Mikä?

Akvaariokeskustelu on menetelmä, jonka avulla ryhmässä voidaan käydä lyhyitä keskusteluja ennalta määrätyistä aiheista. Aiheet voivat olla mitä vain, ja tämä menetelmä taipuu monenlaisten teemojen käsittelyyn.

Miten?

Akvaariokeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Tavasta riippumatta tärkeää on ohjaajan huolellinen pohjustus keskustelun aiheesta. Aiheiden tiukahko rajaus on myös kannattavaa – ohjaaja ei lähtökohtaisesti itse osallistu keskusteluihin, joten keskustelun ollessa käynnissä ei aihetta voi enää rajata. Ohjaaja voi tarvittaessa osallistua akvaariokeskusteluun yhtenä jäsenenä mutta ei silloin voi toimia keskustelun moderaattorina

Perusasetelma

Keskelle tilaa asetetaan tuoleja (max 5 kpl) tiiviiseen rinkiin tai puolikaareen. Tämä on itse akvaario, jossa keskustelu käydään. Akvaarion ulkopuolelle tehdään isompi rinki, josta näkee ja kuulee akvaariossa käytävän keskustelun. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ja ulkopuolella istuvat kuuntelevat osallistumatta tai kommentoimatta.

Suljettu akvaario

Akvaariossa istuu sen verran osallistujia, kun siellä on tuoleja. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ennalta määrätystä aiheesta, ennalta sovitun keston. Akvaarion ulkopuolella olevat kuuntelevat hiljaisuudessa. Kun aika on mennyt, tehdään vaihto ja ulkopuolella istuneet tulevat akvaarioon ja käyvät keskustelua toisesta aiheesta. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Avoin akvaario

Akvaarioon jätetään yksi tuoli tyhjäksi. Tähän tuoliin voi kesken keskustelun istua joku akvaarion ulkopuolelta tullut ja osallistua keskusteluun. Silloin yhden akvaariossa olleen tulee poistua sieltä. Akvaariossa olleet antavat puheenvuoron uudelle osallistujalle, kun kesken ollut puheenvuoro on käyty loppuun. Keskusteluun voi liittyä ja sieltä poistua vapaasti niin kauan kuin keskustelulle on varattu aikaa. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Yhteenveto

Ohjaaja käy läpi esille nousseet näkökulmat: asiat, joista osallistujilla oli yhteisymmärrys, sekä asiat, joissa osallistujien näkökulmat olivat selvästi erilaisia. Tämän voi sanoittaa osallistujille ja ilmaista, että eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat sallittuja eikä akvaariokeskustelun päämäärä ole siinä, että kaikki ovat lopuksi samaa mieltä. Akvaario on osa ajatusprosessia, joka jatkuu keskustelun jälkeen.

Esimerkki akvaariokeskustelun käytöstä ryhmätapaamisella

Ensiksi ohjaaja pohjustaa tapaamisen teeman ja virittää osallistujat keskusteluvalmiuteen. Tämän jälkeen osallistujat voidaan jakaa 3–5 hengen ryhmiin riippuen osallistujamäärästä. Ryhmät kirjoittavat 3 kysymystä tai väitettä illan teemaan liittyen. Nämä kysymykset tai väitteet annetaan akvaarioon toiselle ryhmälle keskustelun aiheiksi.

Ajan voi jakaa niin, että jokaista aihetta käsitellään esimerkiksi 5 minuuttia. Ohjaaja kellottaa ja katkaisee keskustelun, kun aika on kulunut.

Seuraavaksi tehdään vaihto ja seuraava ryhmä tulee keskustelemaan kysymyksistä tai väitteistä, jotka toinen ryhmä on tehnyt. Kun kaikki ryhmät ovat keskustelleet, voidaan ryhmässä valita vielä kaksi aihetta, joista keskustelua jatketaan, ja siirtyä avoimen akvaarion käyttöön, jolloin halukkaat pääsevät keskustelemaan valitsemistaan aiheista.

Esimerkki akvaariokeskustelun toteutuksesta ja aikataulusta

Ryhmätapaamisen teema: Parisuhteen muodostaminen

Akvaariokeskustelun edut

• Menetelmä toimii pienelle ja isolle ryhmälle.
• Se on oiva tilaisuus ohjaajalle tarkastella ryhmän dynamiikkaa ja tehdä havaintoja osallistujien erilaisista rooleista ryhmässä.
• Akvaario on perinteisistä keskustelun tavoista poikkeava malli, joka vapauttaa osallistujat vakiintuneista rooleista ja mahdollistaa hiljaisempien ryhmäläisten osallistumisen keskusteluun.

Mihin teemoihin?

Menetelmä soveltuu melkeinpä minkä vaan aiheen käsittelyyn, ja sitä voi kokeilla esimerkiksi seuraavien teemojen kanssa:

• parisuhde
• porno
• aloitteen tekeminen
• itsetunto.

The post Akvaariokeskustelu appeared first on Miesten vuoro.

Aikataulun ja rakenteen suunnittelu

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Ryhmätapaamisten aikataulu voidaan rakentaa monella tavalla. Alla olevassa esimerkissä yksi ryhmätapaaminen on kolmen tunnin pituinen. Se saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta pilottikokeilun perusteella sen on havaittu antavan aikaa virittäytymiselle, aktiiviselle keskustelulle sekä kunnolliselle prosessin lopetukselle.

Ensimmäiselle ryhmätapaamiselle on hyvä luoda selkeä rakenne. Tämä on tärkeää, koska osallistujat ja ohjaaja ovat molemmat uudessa tilanteessa. Selkeä rakenne, johon nojata, luo turvallisuudentunnetta kaikille läsnäolijoille. 

Esimerkki kolmen tunnin tapaamisen aikataulusta

Yllä oleva aikataulun rakenne koostuu neljästä osasta: alun vapaasta kahvihetkestä, ohjatusta ajasta, palauteajasta ja lopun vapaasta olemisesta. Huomaa, että myös tilaisuuden loppuaika on selkeä.

Vapaa oleminen

Ryhmän alussa ja lopussa on hyvä olla aikaa vapaalle oleskelulle. Ensimmäisellä kerralla alussa oleva aika voi olla lyhyempi. Lopussa oleva aika on sitä varten, että osallistujat voivat saada halutessaan yksilöllisempää ohjausta tai tutustua paremmin muihin osallistujiin.

Aikataulun rakenne kannattaa käydä osallistujien kanssa läpi heti ryhmätapaamisen alussa ja toistaa jokaisella kerralla uudestaan. On pidettävä huolta siitä, että kaikki osallistujat tietävät, milloin tauot ovat ja milloin suunniteltu ohjelma loppuu. Erityisesti ensimmäisen tilaisuuden lopuksi voidaan käyttää aikaa keskusteluun siitä, oliko rakenne mieleinen vai kaipaisiko se muutosta johonkin kohtaan esimerkiksi taukojen tai muiden ajankohtien osalta. Ole valmis muuttamaan rakennetta toiveiden mukaan!

Palauteaika

Aikatauluilla on tapana venyä ja paukkua – tärkeää olisi kuitenkin pitää kiinni keskustelun lopetusajasta ja jättää aikaa palautteelle. Jos loppuun ei jää aikaa lopetukselle ja prosessin päätökseen viemiselle, voi keskustelu jäädä elämään omaa elämäänsä ilman ohjaajan mahdollisuutta ohjata tai moderoida sitä.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö kävijät saisi jatkaa keskusteluja keskenään ryhmätapaamisen jälkeen ja niiden ulkopuolella, mutta on tärkeä taata, että varsinaisen toiminnan puitteissa tapahtuva keskustelu noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Siksi on tehtävä selkeä rajaus ohjatun ja vapaan toiminnan välillä. 

Ruoka

Ruokatarjoilun merkitystä ryhmätoiminnan menestykselle ei kannata aliarvioida. Resurssien käyttäminen kahviin ja leipään on halpa hinta siitä, että nuoret tulevat paikalle ja osallistuvat keskusteluun. Täysi vatsa ja kuppi kuumaa käsissä luo turvallisuuden tunnetta.

Yhteenveto

Alle on ranskalaisin viivoin yhteenvedettynä Miesten vuoron rakenne:

• aluksi vapaata olemista
  • kahvittelua ja syötävää
  • varmistus, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi & pääset tutustumaan uusiin osallistujiin
• ohjattu ryhmäkeskustelu
  • esittely, tavoite & säännöt
  • itse aihe
  • yhteenveto & palaute
• vapaata olemista
  • aikaa yksilökeskusteluille
• ohjattujen poistuttua
  • 5 min tauko
  • purkukeskustelu.

The post Aikataulu & rakenne appeared first on Miesten vuoro.

Kehu päivässä pitää itsetunnon kunnossa

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Voimaantuminen^​1,2​ (empowerment) on käsite, jota kasvatus-, sosiaali- ja terveusaloilla käytetään kyllästymiseen saakka. Se jää helposti abstraktiksi käsitteeksi, vaikka se on ihmistyöskentelyn ydinosaamista.

Myös Miesten vuoro -työmalli perustuu vahvasti voimaantumiselle. Jotta voisimme konkretisoida tämän ajattelutavan oleellisuutta, olemme konkretisoineet sen yksinkertaisesti kehumiseksi. Toki esimerkiksi kunnioittava ja osallistava tapa ohjata ja asioiden sensitiivinen puheeksi ottaminen ovat osa voimaantumista, mutta koulutustemme perusteella aiheesta on kaivattu mahdollisimman konkreettista esitystapaa.
Tässä artikkelissa keskitymme kehumisen jaloon taitoon.

Harjoittele kehumista päivittäin!

Kehumista ja niiden vastaanottamista pitää harjoitella aivan kuin mitä tahansa muuta sosiaalista taitoa! Ohjaajien on hyvä harjoitella taitoa esim. kehumalla muutamaa työkaveria joka päivä normaalissa arjessa, jolloin taito huomata toisten hyviä puolia kasvaa ja kehukierrosten vetäminen helpottuu. Samalla kaupanpäällisenä työyhteisön ilmapiiri kohentuu.

Kehumiseen löytyy paljon erilaisia vinkkejä netistä hakusanalla “kehuminen”. Esimerkiksi Valittujen palojen teksti^​3​ vinkkaa kiinnittämään huomiota kehujen aitouteen ja täsmällisyyteen ja vinkkaa jatkamaan kehua kysymyksellä (“Osasit tuoda hyviä vinkkejä työnhakuun. Mistä sinä keksit niitä?”). Ylen artikkelissa^​4​ kuvataan, miltä toimittaja Kahilasta tuntui harjoitella kehumista psykologi Nymanin johdolla, ja siinä tuodaan esille hauskat käsitteet kehukankeus, kehupihtaus ja kehukoukku.

Hidasta elämää -blogissa^​5​ Pauliina Flang miettii hyvin, kuinka kehu voi joskus kääntyä tahattomasti moitteeksi. Esimerkiksi toisen ulkonäön kehuminen voidaan helposti tulkita moitteeksi (“Laihtunut – olenko ollut ennen lihava?”). Turvallisempia aiheita ovat osallistujien toiminta Miesten vuorolla ja positiiviset persoonallisuudenpiirteet (“Olit jälleen todella ystävällinen, kuten tarjosit paikkasi Jokelle, kun tuolit loppuivat”).

Alla on Flangin laatima 15-osainen lista erilaisista kehuttavista asioista. Mitkä niistä ovat sinulle mieluisa saada ja mitkä mieluisia antaa? Käy lista läpi ohjaajaparisi kanssa.

Kehukierros

Miesten vuoro -mallin perusrakenteeseen kuuluu kehukierros. Se toteutetaan jokaisen tapaamisen lopuksi. Alla on kuvattu, mikä se on, miten se tehdään ja miksi se on niin oleellinen osa mallia.

Mikä?

Kehukierros on klassinen tapa nostattaa osallistujien mielialaa, josta on monta mukaelmaa. Perinteinen tapa on ottaa vuorotellen esille yksi osallistuja, josta jokainen muu osallistuja kertoo yhden kehun (“Osallistuit tänään aktiivisesti”, “Näin ilmeistäsi, kuinka kuuntelit hienosti” tai vaikkapa “Kerroit todella avoimesti elämästäsi, kiitos luottamuksesta meihin”).

Kehuminen voi aluksi aiheuttaa hetkellistä hämmennystä, mutta Miesten vuorojen piloteilla se on saanut eniten hymyä osallistujien kasvoille. Täten se on otettu osaksi Miesten vuoron lopetusrakennetta. Eli se käydään läpi jokaisen tapaamisen päätteeksi.

Miten?

Kehumisen aloittaminen on helposti haastavaa, joten jokaista yksilöä koskevan kehukierroksen voi aloittaa päävetäjä. Tällä tavalla hän rikkoo jäitä muilta ja antaa esimerkin, mistä asioista voi kehua.

Vastaavasti kehukierroksen voi päättää apuvetäjä, jotta tämä voi vetää yhteen kehut ja/tai, jos osallistujat eivät keksi lisäkehuja (“samaa kuin edellinen”), niin hän voi tuoda vielä esille uuden lisäkehun. Vastuu ja kontrolli kierroksen onnistumisesta on täten ohjaajille.

Kehuminen vaatii tarkkaavaista kykyä huomioida toiset, jolloin apuvetäjä tarkkailijan asemassa on erinomaisessa tilanteessa huomaamaan yksityiskohtia.

Ennen kehujen antamista pääohjaajan on hyvä selittää, että kehuun ei tarvitse reagoida eikä sitä tarvitse kommentoida, ainoastaan ottaa se vastaan.  

Miksi?

Kehuminen tekee hyvää! Kehuminen tekee näkyväksi!

Osallistujien kehuminen on hyvä ottaa osaksi toimintakulttuuria. Kehukierroksen tarkoituksena on tehdä kehuminen helpoksi ja rohkaista myös osallistujia kehumaan toisiaan myös muulloinkin kuin kehukierroksella.

Toiseksi vertaiselta saatava kehu voi olla ohjaajien kehuja arvokkaampaa. Vertaisilta saa harvoin kehuja, joten kokemus voi olla hyvin voimaannuttava ja auttaa osallistujia ryhmäytymään.

Kolmantena hyötynä kehukierroksella harjoitellaan kehujen vastaanottamista ja hyväksymistä, mutta myös positiivisen palautteen antamista muille, mikä on tärkeää kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Piloteilla on huomattu, kuinka myös ohjaajat ovat kokeneet erityisesti kehujen vastaanottamisen vaivaannuttavana mutta myös iloisena asiana.

The post Kehuminen appeared first on Miesten vuoro.

Mikä?

Anonyymit kysymykset on menetelmä, jossa osallistujat saavat esittää nimettömästi kysymyksiä jostain aiheesta. Kysymykset ja niiden vastaukset käydään yhteisesti läpi ryhmässä. Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla.

Miten?

Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla. Tässä tarjoamme sinulle kaksi erilaista toteutustapaa:

Kysymykset etukäteen

Päätetään yhdessä ryhmän kanssa seuraavan kerran teema. Osallistujat saavat kirjoittaa nimettömästi lapuille kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ohjaaja voi myös itse sanoa ääneen muutaman esimerkin. Lopuksi ohjaaja kerää kaikki kysymykset. 

Seuraavaa kertaa varten ohjaaja käy läpi kaikki esitetyt kysymykset ja lisää sinne muutaman omansa sekä tekee itselleen muistiinpanot kysymyksiin vastaamista varten. Seuraavalla ryhmätapaamisella kysymykset voi heijastaa esimerkiksi seinälle, ja ohjaaja vastaa niihin sekä herättelee keskustelua niiden pohjalta.

Kysymykset ryhmätapaamisen aikana

Toinen tapa käyttää menetelmää on dialogisempi. Tämä vaatii ohjaajalta enemmän tietämystä aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä ja valmiutta keskustelevampaan toteutukseen. 

Kysymykset voidaan kerätä ryhmätapaamisen aikana ja keskustelu aiheesta voi alkaa heti kysymysten keräämisen jälkeen. Yksi hyvä väline kysymysten keräämiseksi ja läpikäymiseen on Flinga. Se mahdollistaa anonyymien kysymysten esittämisen osallistujan omalta älypuhelimelta ja samalla kaikkien kysymysten heijastamisen seinälle läpikäymistä varten. 

Flinga-palveluun voi luoda ilmaisen tilin, joka mahdollistaa sessioiden järjestämisen. Kun sessio on nimetty ja käynnissä, ohjaaja voi jakaa liittymiskoodin osallistujille. Parhaiten Flinga toimii niin, että ohjaaja heijastaa videotykillä session kaikkien nähtäväksi.

Tämä lähestymistapa toimii, jos halutaan enemmänkin keskustella kysymyksistä yhteisesti ryhmässä suoran vastaamisen sijaan. Haasteena on, että kysymyksiä saattaa tulla nopeasti todella paljon ja osaan kysymyksistä saattaa olla vaikeaa antaa vastauksia. Silloin asioista voidaan ottaa yhdessä selvää käyttäen internetiä, samalla heijastaen koko tiedonhakuprosessi seinälle. Se on myös oivallinen tilaisuus näyttää osallistujille, mistä ja miten löytää luotettavaa tietoa aiheeseen liittyen.

Anonyymit kysymykset ovat hyvä tapa käsitellä useita erilaisia aiheita. Erityisesti se sopii aiheisiin, joista puhuminen ryhmässä on osallistujille vaikeaa. Nimettömästi esitetyt kysymykset antavat mahdollisuuden “säilyttää kasvonsa” vertaistensa parissa, samalla kuitenkin antaen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. 

Ohjaajan on hyvä tuoda esille se, että yhden osallistujan kysymys todennäköisesti mietityttää muitakin, joten se kysymys kannattaa esittää. Yhteisesti toteutettu tiedonhakuprosessi on erinomainen tapa näyttää, miten löytää luotettavaa tietoa internetistä ja esitellä erilaisia palveluita aiheeseen liittyen. Seksistä ja seksuaalisuudesta saa hyvää tietoa Väestöliiton sivuilta.

Resursseja

Apuna voit ohjaajana käyttää esimerkiksi Väestöliiton seksisivuja tai Hyvä kysymys -sivustoa.

Mihin teemoihin?

Anonyymit kysymykset menetelmä on toimiva esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyssä:

• porno
• seksin myytit
• parisuhde.

Näiden lisäksi anonyymejä kysymyksiä voi ehdottaa tavaksi käsitellä asioita, jos ryhmän kanssa käydään vierailemassa jossain tai ryhmään tulee vierailijaksi jonkin alan asiantuntija.

The post Anonyymit kysymykset appeared first on Miesten vuoro.

Ohjaaja ryhmän jäsenenä

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoro -työmalli on ammattilaisen ohjaama, vertaisuuteen perustuva keskusteluryhmä miehille. Ammattilaisen ohjaama tarkoittaa sitä, että ohjaaja on vastuussa tilaisuuksien suunnittelusta, järjestämisestä ja ohjaamisesta.

Vertaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että ohjaaja ja ryhmäläiset ovat vertaisia suhteessa toisiinsa. Ohjauksen ei tule olla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa niin, että ohjaaja antaa tiedon ja osallistujat vain vastaanottavat sen. Ryhmässä annetaan ja saadaan tietoa yhdessä vuorovaikutuksellisesti.

Ohjaaminen perustuu kahden ohjaajan malliin, josta on erillinen artikkeli.

Ilmapiiri

Ilmapiirin luovat ohjaajan lisäksi ryhmäläiset itse, ja ryhmän tuleekin olla itsensä näköinen. Jokaisen tapa osallistua on erilainen.

Aktiivinen keskustelu tai sivusta hiljaa seuraaminen ovat yhtä arvokkaita tapoja osallistua. Ohjaajan tehtävä on huolehtia siitä, että osallistujat tulevat nähdyksi, kuulluiksi ja ennen kaikkea kohdatuksi – omina itsenään. 

Ohjauksen muuttuvat tasot

Ohjauksen taso voi vaihdella voimakkaasti eri ryhmätapaamisten välillä ja jopa yhden ryhmätapaamisen aikana. Ohjaajan tehtävä on olla tarkkaavainen, havainnoida ryhmätilanteessa muuttuvat dynamiikat ja säädellä ohjauksen tasoa niiden mukaisesti.

Yhtäältä on hyvä antaa keskustelun harhailla ja kulkea luonnollisia polkuja päämääräänsä ohjaajan vetäytyessä taka-alalle. Toisaalta välillä on tarvetta rajata keskustelua voimakkaasti tai tehdä yhteenvetoja, että aiheessa päästään eteenpäin. 

Kaikki ryhmät ovat erilaisia ja omanlaisiaan. Minkälainen keskustelukulttuuri ryhmään syntyy, on ohjaajan lisäksi osallistujien vastuulla, ja sen tekeminen näkyväksi on tärkeää. Mallin näyttäminen ja osallistujien kehuminen puheenvuoroista, kysymyksistä ja läsnäolosta on sitä myös. Kriittisen palautteen anto on mahdollista silloin, kun luottamus on rakennettu huolellisesti.

Läsnäolo

Ohjaajan läsnäolo sekä mukautuvuus ryhmän tarpeisiin ja tapaan olla mahdollistavat kohderyhmälähtöisen ja osallisuutta tukevan ryhmän syntymisen. Läsnäolo tarkoittaa sitä, että: 

• Ohjaaja kuuntelee ja reagoi.
• Ohjaaja ei tee muita asioita ohjauksen lomassa.
• Jos ohjaaja tekee muistiinpanoja, tulee siitä kertoa osallistujille ja pyrkiä tekemään niitä niin, että itse ohjaus ei kärsi.
• Läsnäolo alkaa heti toiminnan alkaessa ja jatkuu siihen asti, että tilaisuus loppuu ja “ovet suljetaan”.

Tärkeintä on uskaltaa

Seksuaalisuudesta, seksistä ja ihmissuhteista puhuminen ei välttämättä tunnu luontevalta jokaiselle ammattilaisellekaan. Omat ennakkoluulot ja -asenteet sekä elämänhistoria saattavat vaikuttaa ohjaajan suhtautumiseen ja tapaan ohjata.

Ryhmänohjaajan onkin hyvä tarkastella omia ennakkokäsityksiään ennen ryhmänohjauksen aloittamista. Aiheet, kuten porno, seksuaalivähemmistöt, sukupuoli ja seksi, herättävät tunteita meissä kaikissa – siispä omien rajojen ja estojen tiedostaminen on tärkeää ohjauksen sujumisen kannalta.

Kuka voi ohjata?

Miesten vuorossa puhutaan miehuudesta, ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, seksistä ja kaikista aiheista, jotka nuoria miehiä koskettavat. Miesten vuoron järjestäminen ei kuitenkaan vaadi seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeutin koulutusta.

Tärkeintä on avoin suhtautuminen ja valmius tarttua haasteeseen. Toiminnan ydin on luoda turvallinen tila puhumiselle ja ohjaajana yrittää parhaansa mukaan vastata esille nouseviin kysymyksiin. Jos ja kun käy niin, että ohjauksen aikana tulee kysymys, johon ei osaa vastata, voi ohjaaja aivan hyvin kertoa, ettei tiedä mutta voi ottaa asiasta selvää seuraavaa tapaamista varten.  

Oman tietämyksen lisääminen

Ohjaajan on hyvä seurata mediassa käytävää keskustelua sukupuolesta ja miehuudesta. Tälle sivustolle on kerätty paljon tietoa esimerkiksi seksuaalisuudesta.

Lue lisää:

Sitran Erätauko-menetelmä on ilmainen materiaali netissä, josta saat paljon käytännön vinkkejä ohjaustyöhön, vaikka olisit konkari.

The post Ohjaaminen appeared first on Miesten vuoro.

Seksimyytit ja niiden purkaminen

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Seksiin ja seksin harrastamiseen liittyy paljon erilaisia käsityksiä ja sitä myötä odotuksia. Seksuaalikasvatus on perinteisesti ollut hyvin biologiakeskeistä ja painottunut seksitautien ja ei-toivotun raskauden ehkäisyyn. Vähemmän on puhuttu itse seksin harrastamisesta psykososiaalisena ilmiönä, kuten siihen liittyvistä mielikuvista ja ennakko-oletuksista.^​1​

Nuoren miehen käsitys seksistä ja sen harrastamisesta voi muodostua keskusteluissa kavereiden kanssa tai internetissä. Elokuvat, sarjat ja porno ovat myös isossa roolissa mielikuvien tuottajina. Näiden luomat mielikuvat, joskin erilaiset, eivät välttämättä kerro todenmukaista kuvaa seksistä ja ovat siksi omiaan luomaan epärealistisia odotuksia seksin harrastamisen suhteen.

Yhdessä ääripäässä on televisio- ja elokuvaviihteen siloteltu kuva seksistä, jonka harrastaminen on vaivatonta, hajutonta ja kuin itsestään soljuvaa. Toisessa ääripäässä seksi on liiotellun kovaäänistä, rajua ja visuaalista. Yksi tapa käsitellä mielikuvia Miesten vuorolla on pohtia seksuaalisuuteen liittyviä myyttejä.

Alla esimerkkejä myyteistä, joiden kautta voi käydä aiheesta keskustelua Miesten vuorolla:

1. “Mies haluaa aina seksiä.”
2. “Peniksen pitää olla valtava.”
3. “Se ei ole mies eikä mikään, jos ei seiso!”
4. “Seksin pitää kestää pitkään.”
5. “Seksuaalivähemmistöt eroavat täysin heteroista.”

1. Mies haluaa aina seksiä?

“Onko se näin?”
“Miksi tällainen käsitys on olemassa?”
“Onko ok, jos ei halua?”
“Mikä saisi sinut haluamaan? Miten tämän voisi kertoa kumppanille?”

Miesten halukkuutta on tutkittu vähän, koska kärjistäen historiallisesti mies on ollut se, joka haluaa seksiä, ja nainen se, joka suostuu tai ei suostu. Miehiä on lähinnä huolettanut se, että saako erektion vai ei.^​1​

Viime aikoina aihetta on kuitenkin alettu tutkia^​2​. Kanadalainen pariterapeutti Sarah Hunter Murray on haastatellut yli 200 heteroseksuaalista miestä kirjaansa “Not always in the mood”^​3​ varten. Sen perusteella miesten halukkuus ei ole näin pinnallista. Aivan kuten kaikilla muillakin, miesten halut liittyvät tunteisiin ja tilanteeseen ja ovat yleisesti sensitiivinen aihe^​4​.

Haastatteluiden perusteella miehillä seksi ei ole aina mielessä. Seksi ei kiinnosta varsinkaan väsyneenä ja stressaantuneena ja/tai kun tunneyhteyttä kumppaniin ei ole. Tilanne on erityisen hankala, kun heterosuhteessa nainen on näissä tilanteissa aloitteellinen. Moni mies kokee paineita, että seksiin on aina suostuttava, mikä vain pahentaa stressiä.

Käänteisesti kirjan haastatteluiden perusteella miehet syttyisivät, jos he kokisivat olevansa haluttavia kumppaninsa silmissä. Täten heterosuhteissakaan aiemmin mainittu naisen aloitteellisuus ei välttämättä ole ongelma, vaan asiasta puhumattomuus. Seksuaalineuvonnassa onkin lentävä lause, joka päätee myös miehiin: “Tärkein sukupuolielin on korvien välissä.”

FINSEX halu

Suomalaisten miesten ja naisten haluissa on eroja FINSEX-tutkimusten^​5​ mukaan, jonka viimeisin kysely on tehty vuonna 2015. Kyselyyn vastasi tuolloin 2 150 henkilöä, ja sen perusteella miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset. Asia ei kuinkaan ole näin yksinkertainen.

Alla olevissa kahdessa kuviossa näkyy “kumpi parisuhteessa haluaa seksuaalista kanssakäymistä useammin” -vastausten jakautuminen miesten ja naisvastaajien kesken suhteessa ikään^​6​. Tämä on yksi tapa ottaa asiaa esille Miesten vuorolla. Pyydä osallistujia katsomaan kuvioita ja vastaamaan kysymykseen, haluavatko miehet enemmän seksiä kuin naiset. Kokeile vaikka itse vastata kysymykseen näiden kuvioden perusteella.

Keskustelussa voitte kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• Ikä vaikuttaa tuloksiin.
• Jos kuviot laittaa päällekkäin, ne menevät melko kauniisti päällekkäin (paitsi 18–24-v.).
• Tulokset ovat keskiarvoja – yksilölliset erot eivät näy niissä.

FINSEX halu -kyselyn tarkempi purku Väestöliiton verkkosivuilla.

Kuinka ottaa asia esille?

Halukkuus tai varsinkin haluttomuus on aiheena helposti tabu, joten Miesten vuorolla ohjaajien olisi hyvä ottaa asia itse esille turvallisella tavalla. Eräs apuväline ovat näissä tilanteissa olleet “rasti ruutuun”-tehtävät (katso alla, voi tehdä myös sähköisesti esim. Socrativella). Listojen merkitseminen on helppoa, mutta niiden jälkeen alkaa haastava vaihe eli keskusteluun rohkaisu. Oleellista olisi saada sinun miesryhmäsi pohdiskelemaan asiaa avoimesti!

TEHTÄVÄ: Lukemattomat syyt haluttomuuteen.

Vaikuttaako jokin listassa oleva asia sinun halukkuuteesi? Ympyröi sinua koskevat kohdat.

• seksuaaliset odotukset
  • suorituspaineet
  • kokemattomuus
  • tilanteen jännittäminen
  • epävarmuus omasta viehättävyydestä
• käytössä olevat seksitekniikat
• kumppani
  • kumppanin haluttomuus
  • päällekäyvyys
  • vihamielisyys
  • ulkoisesti epämiellyttävä kumppani
• huolet
  • opiskelu- tai työstressi, huolet ja murheet
  • raskauden pelko
• seksuaalikielteinen kasvatus
• epämiellyttävät aikaisemmat kokemukset
• oma mieli
  • masennus
  • ahdistus
  • paniikkihäiriö
  • persoonallisuustekijät
  • itsesyytökset
• jokin muu?

2. Peniksen pitää olla valtava

“Mistä tämä käsitys tulee?”
“Kuinka suuren luulette keskivertopeniksen olevan?”
“Miten ison peniksen luulet muiden haluavan?”
“Voiko peniksen saada näyttämään suuremmalta eri kuvakulmalla?”

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että peniksen pituus vaikuttaa hyvin paljon joidenkin miesten itsetuntoon samalla tavalla kuin rintojen koko vaikuttaa joidenkin naisista itsetuntoon. Tässä on joitakin Kari Heusalan (2003) Miehen seksuaalisuus -kirjassa^​1​ esitettyjä tietoja:

• Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan (1000 osallistujaa) keskimääräinen peniksen pituus erektiossa on 14,5 cm.
• Emättimen keskimääräinen pituus on 9–11 cm.
• 2001 ja 2002 tehtyjen gallupien mukaan enemmistö naisista on sitä mieltä, että peniksen pituudella ei ole suurta vaikutusta naisen kokemaan nautintoon. Paksuudella koettiin olevan jonkin verran merkitystä. Yksi selitys sille on, että paksumpi penis hyväilee klitorista paremmin. 

Monelle miehelle penisten kokojen vertailu saunassa on itseä askarruttava asia. Tämä on kuitenkin turhaa, sillä velttojen penisten koosta ei voi päätellä mitään.

Toinen vertailukohde on porno, johon yleisesti valikoidaan isoja peniksiä omaavia näyttelijöitä. Siellä on myös yksi kikka, joka saattaa kiinnostaa Miesten vuoron osallistujia – kuvakulmat. Kokeilkaa tätä vaikka sormella. Laittakaa peukalo pystyyn ja käännelkää katsettanne eri kulmista – saatteko jostakin kuvakulmasta peukalonne näyttämään isommalta kuin jostain muusta?

3. “Se ei ole mies eikä mikään, jos ei seiso!“

Lähes jokaiselle miehelle käy elämässään niin, että kiihottuneisuudestaan huolimatta erektiota ei tule. Erektion puutetta on eri aikoina selitetty eri tavoin: Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että syynä on loitsu tai taika. Kreikan mytologiassa syyksi epäiltiin lapsuuden ajan kauhukokemuksia, kun taas keskiajalla syynä olivat noidat. 1800-luvulta 1960-luvulle selitysten kestosuosikki oli itsetyydytyksestä johtuva itsekontrollin puute.^​1​

Nykytiedon mukaan syyt voidaan lajitella seuraavasti:

Orgaaninen – verisuoniperäinen, hermostollinen, anatominen tai hormonaalinen

Sentraalinen – hermostollinen, hormonaalinen, seksuaalisen kiihottumisen
pääasiallinen puuttuminen, ikääntyminen, estyminen, psykologinen ahdistus ja negatiivinen mieliala, esim. masennus tai stressi.

Tilannekohtainen – yleisin kaikista ja voidaan sanoa, että käy kaikille joskus. Voi liittyä kumppaniin, esimerkiksi erityinen suhde tai seksuaalinen suuntautuminen. Voi liittyä suoritukseen, esimerkiksi pelko epäonnistumisesta tai ennenaikaisesta siemensyöksystä, vaikeus kohdata läheisyyttä, epävarmuus omasta viehättävyydestä, seksuaaliset odotukset, käytössä olevat seksitekniikat, vihamielinen kumppani, ulkoisesti epämiellyttävä kumppani, huolet ja murheet, raskauden pelko, epämiellyttävät aikaisemmat kokemukset, masennus, ahdistus, kokemattomuus, tilanteen jännittäminen, seksuaalikielteinen kasvatus, persoonallisuustekijät, paniikkihäiriö, itsesyytökset jne.

Todennäköisintä siis on, että erektion puute ei ole elimellinen ongelma vaan tilanteesta riippuvainen reaktio ja asia, joka on tapahtunut tai tulee tapahtumaan jokaiselle joskus. Ilmiön normalisointi ja siitä avoimesti puhuminen ovat hyväksi, sillä erektion puute voi johtaa epäonnistumisen pelkoon, joka puolestaan voi aiheuttaa sen, että on huomattavasti helpompi kieltäytyä seksistä kuin antautua mahdollisuudelle, että erektiota ei tulekaan.

4. “Seksin pitää kestää pitkää (että kumppani voi saada nautintoa)”

• Miksi? 
• Mistä käsitys on syntynyt?
• Pitääkö seksin olla 40 min. penetraatiota, niin kuin pornossa usein esitetään?

Seksin harrastamisen optimaalista kestoa ongelmallista määritellä, koska selkeää mittaria sille ei ole. Onko mittarina naisen tai kumppanin seksuaalinen nautinto? Naiset eivät saa orgasmia jokaisessa yhdynnässä, eivätkä kaikki naiset saa koskaan orgasmia. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä miehen ejakulaation nopeuden kanssa. Entä jos kumppanina on toinen mies? 

Ennenaikaisesta siemensyöksystä kärsii eri tutkimusten mukaan joko 4–39 % tai 1–75 % miehistä. Tulos riippuu kohderyhmästä ja ongelman määrittelystä. Syitä ennenaikaiseen siemensyöksyyn on lukemattomia, mutta pääasia on se, että jos seksin kesto häiritsee parisuhdetta tai omaa seksielämää, on siihen saatavilla apua ja sitä kannattaa hakea. 75 % miehistä ei koskaan hae ongelmaan apua, koska se hävettää heitä.^​1​ 

5. Seksuaalivähemmistöt eroavat jotenkin heteroista

Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä se ole tahdonalainen asia. Seksuaalinen suuntautuminen ei välttämättä ole pelkästään yksilöllinen seksuaali-identiteetti, vaan esimerkiksi homous voi olla myös hyvin vahvasti sosiaalinen identiteetti.^​1​

On harhaa luulla, että se, mikä erottaa seksuaalivähemmistöt heteroista, on seksi tai seksuaalisuus. Sekä ihastuminen, rakastuminen että seksikäyttäytyminen ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia ihmisillä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Erona on yhteiskunnassa suhtautuminen samaa ja eri sukupuolta olevien suhteisiin.^​1​

Tahoja, joista saa lisätietoa ja neuvontaa:

• Sexpo (Ilmainen seksuaalineuvonta kolme kertaa, myös puhelin ja Skype-yhteydellä)
• Väestöliiton nettisivut seksuaalisuudesta

The post Viisi myyttiä seksistä appeared first on Miesten vuoro.

Miehuus tänä päivänä

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

2020-luvulla miehuus on murroksessa ja miehuuden reunaehtoja määritellään uudelleen jatkuvasti. Yhtäältä miehen malli moninaistuu^​1​ ja erilaisten roolien valikoima kasvaa – toisaalta vanhat, usein kulttuurisidonnaiset toimintatavat ja ennakkoasenteet pysyvät ja saattavat jopa vahvistua. Siksi on aiheellista kysyä, mitä tarkoittaa olla mies vuonna 2020.

Miehuutta määritellään monesta suunnasta, eivätkä kaikki tulkinnat ole kovinkaan imartelevia. Esimerkiksi nuorista miehistä käytävä julkinen keskustelu on usein ongelmakeskeistä, ja keskustelussa nuoret miehet ovat lähinnä kohteena aktiivisen osallistumisen sijaan. Yle onkin julkaissut 6.10.2020 uutisen, jossa nasevasti kysytään: miestä saa mollata – miksi sallimme miehiä pilkkaavan puheen?^​2​

Oman miehuuden määrittely ja ilmentämisen tapa tulisi olla nuoren itsensä oikeus ja siitä käytävän keskustelun sellaista, johon nuori voi itse osallistua turvallisesti. Tämän teeman tarkoitus on luoda tuo tila.

Mieheksi kasvaminen

Mieheksi kasvamiseen liittyy erilaisia elämäntaidollisia haasteita kuin naiseksi tai muunsukupuoliseksi kasvamisessa^​3​. Suomalaisessa kulttuurissa mieheksi kasvamiseen ei liity selkeitä aikuistumisriittejä, jossa tehtäisiin pojasta mies yhdessä yössä. Osallistujilta olisi hyvä kysellä, miten he kokevat mieheksi kasvamisen.

Mieheksi tulemiseen voivat liittyä perheen nuorelle asettamat odotukset tai vaihtoehtoisesti niiden puute. Yhdessä perheessä pojalta odotetaan mainetta ja menestystä niin urheilussa kuin työelämässä. Toisessa taas huonot kouluarvosanat ja käyttäytymishäiriöt sivuutetaan “pojat on poikia” -asenteella.

Aikuisen miehen huonoja työelämätaitoja tai käyttäytymishäiriöitä ei kuitenkaan oteta vastaan samalla keveydellä. Paineet menestymisestä ja nykyajan korostunut yksin pärjäämisen eetos ja myytit “self-made manista” ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja turhautumista nuorissa miehissä, jotka eivät tällä mittarilla pärjää. Mikä on tilanne sinun ryhmässäsi?

Mies 2020 -teemassa tavoitteena olisi rikkoa tätä negatiivista asetelmaa ja lähteä puhumaan osallistujien yksilöllisistä vahvuuksista miehinä. Keskusteluun kannattaa tietoisesti tuoda positiivisia aiheita, joita esim. Ylen kysely vuonna 2019 toi esille^​4​.

Vertaisten ja turvallisten aikuisten kanssa käytävällä dialogilla luodaan mahdollisuus niin reflektioon, uusien ideoiden saamiseen, kysymysten esittämiseen kuin vastausten antamiseen. Tarkoituksena on auttaa nuorta löytämään omanlainen positiivinen miehuus.

Apukysymyksiä

Alle on koottu apukysymyksiä, joiden pohjalta voi käydä keskustelua ryhmässä. Kysymyksiä valitessasi pohdi, tukevatko ne tavoitettasi, ja ole herkkä sille, kiinnostaako kysymys kuulijoita.

Ideaalitilanteessa osallistujat puhuvat itse aiheesta ilman, että ohjaajien tarvitsee puuttua keskusteluun. Käytä apukysymyksiä osallistujien aktivointiin, jos he eivät lähde itsenäisesti puhumaan aiheesta!

1. Mitä tarkoittaa mies?
   • Mikä määrittelee miehen: Biologia? Identiteetti? Ulkonäkö?
2. Mikä on miehen rooli yhteiskunnan jäsenenä?
   • Minkälaisia odotuksia perheelläsi on ollut?
   • Minkälaiset odotukset yhteiskunnalla on miehelle?
3. Miten olet kokenut mieheksi kasvamisen? (Muista transosallistujat!)
   • Itsenäistyminen ja miten se tapahtuu?
   • Minkälaisen miehen mallin on saanut lapsena? (Isä, veljet, sukulaiset, opettajat ja muut auktoriteettihahmot)
4. Minkälainen on miehen malli viihteessä?
5. Mikä on minun tapani olla mies?

Mies 2020 -teema on hyvä aloituskerta Miesten vuoro -toiminnalle. Se luo pohjan jatkon keskusteluille, ja siitä voi jatkaa loogisesti Mies 2050 -teeman käsittelyyn.

The post Mies 2020 appeared first on Miesten vuoro.

Miehuuden tulevaisuus?

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Mies 2050 -teeman tarkoituksena on pohtia miehuuden tulevaisuutta ja antaa nuorille miehille puheenvuoro siitä, mitä he tulevaisuudelta toivoisivat. Teema seuraa kronologisesti Mies 2020 -kertaa, ja ne voi järjestää yhtäaikaa.

Kun Mies 2020 -kerralla on keskusteltu menneisyydestä ja luotu kuvaa nykyhetkestä miehen näkökulmasta, on Mies 2050 -kerran tarkoitus kääntää katse tulevaan. Miltä mies näyttää vuonna 2050? Mihin asioihin osallistujat toivoisivat muutosta?

Apukysymyksiä keskustelun tueksi:

• Miten seuraava sukupolvi kokee sukupuolet? 
• Miten minä haluaisin miehistä puhuttavan? 
• Millaisia rooleja miehellä on tulevaisuudessa?
• Miltä maailma näyttää kolmekymmentä vuotta #MeToon jälkeen?
• Minkälainen on vuoden 2050 utopia miehelle?
• Minkälainen on vuoden 2050 dystopia miehelle?
• Mitä minä voin tehdä?

Vinkki! Tulevaisuudesta puhuttaessa voi rohkeasti heittäytyä utopioiden ja dystopioiden maailmaan. Tieteiskirjallisuus ja -elokuvat ovat täynnä tulevaisuuden visioita, joita kannattaa käyttää hyväksi keskustelussa. Mitä ajatuksia herättävät esim. The Handmaid’s Talen tai Star Trekin maailma?

Mies 2050 -teemaa voi käsitellä seuraavien tapojen avulla:

• Kuvagalleria
• Akvaariokeskustelu

The post Mies 2050 appeared first on Miesten vuoro.

Parisuhteen luominen ja sen haasteet

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoron pilottien perusteella kumppanin löytäminen on usean nuoren miehen toiveissa. Haasteena voivat kuitenkin olla vähäiset kontaktit kiinnostuksen kohteisiin, heikot sosiaaliset taidot ja epärealistiset ennakkokäsitykset seurustelusta ja ihmissuhteista. Moni on kokenut Tinderin jatkuvat hylkäyskokemukset ja osumien puutteen hyvin lannistavana.

Lähtökohtana keskustelulle parisuhteen luomisesta voi olla yleinen katsaus siihen, miten osallistujat kokevat parisuhteen muodostumisen tai seuranhaun tapahtuvan. Aiheet, kuten Tinder tai seuranhakumarkkinat, nousevat varmasti keskusteluun. Piloteissa osallistujat ovat tuoneet esille, kuinka Tinder on muuttanut deittailukulttuuria pelimäiseksi. Profiilit pitää osata luoda kiinnostaviksi ja kuvien pitää olla laadukkaita. Jos profiili ei erotu muiden joukosta, sen pisteet laskevat, eikä sitä enää näytetä niin aktiivisesti muille käyttäjille.

Toinen lähtökohta keskustelulle voi olla esimerkiksi: Mitä naiset haluavat?

Nuorilla miehillä saattaa olla voimakkaita ennakkokäsityksiä siitä, mitä naiset toivovat mieheltä. Mielikuva naisesta, jolle kelpaa vain urheilullinen rikas menestyjä, on yleinen. Suurta painetta koetaan siitä, että pitäisi miehenä olla nokkela, huumorintajuinen ja mielellään vielä kokenut rakastaja.

Ohjaajan on hyvä kyseenalaistaa sitä, mistä nämä käsitykset tulevat. Ylen Docventures sarjassa on käsitelty pickup-artist-ilmiötä, jossa “naisten pokaamisesta on tehty sadan miljoonan dollarin bisnes, jolla on synkkä puoli”^​1​.

Toisaalta myös kääntää tilanne toisinpäin ja esittää kysymyksiä siitä, millainen naisen tulee olla osallistujien mielestä. Tämä kääntö toivottavasti saa osallistujat pohtimaan, että ihmiset hakevat pohjimmiltaan hyvin samantyyppisiä asioita seurustelusuhteilta.

Kolmas piloteissa noussut kysymys on ollut: Miten puhua kiinnostuksen kohteelle?

Moni nuori mies kokee haastavaksi keskustelun aloittamisen kiinnostuksen kohteen kanssa. Flirttailu tuntuu vaikealta ja pelottavalta ja siihen liittyvät säännöt epäselviltä, etenkin #MeToon jälkeisessä maailmassa. Juuri tässä ohjaajilla on suuri mahdollisuus puhua siitä, millaista on asiallinen ja toimiva parisuhteiden hakutapa. Yksi tarkastelukulma asiaan voi olla esimerkiksi se, mitä odotuksia osallistujat laittavat kontaktin luomiselle. Onko tarkoituksena saada henkilö “iskettyä” vai luoda ylipäätään keskusteluyhteys?

Moni nuori mies saattaa kokea kontaktin ottamisen hankalaksi, koska sillä on selkeä päämäärä, johon pitää päästä. Kun tavoitteeseen ei päästäkään, kokee mies epäonnistuneensa tehtävässään ja tulleensa torjutuksi. Naisten iskemistä pidetään taitona tai kykynä, joka pitää oppia ollakseen onnistunut sukupuolen edustaja. Jos nainen ei ole heti kiinnostunut, on vika joko miehen taidoissa ja kyvyttömyydessä sanoa ja tehdä juuri oikeat asiat oikealla hetkellä, tai naisissa, joille kelpaavat vain elämässä kaikin tavoin menestyneet alfamiehet.

Miesten fyysistä ulkonäköä ja sosioekonomista statusta saatetaan miesten kesken pitää tärkeimpinä ominaisuuksina seuranhaun onnistumisen näkökulmasta. Vaikka molemmilla on varmasti vaikutusta seuranhaun menestykseen, voi asiaa lähestyä myös sosiaalisten taitojen näkökulmasta ja etenkin siitä, mitä niillä tarkoitetaan seuranhaun kontekstissa. 

Tarkoittaako huumorintaju vitsien kerrontaa ja nokkelia heittoja? Onko huomioon ottaminen kukkien ostamista tai illallisen kustantamista? Onko kuuntelu oman tilaisuuden odottamista? Onko läsnäolo vain paikalla olemista?

Torjutuksi tuleminen

Torjutuksi tulemisen kokemukset ovat yleisiä monella nuorella miehellä. Ne heijastuvat suoraan itsetuntoon ja minäkuvaan sekä aiheuttavat turhautumista ja jopa vihaisuutta. Torjutuksi tulemisen aiheuttamia tunteita ja niiden käsittelyä on hyvä pohtia ryhmässä. Vertaistuki ja erilaisista selviytymiskeinoista puhuminen negatiivisten tunteiden käsittelyssä auttaa.

On myös suotavaa keskustella siitä, mitä torjunnalla tarkoitetaan. Onko se torjuntaa, jos ei ensikohtaamisen jälkeen halua lähteä treffeille? Onko se torjuntaa, jos ei ensitreffien jälkeen halua harrastaa seksiä?

Onko pakko tavoitella parisuhdetta?

Parisuhteen ei tulisi olla itseisarvo tai väline, jolla ratkaistaan muita elämän ongelmia. Jokaisen on hyvä pohtia, miksi haluaa parisuhteen, mitä suhteelta haluaa ja myös sitä, mitä itse pystyy suhteeseen tuomaan.

Parisuhdeteemoja voi käsitellä esimerkiksi seuraavien tapojen avulla:

• Akvaariokeskustelu
• Kysymyspurkki
• Kuvagalleria
• Ruokailu

The post Miten saada parisuhde? appeared first on Miesten vuoro.

Parisuhteen merkitys ja mallit

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

“Mitä se parisuhde tarkoittaa? Millainen on toimiva parisuhde? Mitä jos käy vieraissa?”

Nuoret kokeilevat ja etsivät itselleen sopivia suhteita, suhdemalleja, tapoja olla yhdessä ja harrastaa seksiä, kuten Sexpon asiantuntija Tommi Paalanen kertoo alla olevalla videolla. Nuoret monesti tarkoituksellisesti haluavat kokeilla erilaisia malleja. Mistä sitten saa ja pitäisi puhua Miesten vuorolla?

Eräs Miesten vuorolla näkynyt ilmiö on ollut keskustelu parisuhteen itsearvoisuudesta vs. kahlehtivuudesta. Ratkaiseeko kumppanin löytäminen kaikki elämän ongelmat vai onko se lähinnä kahle, joka estää tapaamasta kavereita ja toteuttamasta itseään haluamallaan tavalla?

Onneksi keskimäärin nuoret miehet eivät ole stereotyyppien ja ääripääajattelun vankeja. Silti on hyvä keskustella siitä, kuinka parisuhteet voivat olla hyvin moninaisia.

Mallit ja mielikuvat – moninaiset suhteet

Parisuhteen malleja on monenlaisia, ja useimmilla on jostain opittu mielikuva siitä, millainen parisuhteen tulisi olla. Vanhempien keskinäinen suhde on nuoren ensimmäinen kosketuspinta parisuhteeseen tai mahdollisesti sen puuttumiseen.

Myös viihdeteollisuudella ja sosiaalisella medialla on myös vahva rooli erilaisten käsitysten ja luulojen luojana. Sosiaalisen median vaikuttajat (influencer) luovat kuvaa täydellisestä elämästä, johon kuuluu täydellinen parisuhde kauniine ihmisineen. Arkea ei ole olemassa – jokainen hetki aamiaisesta fine dining -illalliseen on esteettisesti täydellinen. Parisuhde kuuluu vain äärimmäisen hyvävartaloisille ja viehättäville ihmisille. 

Mielikuvista, odotuksista ja myyteistä keskusteleminen on tärkeää, koska se antaa tietoa nuorten maailmasta ja tarjoaa mahdollisuuden purkaa haitallisia käsityksiä. Toimivaa parisuhdetta käsiteltäessä on hyvä pohtia ryhmäläisten kanssa, mistä elementeistä se rakentuu. Käsitteet, joista keskustella, voivat olla esimerkiksi:

1. intiimiys
   • läheisyys
   • seksin rooli parisuhteessa, pakko vs. mieleinen tekeminen
2. samankaltaisuus
   • yhteensopivuus
   • yhteiset kiinnostuksen kohteet – tarvitseeko olla?
   • arvot
3. tasapuolisuus
   • parisuhteen hyvinvointi molempien vastuulla
4. avoimuus
   • Miten olla suhteessa aito ja rehellinen toista kohtaan?
   • omat tavat olla
5. uskollisuus
   • parisuhteen säännöt – oletukset vs. sovitut
   • monia tapoja olla
   • avoimet suhteet, friends with benefits, swingaus, ryhmäseksi
   • monogamia ja polyamoria
6. oma tila
   • Kuinka paljon kukin tarvitsee?
   • oikeus omiin ystäviin ja harrastuksiin.

Vinkkejä harjoitusten valitsemiseen

Yllä olevien keskustelujen lisäksi toimivaa parisuhdetta voi käsitellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Akvaariokeskustelu
• Kuvagalleria
• Kysymyspurkki

The post Toimiva parisuhde appeared first on Miesten vuoro.