Vanhempi mies puhuu toiselle miehelle.

Kahden ohjaajan malli

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Mitä vaatimuksia Miesten vuoro -malli asettaa ohjaajille? Lähtökohtaisesti työmalli on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka toimivat miesten kanssa. Malli on kuitenkin pyritty luomaan niin helpoksi, että kuka tahansa asiasta kiinnostunut voisi pitää Miesten vuoroja.

Oli taustasi mikä tahansa, herkkien asioiden käsittely vaatii valmistautumista, sillä huonosti ohjattu vertaisryhmä voi olla vahingoittavaa toimintaa niin osallistujille kuin ohjaajille. Jopa koulutetut psykoterapeutit saattavat välillä pahentaa potilaidensa oloa, vaikka tämä on harvinaista​1​. Tätä varten alle on koottu joitakin ajatuksia, joilla varmistamme laadukkaat tapaamiset:

  • kaksi ohjaajaa
  • ei vaadi erityiskoulutusta
  • aito innostus aiheeseen
  • eettisyys (esim. vaitiolovelvollisuus)
  • tutustuminen tähän työmalliin
  • oman osaamisen rajojen tunnustaminen.

Valmistaudu!

Ensimmäinen kysymys ryhmää perustettaessa on, mikä on sen tavoite. Vastauksen ei tarvitse olla kovin tarkka, vaan tavoitteena voi olla mallin mukaisesti tarjota laadukas paikka miehille puhua itseään koskevista asioista. Tietty väljyys itse asiassa tukee mallin ideaa osallistujalähtöisyydestä.

Toinen kohta on tähän materiaaliin tutustuminen. Kun olet päätynyt tälle sivulle, luultavasti oletkin jo hyvää vauhtia lukemassa materiaalia.

Alle on koottu joitakin yleisiä kysyttyjä kysymyksiä ohjaajiin liittyen:

Kuinka keskustelua tulisi vetää?

Sitran Erätauko-menetelmässä​2​ on erinomaisesti koottu keskustelun vetäjän parhaat ohjaustoimet:

  1. Mahdollista tila jokaiselle osallistujilla kertoa ajatuksensa.
  2. Yhdistä eri osallistujien puheenvuorot toisiinsa.
  3. Ole esimerkilläsi suora mutta sensitiivinen.
  4. Varmista, että kaikki tajuavat toisten puheenvuorot (esim. vaikeat käsitteet).
  5. Pysähdy jännitteiden ilmaantuessa käsittelemään niitä.
  6. Auta tuomaan esille piiloon jääneistä näkökulmia.
  7. Auta lopuksi luomaan yhteinen käsitys aiheesta.

Erätauko-malli painottaa erityisesti sitä, että ohjaajat pyrkivät nivomaan osallistujien erilaiset näkökulmat yhteen: “Mistä me olemme nyt lopuksi samaa mieltä? Missä ovat erot? Mitä uutta ymmärrämme nyt?

Tuleeko ohjaajia olla kaksi?

Yksi Miesten vuoron perustava lähtökohta on kahden ohjaajan malli. Koska mallissa ei oleteta työntekijöiltä esimerkiksi seksuaalineuvojan koulutusta tai työnohjausta mutta tapaamisten aikana voi nousta haastavia aiheita esille, ohjaajien on hyvä saada tukea toisiltaan.

Toinen tärkeä seikka kahdelle ohjaajalle on työmallin ajatusperusta. Jotta osallistuvuutta ja laadukasta kohtaamista voidaan tukea, kannattaa ohjaajien roolit sopia selkeästi etukäteen:

PÄÄOHJAAJAAPUOHJAAJA
Vastaa tapaamisen sisällöstä.Auttaa materiaalin hankinnassa.
Käy alussa läpi esittelyt, ryhmän säännöt ja tapaamisen teeman.Seuraa osallistujien aktiivisuutta.
Toimii puheenjohtajana. Välttää luennointia mutta pyrkii osallistamaan muita parhaansa mukaan.Tarkkailee tapaamisen ilmapiiriä.
Tekee yhteenvetoja kuulemastaan.Täydentää tarvittaessa puheenvuoroja.
Aktivoi passiivisia osallistujia.Aktivoi passiivisia osallistujia.
Luo turvallista ja osallistavaa ilmapiiriä. Mahdollistaa ristiriitaistenkin ajatusten rakentavan läpikäynnin. Ylikorostunut neutraalisuus ja pidättyväisyys huonontaa vuorovaikutusta​3​.Ottaa vastaan myöhässä tulleet ja toimii saattajana, jos joku haluaa poistua kesken tapaamisen.
Lopussa vetää yhteenvedon, palautteen ja toiveet seuraavalle kerralle.Tarvittaessa antaa kahdenkeskistä tukea jopa ryhmän aikana (eri tilassa).
Luo ryhmästä turvallisen paikan ilmaista omia mielipiteitä.Tukee läsnäolollaan pääohjaajaa sekä tilaisuuden jälkeen auttaa kokemusten purussa (“miltä tuntui?”).
Esimerkki tehtävänjaosta. Jakoa voi muokata itselleen sopivammaksi esimerkiksi niin, että yhteenveto-osuuden vetääkin apuohjaaja.

Pääohjaajan ja apuohjaajien rooleja kannattaa kierrättää. Täten kummallekin ohjaajalle tulee kokonaisvaltaisempi näkemys vertaisryhmän vetämisestä ja työmäärä jakautuu tasaisemmin ohjaajien kesken.

Tulisiko ohjaajien olla miehiä?

Niin Miesten vuoron pilottitoiminnan kuin muun kirjallisuuden​4​ perusteella ohjaajien sukupuolella on vaikutusta toimintaan. Lyhyt vastaus on, että kokemustemme mukaan ohjaajien kannattaisi olla miehiä.

“Kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset kykenisi auttamaan poikia siinä kuin miesauttajatkin, vaan siitä, että avun antamisen ja sen hakemisen luonne muuttuu. Pojat eivät esimerkiksi ole puhuneet asioista naiselle samalla tavalla kuin auttajan ollessa mies. Pojat kehtasivat muun muassa kysyä teini-iän haasteista syvemmin miehiltä, mikä edesauttoi tarvitun avun tarjoamista ja saamista.”

Auta miestä mäessä, s. 9

Tilanne on haastava, sillä valtaosa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöistä on naisia. Jos ohjaajat ovat naisia, kattaa tämä aihe ottaa esille ensimmäisellä tapaamiselle. Koska osallistujat eivät välttämättä uskalla sanoa suoraan haluavansa miesohjaajan, voi asiaa kysyä anonyymisti kysymyspurkilla. Silmu-hankkeessa​5​ on tehty huomio, että sekin voi auttaa, että vain ensimmäisellä kerralla on miesohjaaja paikalla.

Mitkä ovat tyypillisiä virheitä?

Alle on koottu kirjallisuudesta​6​ ja pilottitoiminnasta kertyneitä kokemuksia. Lähtökohtaisesti ryhmät ovat toimineet erinomaisesti. On kuitenkin sudenkuoppia, joita kannattaa välttää.

  • Pääohjaaja ei aloita tilaisuutta selkeästi.
    • Aloitus venyy.
    • Ei rauhoituta tilaisuuteen.
    • Ei käydä esityskierrosta ja pelisääntöjä läpi.
    • Ei esitellä tapaamisen tavoitetta selkeästi.
  • Tapaamisen aikana:
    • Ohjaajat esittävät suljettuja, (piilo)tuomitsevia tai painostavia kysymyksiä.
    • Ohjaajat antavat yhden osallistujan viedä kaiken ajan.
    • Ohjaajat eivät aktivoi passiivisia osallistujia (“Matti, mikä ajatus sinulle herää tästä?”).
    • Ohjaajat antavat keskustelun punaisen langan kadota (rönsyily).
    • Ohjaajilla on kiire, ja he jopa hoputtavat puhujia.
    • Ohjaaja kysyy oma uteliaisuuttaan, kun hän pitäisi kysyä osallistujien tarpeista lähtien.
    • Ohjaajat sallivat sääntörikkomuksen, esimerkiksi loukkaavan kommentin tai toisen keskeyttämisen.
    • Ohjaaja pyrkii muuttamaan osallistujien tunteita pakolla positiivisemmaksi tai ovat yliempaattisia.
    • Ohjaaja pyrkii ratkaisemaan osallistujien ongelmia.
    • Ohjaajat puhuvat liikaa.
    • Pääohjaaja ei muuta toimintaa, vaikka huomaa ilmapiirin olevan huono (“Hetkinen! Huomaan teidän katselevan kännyköitä. Unohdetaanko luentomaiset kalvot vai mitä toivoisitte meidän tekevän?”).
    • Apuohjaaja ei uskalla puuttuu pääohjaajan virheisiin.
    • Tapaamisesta ei kerätä palautetta.
  • Tapaamisen jälkeen:
    • Ohjaajat eivät välittömästi pidä palautekeskustelua.

Purkukeskustelu ohjaajille

Suosittelemme ohjaajia välittömästi tapaamisen jälkeen pitämän 5 minuutin tauon. Sen jälkeen kannattaa purkaa heti tapaamisen herättämiä ajatuksia, niin ne ovat tuoreessa muistissa ja tapahtuman saa suljettua mielestään ennen kotiin menoa.

Apuohjaaja aloittaa kysymällä pääohjaajan tuntemuksia. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä​7​:

  • Mistä pääohjaajana haluat kiittää itseäsi? Missä onnistuit?
  • Mistä haluat kiittää muita läsnäolleita?
  • Huomasitko “tyypillisiä virheitä” -listasta jotakin tällä tapaamisella? Mitä asialla pitäisi tehdä?
  • Koitko yllätyksiä?
  • Mitä sinun pitäisi tehdä nyt tulevia tapaamisia ajatellen?

Apuohjaajan kannattaa varautua siihen, että pääohjaaja kokee negatiivisia tunteita varsinkin, jos jotakin häiriöitä ilmeni. Tarkoitus on voimaannuttaa ja kehittää toimintaa, ei keskittyä virheisiin tai juuttua negatiivisiin tunteisiin. Lopuksi apuohjaajan kannattaakin antaa positivinen yhteenveto tilanteesta Miesten vuoron kehumisen periaatteiden mukaan.

Kun pääohjaaja on käynyt läpi nämä kysymykset, voidaan ne käydä läpi myös apuohjaajan toimesta. Monesti tämä tapahtuu kuitenkin itsestään keskustelun aikana.

  1. 1.
    Sailas E, Heimola M, Stenberg J-H. Psykoterapian haitat – ei vain ruusutarhaa. Duodecim. 2019;135(15):8. https://www.duodecimlehti.fi/duo15040
  2. 2.
    Keskustelun vetäjän parhaat ohjaustoimet. Sitra. Published December 13, 2017. Accessed November 11, 2020. https://www.sitra.fi/caset/keskustelun-vetajan-parhaat-ohjaustoimet/
  3. 3.
    Lehtovuori P. Psykoterapeutin henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys psykoterapiassa ja niiden vaikutus tuloksellisuuteen identiteettihaastattelun perusteella. Published online 2018. Accessed October 10, 2020. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56750
  4. 4.
    Haapanen A, ed. Auta Miestä Mäessä : Nuorten Miesten Koulutus- Ja Työuravalmennusprosessi. Diakonia-ammattikorkeakoulu; 2019. Accessed February 2, 2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/221313
  5. 5.
    Suullinen tiedoksianto Jussi Vehniäiseltä 14.10.2020. Silmu-toiminta. https://www.silmutoiminta.fi/
  6. 6.
    Hammarlund C-O. Kriisikeskustelu – Kriisituki, Jälkipuinti, Stressin Ja Konfliktien Käsittely. Tietosanoma; 2010.
  7. 7.
    Arnkil TE. Kunnioittava Ja Toivoa Herättävä Kohtaaminen. Ennakointidialogin Vetäjien Käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2020. Accessed November 11, 2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/140201
Kategoriat: kaytanto

Tämä on Niko 97 hankkeen sivusto, jota päivitämme hankkeen ajan ja hankkeen päättyessä syksyllä 2020 tulemme lukitsemaan sivuston julkaisuksi.