Mieserityisyys

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Eroaako miehenä oleminen naisena tai muunsukupuolisena olemisesta? Sukupuolierityisyys, tässä tapauksessa mieserityisyys, lähtee liikkelle tästä ajatuksesta^​1​. Alla on kuvattu, kuinka Miesten vuorojen pilotissa on huomioitu mieserityisyys.

Sukupuolisensitiivisyys

Yhteiskuntamme on sukupuolittunut ja sukupuolittava, halusimme sitä tai emme. Sukupuolisensitiivisyydellä ei pyritä häivyttämään sukupuolia, vaan tekemään ne näkyväksi ja tarkastelemaan niitä kriittisesti, esimerkiksi löytämään syrjiviä käytänteitä ja poistamaan niitä^​1,2​. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain^{​​3​​} sekä tasa-arvolain^​​4​ mukaan viranomaisten ja oppilaitosten on edistettävä yhdenarvoisuutta.

Tämä ei tarkoita sukupuolineutraalisuutta eli sukupuolen jättämistä huomioimatta tai häivyttämistä. Päinvastoin ideana on, että kaikki sukupuolet kokevat tasa-arvoisesti oman roolinsa yhtä merkityksellisenä kuin muiden roolit^​5​. Mieserityisyys on positiivista erityiskohtelua, jossa miehet nähdään aktiivisina ja osallistuvina ihmisinä.

Vankina rooleissa?

Miehistä puhuttaessa pitää muistaa, että kyseessä on valtava ja moninainen ryhmä. Silti kulttuurissamme elää stereotyyppisia käsityksiä miehistä, “jotka eivät puhu tai pussaa”, “pärjäävät hammasta purren” tai “eivät turhista valita”. Miehet saattavat myös tietoisesti ja tiedostamatta toistaa elämässään näitä rooliodotuksia joutuen stereotyyppien vangeiksi.

Miesten ryhmän ohjaajana on hyvä tunnistaa, miten yhteiskunnan käsitykset elävät hänessä itsessään. Miespalvelut rakennetaan monesti ongelmakeskeisesti. Miten estetään lähisuhdeväkivalta tai päihteiden väärinkäyttö? Tehtävä on mitä tärkein, mutta sisältävätkö ne oletuksen aktiivisesta ja osallistuvasta miehestä?

Vaatimukset ohjaajalle

Mieserityinen osaaminen tarkoittaa ymmärrystä miehuudesta, miehenä olemisesta, miehuuden historiasta, miehille kasaantuvista haasteista, paineista ja etuuksista sekä miehuuteen liittyvistä normeista^​1,5​. Siihen kuuluu myös ryhmänvetäjän kyky olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutukseista asiakastilanteisiin.

Miestyö on helposti ongelmalähtöistä. Miehillä on naisia huonommat elintavat, he ovat väkivaltaisempia, syrjäytyvät helpommin, kolme neljästä itsemurhan tehneistä on miehiä^​6​ ja 90 % vangeista on miehiä.^​5​ Miessakit ry:n juhlavuoden artikkelissa vuonna 2015 miestyötä kuvataan jopa “ongelmia korjaavaksi kriisityöksi”^​7​.

Toinen näkökulma on miesten passiivinen rooli heitä koskevissa tukipalveluissa. Miesten vuoro -malli pyrkii rikkomaan näitä lähtökohtia ja luomaan mallin, joka tukisi voimauttavaa ja osallistavaa toimintaa miehille. Mallin iskusanoja voisivat olla aktiivinen, osallistuva ja sitoutunut mies.

Isätyökirjaa (2020, s. 10)^​5​ lainaten voimme tiivistää mieserityisyyden vaatimukset seuraavaan lauseeseen:

“Miten otamme miehet yksilöllisemmin huomioon ja kohdennamme omia työtapojamme paremmin miehille soveltuviksi ja heidät tavoittaviksi?” 

Se ei ole keneltäkään pois, vaan sen avulla rikastetaan mahdollisuuksia kaikille.^​2​

Yksi tapa ohjaajien oman mieskäsityksen kirkastamiseen on, että he tekevät aluksi itse miehuuteen liittyviä tehtäviä keskenään, esimerkiksi Miehuuden moninaiset mallit -tehtävän.

Lue lisää aiheesta:

• Miestyö – hyvinvointityötä miesten kanssa (Miessakit)
• Mieserityisyys (Miessakit)
• Miesten keskinäinen vertaisuus (Miessakit)
• Miehinen juttu. Opas miesten terveyden edistämiseen (PDF).

The post Mieserityisyys appeared first on Miesten vuoro.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen, Hemmo Rättyä, Marianne Roivas, Riikka Wallin

Kun tapaamisen puitteet on luotu ja sen teemat on valittu, valitaan vielä, miten aihetta käsitellään. Oleellista on osallistujalähtöisyys! 

Olemme koonneet sinulle tueksi muutamia hyviksi havaittuja tapoja käsitellä teemoja. Muitakin tapoja on totta kai, mutta voit ottaa meidän kokemuksistamme hyödyt irti.

Piloteissa kokeilimme ohjaajalähtöisiä luentoja, ja ne olivat kaikkein vähiten suosittuja tapaamisia. Toisaalta täysin vapaat toiminnalliset kokkaus- ja peli-illat eivät myöskään keränneet osallistujia. Tavalla tai toisella ohjattu keskustelu oli suosituin toimintatapa ryhmissämme. 

Miesmyyttien vastaisesti miehet haluavat keskustella – eivät vain toimia!

Monipuoliset tavat herättävät ja ohjaavat keskustelua ja pitävät toiminnan kiinnostavana. Vaikka jokin yksittäinen harjoitus olisi kuinka hyvä, ei yhtä ja samaa tapaa jaksa loputtomiin. Paras palaute tapaamisten toimivuudesta tulee kuitenkin osallistujilta! Muista siis kerätä tapaamisen päätteeksi palautetta myös toimintatavasta!

”Niille miestyötä tekeville tahoille, jotka pohtivat tällaisen kokonaisuuden aloittamista työssään, haluaisin sanoa, että ei muuta kuin rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan. Hyvä siitä tulee! Muistaa suhtautua tekemiseen sillä asenteella, että koko ajan oppii uutta. Muokkaa omaa toimintaansa prosessin edetessä ja keskustelee sekä reflektoi oman ohjaajaparin kanssa tasasin väliajoin. Paras juttu tämän kaltaisen toiminnan ohjaamisessa ovat ehdottomasti ne ihmiset, kenen kanssa saat työskennellä. Se antaa työlle merkityksen.”

Joonas Koskela, Poikien Talo Oulu​

Akvaariokeskustelu

Mikä?

Akvaariokeskustelu on menetelmä, jonka avulla ryhmässä voidaan käydä lyhyitä keskusteluja ennalta määrätyistä aiheista. Aiheet voivat olla mitä vain, ja tämä menetelmä taipuu monenlaisten teemojen käsittelyyn.

Miten?

Akvaariokeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Tavasta riippumatta tärkeää on ohjaajan huolellinen pohjustus keskustelun aiheesta. Aiheiden tiukahko rajaus on myös kannattavaa – ohjaaja ei lähtökohtaisesti itse osallistu keskusteluihin, joten keskustelun ollessa käynnissä ei aihetta voi enää rajata. Ohjaaja voi tarvittaessa osallistua akvaariokeskusteluun yhtenä jäsenenä mutta ei silloin voi toimia keskustelun moderaattorina

Perusasetelma

Keskelle tilaa asetetaan tuoleja (max 5 kpl) tiiviiseen rinkiin tai puolikaareen. Tämä on itse akvaario, jossa keskustelu käydään. Akvaarion ulkopuolelle tehdään isompi rinki, josta näkee ja kuulee akvaariossa käytävän keskustelun. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ja ulkopuolella istuvat kuuntelevat osallistumatta tai kommentoimatta.

Suljettu akvaario

Akvaariossa istuu sen verran osallistujia, kun siellä on tuoleja. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ennalta määrätystä aiheesta, ennalta sovitun keston. Akvaarion ulkopuolella olevat kuuntelevat hiljaisuudessa. Kun aika on mennyt, tehdään vaihto ja ulkopuolella istuneet tulevat akvaarioon ja käyvät keskustelua toisesta aiheesta. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Avoin akvaario

Akvaarioon jätetään yksi tuoli tyhjäksi. Tähän tuoliin voi kesken keskustelun istua joku akvaarion ulkopuolelta tullut ja osallistua keskusteluun. Silloin yhden akvaariossa olleen tulee poistua sieltä. Akvaariossa olleet antavat puheenvuoron uudelle osallistujalle, kun kesken ollut puheenvuoro on käyty loppuun. Keskusteluun voi liittyä ja sieltä poistua vapaasti niin kauan kuin keskustelulle on varattu aikaa. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Yhteenveto

Ohjaaja käy läpi esille nousseet näkökulmat: asiat, joista osallistujilla oli yhteisymmärrys, sekä asiat, joissa osallistujien näkökulmat olivat selvästi erilaisia. Tämän voi sanoittaa osallistujille ja ilmaista, että eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat sallittuja eikä akvaariokeskustelun päämäärä ole siinä, että kaikki ovat lopuksi samaa mieltä. Akvaario on osa ajatusprosessia, joka jatkuu keskustelun jälkeen.

Esimerkki akvaariokeskustelun käytöstä ryhmätapaamisella

Ensiksi ohjaaja pohjustaa tapaamisen teeman ja virittää osallistujat keskusteluvalmiuteen. Tämän jälkeen osallistujat voidaan jakaa 3–5 hengen ryhmiin riippuen osallistujamäärästä. Ryhmät kirjoittavat 3 kysymystä tai väitettä illan teemaan liittyen. Nämä kysymykset tai väitteet annetaan akvaarioon toiselle ryhmälle keskustelun aiheiksi.

Ajan voi jakaa niin, että jokaista aihetta käsitellään esimerkiksi 5 minuuttia. Ohjaaja kellottaa ja katkaisee keskustelun, kun aika on kulunut.

Seuraavaksi tehdään vaihto ja seuraava ryhmä tulee keskustelemaan kysymyksistä tai väitteistä, jotka toinen ryhmä on tehnyt. Kun kaikki ryhmät ovat keskustelleet, voidaan ryhmässä valita vielä kaksi aihetta, joista keskustelua jatketaan, ja siirtyä avoimen akvaarion käyttöön, jolloin halukkaat pääsevät keskustelemaan valitsemistaan aiheista.

Esimerkki akvaariokeskustelun toteutuksesta ja aikataulusta

Ryhmätapaamisen teema: Parisuhteen muodostaminen

Aika	Sisältö
17.00	Illan teeman pohjustus ja menetelmän ohjeistus
17.30	Jakautuminen ryhmiin, joissa pohditaan kysymyksiä/väitteitä
17.45	Takaisin tilaan ja kertaus menetelmästä
18.00	Suljettu akvaario 1: Kolme aiheitta – 5 min/aihe
18.15	Suljettu akvaario 2: Kolme aihetta – 5 min/aihe
18.30	Avoin akvaario 1–2 aihetta – 10 min/aihe
19.00	Yhteenveto ja palautteen keruu

Akvaariokeskustelun edut

• Menetelmä toimii pienelle ja isolle ryhmälle.
• Se on oiva tilaisuus ohjaajalle tarkastella ryhmän dynamiikkaa ja tehdä havaintoja osallistujien erilaisista rooleista ryhmässä.
• Akvaario on perinteisistä keskustelun tavoista poikkeava malli, joka vapauttaa osallistujat vakiintuneista rooleista ja mahdollistaa hiljaisempien ryhmäläisten osallistumisen keskusteluun.

Mihin teemoihin?

Menetelmä soveltuu melkeinpä minkä vaan aiheen käsittelyyn, ja sitä voi kokeilla esimerkiksi seuraavien teemojen kanssa:

• parisuhde
• porno
• aloitteen tekeminen
• itsetunto.

Anonyymit kysymykset

Mikä?

Anonyymit kysymykset on menetelmä, jossa osallistujat saavat esittää nimettömästi kysymyksiä jostain aiheesta. Kysymykset ja niiden vastaukset käydään yhteisesti läpi ryhmässä. Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla.

Miten?

Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla. Tässä tarjoamme sinulle kaksi erilaista toteutustapaa:

Kysymykset etukäteen

Päätetään yhdessä ryhmän kanssa seuraavan kerran teema. Osallistujat saavat kirjoittaa nimettömästi lapuille kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ohjaaja voi myös itse sanoa ääneen muutaman esimerkin. Lopuksi ohjaaja kerää kaikki kysymykset. 

Seuraavaa kertaa varten ohjaaja käy läpi kaikki esitetyt kysymykset ja lisää sinne muutaman omansa sekä tekee itselleen muistiinpanot kysymyksiin vastaamista varten. Seuraavalla ryhmätapaamisella kysymykset voi heijastaa esimerkiksi seinälle, ja ohjaaja vastaa niihin sekä herättelee keskustelua niiden pohjalta.

Kysymykset ryhmätapaamisen aikana

Toinen tapa käyttää menetelmää on dialogisempi. Tämä vaatii ohjaajalta enemmän tietämystä aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä ja valmiutta keskustelevampaan toteutukseen. 

Kysymykset voidaan kerätä ryhmätapaamisen aikana ja keskustelu aiheesta voi alkaa heti kysymysten keräämisen jälkeen. Yksi hyvä väline kysymysten keräämiseksi ja läpikäymiseen on Flinga. Se mahdollistaa anonyymien kysymysten esittämisen osallistujan omalta älypuhelimelta ja samalla kaikkien kysymysten heijastamisen seinälle läpikäymistä varten. 

Flinga-palveluun voi luoda ilmaisen tilin, joka mahdollistaa sessioiden järjestämisen. Kun sessio on nimetty ja käynnissä, ohjaaja voi jakaa liittymiskoodin osallistujille. Parhaiten Flinga toimii niin, että ohjaaja heijastaa videotykillä session kaikkien nähtäväksi.

Tämä lähestymistapa toimii, jos halutaan enemmänkin keskustella kysymyksistä yhteisesti ryhmässä suoran vastaamisen sijaan. Haasteena on, että kysymyksiä saattaa tulla nopeasti todella paljon ja osaan kysymyksistä saattaa olla vaikeaa antaa vastauksia. Silloin asioista voidaan ottaa yhdessä selvää käyttäen internetiä, samalla heijastaen koko tiedonhakuprosessi seinälle. Se on myös oivallinen tilaisuus näyttää osallistujille, mistä ja miten löytää luotettavaa tietoa aiheeseen liittyen.

Anonyymit kysymykset ovat hyvä tapa käsitellä useita erilaisia aiheita. Erityisesti se sopii aiheisiin, joista puhuminen ryhmässä on osallistujille vaikeaa. Nimettömästi esitetyt kysymykset antavat mahdollisuuden “säilyttää kasvonsa” vertaistensa parissa, samalla kuitenkin antaen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. 

Ohjaajan on hyvä tuoda esille se, että yhden osallistujan kysymys todennäköisesti mietityttää muitakin, joten se kysymys kannattaa esittää. Yhteisesti toteutettu tiedonhakuprosessi on erinomainen tapa näyttää, miten löytää luotettavaa tietoa internetistä ja esitellä erilaisia palveluita aiheeseen liittyen. Seksistä ja seksuaalisuudesta saa hyvää tietoa Väestöliiton sivuilta.

Resursseja

Apuna voit ohjaajana käyttää esimerkiksi Väestöliiton seksisivuja tai Hyvä kysymys -sivustoa.

Mihin teemoihin?

Anonyymit kysymykset menetelmä on toimiva esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyssä:

• porno
• seksin myytit
• parisuhde.

Näiden lisäksi anonyymejä kysymyksiä voi ehdottaa tavaksi käsitellä asioita, jos ryhmän kanssa käydään vierailemassa jossain tai ryhmään tulee vierailijaksi jonkin alan asiantuntija.

Miehuuden moninaiset mallit

Mikä?

Menetelmän ideana on pohtia, minkälaiset miehuuden mallit ovat valloillaan ja minkälainen käsitys osallistujilla on siitä, mitä miehenä oleminen tarkoittaa. Sen avulla voidaan herättää keskustelua miehuuden moninaisuudesta ja siitä, mitä miehiltä odotetaan ja miten se vaikuttaa osallistujien elämään.

Miehenä olemiselle ei ole yhtä valmista muottia. Biologia ei yksi selitä miehuutta^​1​. Käsitys siitä, mikä on miehistä, muuttuu jatkuvasti historian saatossa. Se vaihtelee myös kulttuurien välillä. Vallitseva miesmalli voi kuitenkin olla ahdistavan ahdas, jolloin tällä menetelmällä pyritään saamaan osallistujat itse pohtimaan miehuuden moninaisuutta. Ohjaajat pyrkivät saamaan osallistujat pohtimaan turvallisemmin erilaisia näkökulmia asiaan.

Miten?

Menetelmä toteutetaan niin, että ohjaaja esittää osallistujille kysymyksen: Minkälainen on hyvä mies?

• Minkälaisia ominaisuuksia hyvällä miehellä on?
• Minkälaiset arvot hyvällä miehellä on?
• Miten hyvät miehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Vastaukset kirjataan ylös taululle, paperille tai käyttäen tietokonetta ja videotykkiä. Yllä olevat apukysymykset ovat eri merkkejä, joilla voit ruokkia puhetta, jos se synny itsenäisesti. Varmista, että kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään.

Seuraavaksi ohjaaja esittää kysymyksen: Minkälainen on tosimies?

• Mitä ominaisuuksia tosimiehellä on?
• Minkälaiset arvot tosimiehellä on?
• Miten tosimiehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Kirjaa myös näitä vastauksia näkyville. Kun kumpaakin kohtaan on kerätty vastauksia, keskustellaan siitä, miksi ne näyttävät erilaisilta.

Kysymyksiä keskustelun avuksi:

• Mitä huomaatte?
• Mitä yhteistä hyvällä miehellä ja tosimiehellä on?
• Mitä eroa?
• Miten te luulette näiden vaikuttavan teihin poikina ja miehinä?
• Entä miten luulette näiden vaikuttavan tyttöihin ja naisiin?

Hyvä mies vs. tosimies -menetelmä on toimiva silloin, kun aiheena ovat miehuus ja maskuliinisuus. Menetelmä sopii esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyyn:

• Mies 2020
• Mies 2050
• Oman paikan löytäminen yhteiskunnassa miehenä

1. 1.

   Huhtasalo J. Yhtenäisestä poikakulttuurista moninaisiin maskuliinisuuksiin. AK. November 2018:340-341. doi:10.33336/aik.88382

Kuvagalleria

Mikä?

Kuvagalleria on menetelmä, jonka avulla herätellään keskustelua. Se on energinen menetelmä, jossa liikutaan tilassa.

Mitä tarvitset?

Menetelmän toteutukseen tarvitset tulostimen, muistilappuja, kyniä ja teippiä. Halutessasi voit käyttää myös videotykkiä ja tietokonetta.

Miten?

Ennen tapaamista:

Tulostakaa ryhmätapaamisen teemaan liittyviä kuvia ja miettikää valmiiksi joitain kysymyksiä, joita ryhmälle voi esittää kustakin kuvasta.  Teipatkaa kuvat ympäri tilaa, jossa ryhmäkeskustelut käydään. Näin tilasta tulee ikään kuin galleria, jossa voi kiertää katselemassa kuvia. 

Tapaamisessa:

Kun osallistujat tulevat paikalle, heille jaetaan kyniä ja post-it-lappuja. Heidät ohjeistetaan kiertelemään tilassa katsomaan kuvia. Jos jokin kuva herättää ajatuksen, kirjoittakaa se lapulle ja liimatkaa se kuvan viereen. Tarkkailkaa ohjaajina, että osallistujat ehtivät tutustua kaikkiin kuviin.

Kun osallistujat ovat kiertäneet kaikki kuvat ja kirjoittaneet ajatuksiaan lapuille, ohjaajat keräävät kuvat ja laput itselleen. Samat kuvat, jotka olivat seinillä, voi nyt heijastaa yksitellen videotykillä seinälle, ja ohjaajat voivat käydä lappuihin kirjoitetut kommentit yhteisesti läpi sekä esittää kysymyksiä niiden pohjalta. Videotykin sijasta voi vaan käyttää samoja tulosteita, jotka olivat seinällä, mutta niin, että käsittelee yhtä kuvaa kerrallaan.

Jos johonkin kuvaan ei ole liimattu yhtään lappua, se ei tarkoita, etteikö kuva olisi herättänyt ajatuksia. Tilanne voi itse asiassa olla päinvastainen. Siksi ohjaajilla olisi hyvä olla valmiita kysymyksiä jokaiseen kuvaan liittyen, joilla rohkaista osallistujia tuomaan ajatuksiaan esille.

Millaisia kuvia?

Yleisesti kannattaa valita jokseenkin provosoivia ja tunteita herättäviä kuvia. Jos aiheena on esimerkiksi miehen ja naisen asema, kannattaa rohkeasti ottaa käsittelyyn kuvia, joissa esitetään ääripäitä ja joissa on vastakkainasettelua. Voimakkaan reaktion aiheuttavat kuvat voivat rohkaista keskustelemaan. Provosoiva ei kuitenkaan tarkoita järkyttävää.

Hyviä kuvia eri aiheiden käsittelyyn ovat meemit. Meemejä löytää googlaamalla aihepiirin sanastoa ja lisäämällä perään sanan meemi. Meemit toimivat kuvallisena väitteenä, johon osallistujat voivat vastata.

Kuvagallerian edut

• Menetelmä on energinen ja osallistujat liikkuvat. 
• Ajankohtaisia ilmiöitä tuodaan keskusteluun meemien ja kuvien avulla.
• Kuvat mahdollistavat rajattoman määrän tulkintoja, joita kuuntelemalla ohjaaja oppii tuntemaan osallistujia paremmin.

Mihin teemoihin?

Kuvagalleriaa voi käyttää useiden erilaisten aiheiden käsittelyyn. Miesten vuoro -piloteissa sitä on käytettiin erityisesti silloin, kun käsiteltiin miehuutta tulevaisuudessa, mutta se soveltuu myös. pornon käsittelyyn, koska aiheeseen liittyy valtavasti stereotypioita.

Kysymyspurkki

Mikä?

Kysymyspurkki on muunnelma anonyymeista kysymyksistä. Se on helppo tapa herätellä keskustelua mistä tahansa aiheesta. Sen on tarkoitus olla kevyempi kuin anonyymien kysymysten. Se on ohjaajalähtöinen, mutta ohjaaja ei välttämättä tarjoa oikeita vastauksia. Tässä dialogisuus ja osallistujien keskustelu ovat tärkeämpiä.

Miten?

Kysymyspurkkiin tarvitsee jonkinlaisen purkin tai astian, johon lapuille kirjoitettuja kysymyksiä voi laittaa. Ensimmäisellä kerralla, kun kysymyspurkkia käytetään, on ohjaaja tehnyt sinne valmiiksi ryhmätapaamisen teemaan sopivia kysymyksiä ja väitteitä.

Ohjaaja kertoo osallistujille, että siinä on kysymyksiä ja väitteitä sisältävä purkki. Kysymykset ja väitteet toimivat keskustelun avaajina. Purkki laitetaan kiertämään, ja osallistujat nostavat purkista sattumanvaraisesti lapun, jonka lukevat ääneen kaikille. Sen jälkeen ryhmä keskustelee aiheesta. Kun aihetta on käsitelty tarpeeksi, purkki annetaan seuraavalle osallistujalle, joka vuorostaan nostaa kysymyksen tai väitteen keskusteltavaksi.

Kysymyspurkki voi olla jokaisella kerralla toistuva menetelmä esimerkiksi ryhmätapaamisen aluksi ja keskustelun käynnistämiseksi. Jos seuraavan kerran aihe on tiedossa ennen tapaamisen loppua, voivat osallistujat kirjoittaa omia kysymyksiään/väitteitään tapaamisen lopuksi ja niitä voidaan nostaa purkista seuraavalla tapaamisella. Näin ohjaaja pystyy myös lukemaan kysymyksiä etukäteen ja valmistautumaan keskusteluun. 

Kevyt versio

Kysymyspurkkia ei tarvitse välttämättä käyttää itse ryhmätapaamisen teeman käsittelyyn. Se voi myös olla toistuva aloitus, jonka avulla rentoudutaan ja virittäydytään keskusteluun. Silloin kysymykset voivat olla mitä vain, esimerkiksi:

• Jos olisit supersankari, kuka olisit?
• Kumpi supervoima mieluummin ja miksi, näkymättömyys vai lentokyky?
• Mökkiloma saaressa vai kaupunkiloma Tokiossa?
• Mikä olisi sinun merirosvonimesi?
• Jne.

Huumori saa rentoutumaan, ja itse teemasta keskustelu voi helpottua. 

Miestarinat

Miestarinat

Ihminen tulkitsee elämäänsä käyttäen apuna tarinoita. Jopa identiteettiä voidaan tarkastella kertomuksena, jonka ihminen kertoo itsestään itselleen ja muille. Se on ihmisen itse itselleen kertoma tarina, jonka avulla ihminen pyrkii vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen?^​1​

Kulttuuri tarjoaa monenlaisia mallitarinoita, joihin omia pieniä ja laajempia tarinoita tulee usein huomaamattakin peilattua. Mallitarinat voivat vahvistaa vallitsevia normeja tai kertoa monenlaisista vaihtoehtoisista tavoista elää ja toteuttaa itseään. Myös mediassa erilaisista sosiokulttuurisista ilmiöistä kerrotaan nykyisin usein korostuneen henkilöityneesti: yksilöiden tarinoina. Tarinoita janotaan, koska toisten ihmisten tarinoiden kuuleminen tarjoaa mahdollisuuden paitsi kuulla muiden ääni myös vahvistaa ymmärrystä itsestään.

Miestarinat on erityisesti Oulun Poikien Talon pilotissa käytetty menetelmä, joka yksinkertaisuudessaan on miesvierailijan kertomus omasta elämästään. Tämä vierailija voi olla esimerkiksi avioeron, kiusaamista tai yksinäisyyttä kokenut mies. Henkilö ja aihe kannattaa sopia yhdessä ryhmäläisten kanssa.

Oulun kokemuksen mukaan nämä ovat olleet suosituimpia Miesten vuoro -kertoja ja koskettavat tarinat ovat pysäyttäneet kuulijansa. Vertaistarinat rankoistakin tilanteista selviämisestä ovat luoneet uskoa tulevaan.

“Jos hän selvisi tuostakin tilanteesta, niin kyllä minäkin pärjään!”

Selviytymistarinat voimauttavat myös kuulijoitaan, ja lisäksi se, että tarinansa käy kertomassa vierailija, saattaa vapauttaa keskustelua. Tällöin alun kysymys identiteetistä muuttuu muotoon: “Kuka minusta voi tulla?”

Miestarinoita netistä:

Netistä löytyy erilaisia miestarinoita videoina, sosiaalisen median postauksina tai vaikkapa lehtiartikkeleina. Niitä voi käyttää keskustelun herättämiseksi.

Millaisia miestarinoita sinun osallistujasi kaipaisivat? Haluaisivatko he mieluummin lukea tai katsoa videoita vai voisitko pyytää miehen kertomaan tarinansa kasvotusten vierailijakäynnin muodossa?

• Tarina ensihoitajaopiskelijasta (YouTube)^​2​
• Viisi tarinaa miesten työllistymisestä sosiaalialalle (YouTube)^​3​.

Vinkki!

Mies+ Facebookissa ja Mies+ Instragramissa ovat sosiaalisen median tilejä, joissa jaetaan miesten kokemuksia mielenterveydestä ja hyvinvoinnista kuvien kera.^​4​

Voisiko sieltä valita muutama kuvan, jonka voisi näyttää osallistujille? Kuvien herättämän keskustelun perusteella, ajan salliessa, osallistujat voisivat etsiä Instagramista lisää itseään puhuttelevia tarinoita ja niitä voitaisiin purkaa yhdessä läpi.

1. 1.

   Rautio P, Saastamoinen M, eds. Minuus Ja Identiteetti, Sosiaalipsykologinen Ja Sosiologinen Näkökulma. Tampereen yliopistopaino; 2006. Accessed November 11, 2020. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95382
2. 2.

   Sippu A-M, Poikolainen J. Mentorointi menetelmänä – kokemuksia elämänkulkupajoista. In: Kohtaa Nuori. Metropolia; 2018:6.
3. 3.

   Haapanen A, ed. Auta Miestä Mäessä. Nuorten Miesten Koulutus- Ja Työuravalmennusprosessi. Diakonia-ammattikorkeakoulu; 2019. Accessed November 11, 2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/221313/DIAK_Puheenvuoro_24.pdf?sequence=2&isAllowed=y
4. 4.

   Mies+. Mies+. https://www.instagram.com/miesplus/?hl=fi

Ruokailu

Mikä?

Ruoan merkitystä ryhmätoiminnan onnistumiselle ei kannata aliarvioida. Ihanteellisessa tilanteessa syötävää ja juotavaa on aina tarjolla ryhmän kokoontuessa. Yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös itsessään toimiva menetelmä nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun käymiseen.

Ruokailu on monessa kulttuurissa sosiaalinen tapahtuma. Siihen liittyy erilaisia rituaaleja, tapakulttuurisidonnaisia toimintatapoja sekä vuorovaikutusta. Nykyajan kiireinen elämäntyyli on kuitenkin verottanut perheen ja yhteisön yhteisestä ajasta. Moni “hoitaa” ruokailun itsekseen ja sen jälkeen jatkaa muita askareita. 

Pitkään yksin ja eristäytynyttä elämää elävä nuori mies ei välttämättä ruokaile yhdessä kenenkään kanssa. Ryhmätapaamisen puitteissa järjestettävä ruokailutilaisuus antaa yksinäiselle mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemukselle. Se on myös oiva tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta.

Miten?

Ruoan valmistaminen ja ruokailu yhdessä on erinomainen tapa harjoitella sosiaalisia taitoja. Prosessissa on monta vaihetta, jotka pakottavat vuorovaikutukseen muiden osallistujien kanssa:

• ruokien valinta (keskustelu, joka voidaan käydä edellisellä tapaamisella, niin että ohjaaja ehtii hankkia tarvikkeet ennen seuraavaa kertaa)
• työnjako ruoanlaittokerralla (kuka pilkkoo, paistaa, kattaa jne).
• ruokailu (kuinka ruokailtaessa käyttäydytään ja huomioidaan toisen syöjät)
• lopetus (siivoaminen ja tiskaaminen).

Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole ruoanlaittoon tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjaajan on hyvä näyttää konkreettisesti, miten vihannekset pilkotaan ja miten hellaa käytetään. Osaavaa nuorta voi kannustaa auttamaan niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Kehumalla ja antamalla vastuuta tuetaan osallisuutta ja vahvistetaan nuoren itsetuntoa ja omatoimijuutta. 

Ruokaa valmistaessa ja ruokailun aikana voidaan käydä keskusteluja melkein mistä vaan aiheesta. Käsillä tekeminen rentouttaa ja mahdollistaa syvällisienkin teemojen käsittelyn.

Yhteinen ruoanlaitto toimii simulaationa tavallisesta illanvietosta, josta moni yksinäinen nuori mies on elämässään jäänyt paitsi. Se on helppo tapa luoda tilanne, jossa voi konkreettisesti harjoitella kanssakäymistä. Lisäksi arjen taitojen oppiminen tukee nuoren itsetuntoa ja antaa työkaluja elämässä pärjäämiseen.

Seksuaaliterveyden työkalupakki

Seksuaaliterveyden työkalupakki

Seksuaaliasioiden käsittelemiseksi on paljon valmista materiaalia. Hivpointin tekemä Seksuaaliterveyden työkalupakki on yksi erinomainen työkalu. Se koostuu yhdestä kirjasta, kuvakorttisarjasta, sanaselityspelistä, tekopeniksestä ja -klitoriksesta, kondomipakkauksesta ja viidestä erilaisesta esitteestä. Se on siis todella kattava paketti!

Paketin kirjallinen materiaali on mahtavasti saatavilla myös ilmaiseksi Hivpointin verkkosivuilla, kuten kaikki Hivpointin julkaisemat esitteet. Koko Seksuaaliterveyden työkalupakin voi tilata Pointshopping-verkkokaupasta.

Seksuaalikasvattajan käsikirja

Materiaali sisältää seksuaalikasvattajan käsikirjan, joka on saatavilla ilmaiseksi netistä. Se sisältää hyviä näkökulmia seksuaalisuuden käsittelyyn, esimerkiksi vinkkejä, miten toimia, kun nuori kertoo tulleensa seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi.^​1​

Kirja sisältää 38 harjoitetta aiheen käsittelemiseksi, joten materiaalista ei pitäisi olla pulaa! Tehtävät alkavat mahtavasti ohjaajan valmistautumistehtävillä, joissa pohditaan ohjaajien omaa nuoruutta, viestintätapaa ja osallistuvuutta.

Toisessa tehtäväosiossa puhutaan turvallisemman tilan rakentamisesta. Se koostuu kahdesta tehtävästä: yhteisen pelisääntöjen luomisesta sekä sen pohdinnasta, ”kuinka minä voin tehdä muiden olosta turvallisemman”.

Loput tehtäväosiot käsittelevät seksuaalisuuden eri teemoja. Ne ovat:

• murrosikä ja kehitys
• seksuaalisuus
• suhteet
• seksi
• seksitautien ja raskauden ehkäisy
• yhteiskunta, normit ja media.

Miesten vuoro suosittelee lämpimästi tähän materiaaliin tutustumista!

1. 1.

   Oinonen M, Susineva A. Seksuaalikasvattajan Käsikirja. Helsinki: Hivpoint; 2019. https://hivpoint.fi/wp-content/uploads/2019/09/Seksuaalikasvattajan-k%C3%A4sikirja_nettiversio.pdf. Accessed February 2, 2020.

S-E-X-ideakortit (14 ideaa)

S-E-X -ideakortit sisältävät 14 osallistavaa toiminnallista menetelmää seksuaalikasvatukseen.

Kortit on jaettu kolmeen osaan:

1. Start!-lämmittelyharjoitukset (Sanoja seksuaalisuudesta, Seksibingo, Patsaat, Seksialias & Mielipidejana)
2. Think!-keskusteluharjoitukset (Ilmiöt mediassa, Rakkaustarinoita, Keskustelua seksuaalioikeuksista & Kysy, mitä haluat!)
3. Act!-toimintaharjoitukset (Projekti, Simulaatio, Sarjakuva, Kondomi-info & Palveluinfo)

Kortit on tuotettu Omaksi iloksi -hankkeessa pidetyissä amistyöpajoissa kokeiltujen menetelmien pohjalta vuosina 2016–2017 Nuorten Akatemian, Kohtaus ry:n, Hivpointin ja Saku ry:n toimesta.

Tutustu ohjeisiin ja lataa PDF-kortit käyttöösi Nuorten Akatemian verkkosivuilta.

Yhteistyötahoja ja vierailijoita tapaamisiin

Yksi hyvä tapa avata keskustelua on pyytää paikalle vierailija. Alla on aakkosjärjestyksessä eri tahoja, joilta voi kysellä vierailijaa ryhmääsi.

Vinkki!

Voit yhdistää vierailukäyntiin muita toimintatapoja, esim. kysymyspurkin. Klassinen tapa on kerätä edelliskerralla osallistujilta kysymyksiä etukäteen, joiden avulla vierailija voi valmistautua aiheeseen. Täten halutessanne pääsette käsittelemään asiaa kahdesti! 

Hivpoint

Hivpointista saat tietoa hivistä ja muista seksitaudeista. Toimipisteitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hivpointin kautta voit pyytää vierailijan ryhmääsi toimipisteiden alueilla tai etänä. Ammattilaiselle löytyy esimerkiksi vinkkejä ja tukikortit seksuaalisuuden puheeksiotolle, asiaa turvaseksistrategiasta sekä nettiversio Seksuaalikasvattajan käsikirjasta (PDF).

Hivpoint.fi 

Intoa isätyöhön, Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto ry:n Miestyön kehittämiskeskus koordinoi valtakunnallisesti yhdistysten tekemää miestyötä, joka kohdistuu vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden auttamiseen. Kehittämiskeskus on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miesjaoston asiantuntijajäsen ja järjestää vuosittain Miestyön foorumi -tapahtumaa.

• Hyvien käytäntöjen opas isätyöhön (Ensi- ja turvakotien liitto)
• Ensi- ja turvakotienliiton artikkeleita ja tutkimuksia suomalaisesta ja kansainvälisestä isyystutkimuksesta.

Miehet ry

Feministinen miesjärjestö, joka edistää kaikkien tasa-arvoa intersektionaalisen feminismin ja antirasismin viitekehyksestä.

Miehet ry

Miessakit ry

Miessakit ry tarjoaa valtavasti palveluja miehille. Tarjolla on vertaisryhmiä keskustelusta kulttuuriin ja liikuntaan sekä yksilötukea neuvonnan, ohjauksen ja puhelinpalvelun muodossa.

Toimintaa on sekä väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille että väkivaltaa kokeneille miehille, isyyteen ja eroon liittyen sekä tueksi maahanmuuttajamiehille.

Miessakit.fi

Poikien Puhelin, Väestöliitto

Väestöliiton Poikien Puhelin on auttava puhelin- ja verkkopalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

Poikienpuhelin.fi

Poikien Talo

Poikien Talo on turvallinen tila 12–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille sukupuolen moninaisuus huomioiden. Poikien Talon verkkosivuilta löytyy mm. 99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta, joihin kannattaa tutustua, kun suunnittelee omaa Miesten vuoroa.

Poikien Talo Helsinki
Poikien Talo Oulu

Seta – Seksuaalinen tasavertaisuus ry

Seta ry on ihmisoikeusjärjestö, joka edistää seksuaalista tasavertaisuutta. Näkyvintä toimintaa on erilaiset Pride-tapahtumat. Seta ry:llä on 28 jäsenjärjestöä, ja se ylläpitää myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskusta (ent. Transtukipiste) .

Setan sateenkaarisanasto on mahtava apuväline Miesten vuoroa järjestettäessä. Se sopii käytettäväksi esim. sananselityspeliksi osallistujien kanssa.

Seta.fi

Sexpo

Sexpo on toiminut vuodesta 1969 saakka seksuaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa. Sen toimintaan kuuluvat neuvonta, terapia, konsultointi ja kouluttaminen seksuaalisuuteen liittyen.

Sexpon nettineuvonnasta löytyy paljon vastauksia, ja kysymyksiä voi esittää lisää vapaasti. Sexpon kautta löytyy myös seksuaaliterapeutteja, ryhmätoimintaa ja valmennusta.

Sexpon kautta löytyy myös työnohjausta, jos kaipaat sellaista tueksesi!

Sexpo.fi

Tukinainen

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville.

Tarjolla on kriisi- ja juristipäivystystä uhreille sekä kosultaatiota yhteistyökumppaneille ja viranomaisille.

Tukinainen.fi

Lisää harjoituksia löydät esimerkiksi Innokylän työkaluista.

The post Harjoitukset appeared first on Miesten vuoro.

Kahden ohjaajan malli

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Mitä vaatimuksia Miesten vuoro -malli asettaa ohjaajille? Lähtökohtaisesti työmalli on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka toimivat miesten kanssa. Malli on kuitenkin pyritty luomaan niin helpoksi, että kuka tahansa asiasta kiinnostunut voisi pitää Miesten vuoroja.

Oli taustasi mikä tahansa, herkkien asioiden käsittely vaatii valmistautumista, sillä huonosti ohjattu vertaisryhmä voi olla vahingoittavaa toimintaa niin osallistujille kuin ohjaajille. Jopa koulutetut psykoterapeutit saattavat välillä pahentaa potilaidensa oloa, vaikka tämä on harvinaista^​1​. Tätä varten alle on koottu joitakin ajatuksia, joilla varmistamme laadukkaat tapaamiset:

Valmistaudu!

Ensimmäinen kysymys ryhmää perustettaessa on, mikä on sen tavoite. Vastauksen ei tarvitse olla kovin tarkka, vaan tavoitteena voi olla mallin mukaisesti tarjota laadukas paikka miehille puhua itseään koskevista asioista. Tietty väljyys itse asiassa tukee mallin ideaa osallistujalähtöisyydestä.

Toinen kohta on tähän materiaaliin tutustuminen. Kun olet päätynyt tälle sivulle, luultavasti oletkin jo hyvää vauhtia lukemassa materiaalia.

Alle on koottu joitakin yleisiä kysyttyjä kysymyksiä ohjaajiin liittyen:

Kuinka keskustelua tulisi vetää?

Sitran Erätauko-menetelmässä^​2​ on erinomaisesti koottu keskustelun vetäjän parhaat ohjaustoimet:

1. Mahdollista tila jokaiselle osallistujilla kertoa ajatuksensa.
2. Yhdistä eri osallistujien puheenvuorot toisiinsa.
3. Ole esimerkilläsi suora mutta sensitiivinen.
4. Varmista, että kaikki tajuavat toisten puheenvuorot (esim. vaikeat käsitteet).
5. Pysähdy jännitteiden ilmaantuessa käsittelemään niitä.
6. Auta tuomaan esille piiloon jääneistä näkökulmia.
7. Auta lopuksi luomaan yhteinen käsitys aiheesta.

Erätauko-malli painottaa erityisesti sitä, että ohjaajat pyrkivät nivomaan osallistujien erilaiset näkökulmat yhteen: “Mistä me olemme nyt lopuksi samaa mieltä? Missä ovat erot? Mitä uutta ymmärrämme nyt?“

Tuleeko ohjaajia olla kaksi?

Yksi Miesten vuoron perustava lähtökohta on kahden ohjaajan malli. Koska mallissa ei oleteta työntekijöiltä esimerkiksi seksuaalineuvojan koulutusta tai työnohjausta mutta tapaamisten aikana voi nousta haastavia aiheita esille, ohjaajien on hyvä saada tukea toisiltaan.

Toinen tärkeä seikka kahdelle ohjaajalle on työmallin ajatusperusta. Jotta osallistuvuutta ja laadukasta kohtaamista voidaan tukea, kannattaa ohjaajien roolit sopia selkeästi etukäteen:

Pääohjaajan ja apuohjaajien rooleja kannattaa kierrättää. Täten kummallekin ohjaajalle tulee kokonaisvaltaisempi näkemys vertaisryhmän vetämisestä ja työmäärä jakautuu tasaisemmin ohjaajien kesken.

Tulisiko ohjaajien olla miehiä?

Niin Miesten vuoron pilottitoiminnan kuin muun kirjallisuuden^​4​ perusteella ohjaajien sukupuolella on vaikutusta toimintaan. Lyhyt vastaus on, että kokemustemme mukaan ohjaajien kannattaisi olla miehiä.

“Kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset kykenisi auttamaan poikia siinä kuin miesauttajatkin, vaan siitä, että avun antamisen ja sen hakemisen luonne muuttuu. Pojat eivät esimerkiksi ole puhuneet asioista naiselle samalla tavalla kuin auttajan ollessa mies. Pojat kehtasivat muun muassa kysyä teini-iän haasteista syvemmin miehiltä, mikä edesauttoi tarvitun avun tarjoamista ja saamista.”

Auta miestä mäessä, s. 9

Tilanne on haastava, sillä valtaosa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöistä on naisia. Jos ohjaajat ovat naisia, kattaa tämä aihe ottaa esille ensimmäisellä tapaamiselle. Koska osallistujat eivät välttämättä uskalla sanoa suoraan haluavansa miesohjaajan, voi asiaa kysyä anonyymisti kysymyspurkilla. Silmu-hankkeessa^​5​ on tehty huomio, että sekin voi auttaa, että vain ensimmäisellä kerralla on miesohjaaja paikalla.

Mitkä ovat tyypillisiä virheitä?

Alle on koottu kirjallisuudesta^​6​ ja pilottitoiminnasta kertyneitä kokemuksia. Lähtökohtaisesti ryhmät ovat toimineet erinomaisesti. On kuitenkin sudenkuoppia, joita kannattaa välttää.

• Pääohjaaja ei aloita tilaisuutta selkeästi.
  • Aloitus venyy.
  • Ei rauhoituta tilaisuuteen.
  • Ei käydä esityskierrosta ja pelisääntöjä läpi.
  • Ei esitellä tapaamisen tavoitetta selkeästi.
• Tapaamisen aikana:
  • Ohjaajat esittävät suljettuja, (piilo)tuomitsevia tai painostavia kysymyksiä.
  • Ohjaajat antavat yhden osallistujan viedä kaiken ajan.
  • Ohjaajat eivät aktivoi passiivisia osallistujia (“Matti, mikä ajatus sinulle herää tästä?”).
  • Ohjaajat antavat keskustelun punaisen langan kadota (rönsyily).
  • Ohjaajilla on kiire, ja he jopa hoputtavat puhujia.
  • Ohjaaja kysyy oma uteliaisuuttaan, kun hän pitäisi kysyä osallistujien tarpeista lähtien.
  • Ohjaajat sallivat sääntörikkomuksen, esimerkiksi loukkaavan kommentin tai toisen keskeyttämisen.
  • Ohjaaja pyrkii muuttamaan osallistujien tunteita pakolla positiivisemmaksi tai ovat yliempaattisia.
  • Ohjaaja pyrkii ratkaisemaan osallistujien ongelmia.
  • Ohjaajat puhuvat liikaa.
  • Pääohjaaja ei muuta toimintaa, vaikka huomaa ilmapiirin olevan huono (“Hetkinen! Huomaan teidän katselevan kännyköitä. Unohdetaanko luentomaiset kalvot vai mitä toivoisitte meidän tekevän?”).
  • Apuohjaaja ei uskalla puuttuu pääohjaajan virheisiin.
  • Tapaamisesta ei kerätä palautetta.
• Tapaamisen jälkeen:
  • Ohjaajat eivät välittömästi pidä palautekeskustelua.

Purkukeskustelu ohjaajille

Suosittelemme ohjaajia välittömästi tapaamisen jälkeen pitämän 5 minuutin tauon. Sen jälkeen kannattaa purkaa heti tapaamisen herättämiä ajatuksia, niin ne ovat tuoreessa muistissa ja tapahtuman saa suljettua mielestään ennen kotiin menoa.

Apuohjaaja aloittaa kysymällä pääohjaajan tuntemuksia. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä^​7​:

• Mistä pääohjaajana haluat kiittää itseäsi? Missä onnistuit?
• Mistä haluat kiittää muita läsnäolleita?
• Huomasitko “tyypillisiä virheitä” -listasta jotakin tällä tapaamisella? Mitä asialla pitäisi tehdä?
• Koitko yllätyksiä?
• Mitä sinun pitäisi tehdä nyt tulevia tapaamisia ajatellen?

Apuohjaajan kannattaa varautua siihen, että pääohjaaja kokee negatiivisia tunteita varsinkin, jos jotakin häiriöitä ilmeni. Tarkoitus on voimaannuttaa ja kehittää toimintaa, ei keskittyä virheisiin tai juuttua negatiivisiin tunteisiin. Lopuksi apuohjaajan kannattaakin antaa positivinen yhteenveto tilanteesta Miesten vuoron kehumisen periaatteiden mukaan.

Kun pääohjaaja on käynyt läpi nämä kysymykset, voidaan ne käydä läpi myös apuohjaajan toimesta. Monesti tämä tapahtuu kuitenkin itsestään keskustelun aikana.

The post Ohjaajat (2 kpl) appeared first on Miesten vuoro.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Miesten vuoro on nimensä mukaisesti tarkoitettu miehille. Työmallissa miehuuden määritelmä annetaan osallistujalle itselleen. Jos osallistuja kokee olevansa mies, hän on tervetullut ryhmään.

Osassa piloteista tämä aiheutti keskustelua osallistujien keskuudessa. Osa cismiehistä (Seta) koki, että eivät voi puhua täysin avoimesti, kun läsnä oli transihmisiä, sekä päinvastoin. Välillä molemmat miesryhmät kokivat toistensa mielipiteet ahdistavina, varsinkin jos ne olivat hyvin vahvoja. Sama ilmiö voi toki ilmaantua iän, kulttuuritaustan tai jonkin muun tekijän suhteen.

Tähän ilmiöön ei ole yksinkertaista ratkaisua. Mahdollisimman samankaltaisen ryhmän luominen on yksi tapa estää mielipiteiden törmäämisiä. Esim. VIGOR-hankkeessa ryhmät muodostetaan osallistujien kulttuuri- ja kielitaustan perusteella.

Toisaalta juuri rakentava hyvinkin eroavien mielipiteiden läpikäyminen voi avartaa molempien osapuolten ajatusmaailmaa ja hyvinvointia. Tässä kohtaan ohjaajien osaaminen ja rooli korostuu – kuinka luot rakentavan ja sallivan ilmapiirin? Onko sinulle helpompaa vetää mahdollisimman samankaltaista vai erilaista ryhmää?

Tämä asia kannattaa mallin mukaisesti puheeksi osallistujien kanssa, varsinkin jos huomaat, että osallistujien erilaiset lähtökohdat rikkovat ilmapiiriä. Tällöin on hyvä nostaa kissa heti pöydälle ja keskeyttää muu toiminta. Mitä ajatuksia osallistujilla on? Mikä loisi heille turvallisen ilmapiirin? Tässä kohtaa anonyymit menetelmät, kuten kysymyspurkki, voivat rohkaista osallistujia puhumaan asiasta suoraan mutta kunnioittavasti.

Ryhmän koko

Ryhmän kokoa ei ole hakattu kiveen. Piloteissa ryhmää on vedetty kahdellekin osallistujalle, mutta näppituntuma on, että 4–10 osallistujaa on ideaalimäärä. Myös Leena Ståhlberg suosittelee tätä määrää Pienryhmäohjaajan opas -kirjassaan (s. 61–64)^​1​.

Osallistujamäärää oleellisempaa on vuorovaikutuksen laatu, esimerkiksi se, miten saat herätettyä osallistujien mielenkiinnon. Osallistujien aktivointi varsinkin keskenäiseen vuorovaikutukseen on yksi vertaistoiminnan idea. Kokevatko ryhmäläiset me-henkeä keskenään? Ohjaajan tehtävä on tukea tätä prosessia, ettei ryhmään synny vastakkainasettelua tai ettei se juuttuisi valituskerhoksi.

Koska malli perustuu avoimeen ryhmään eli siihen saa tulla tai poistua oman päätöksen mukaan, on kävijämäärää vaikea rajata. Jos osallistujia tulee yli kymmenen, kannattaa harkita, tulisiko ryhmä jakaa edes osaksi ajaksi kahtia, kun vetäjiä on kaksi. Toinen tapa on vaihtaa tai muokata harjoituksia isommalle ryhmälle sopivaksi. Esimerkiksi yhdessä pilotissa käytettiin akvaariokeskustelua, kun osallistujia oli yli 30 paikalla.

The post Osallistujat appeared first on Miesten vuoro.

Seksuaalioikeudet

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Maija-Riitta Jouhki

Seksuaalioikeudet koskevat kaikkia. Jokaisen velvollisuus on kunnioittaa toisen seksuaalioikeuksia.

Väestöliitto

Kairossa vuonna 1994 yhteensä 180 valtiota hyväksyi tavoitteen, jonka mukaan kaikkien ihmisten ulottuvilla tulisi olla seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa ja palveluja kattavasti vuoteen 2015 mennessä^​1​. Seksuaalioikeudet ovat perusoikeuksia, joilla laajennetaan ihmisoikeudet koskemaan yksilöiden oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista.

Kuinka miesten kanssa seksuaalioikeuksia tulisi käsitellä? Aluksi ohjaajana täytyy tietysti itse tutustua aiheeseen. Aloita tutustuminen esimerkiksi seksuaalisuus-kohdasta sivuiltamme.

Seuraava askel voisi olla Väestöliiton PDF-julkaisu Seksuaalioikeudet^​2​. Se on erinomainen napakka paketti aiheesta.

Seitsemän seksuaalioikeutta

Seksuaalioikeuksille ei ole vain yhtä määritelmää. Keskeisimmät seksuaalioikeusjulistukset ovat Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön (World Association for Sexual Health, WAS) ja Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (International Planned Parenthood Federation, IPPF) julistukset. Alle on Väestöliiton^​2​ näistä koostamat seitsemän seksuaalioikeutta:

Tietolaatikko: PoikaS-tutkimus 2011–2013

Tehoa poikien seksuaaliopetukseen (PoikaS) -hankkeessa selvitettiin yläkouluikäisten poikien odotuksia, toiveita ja kokemuksia seksuaalikasvatuksesta vuosina 2011–2013.

Miesten vuoron näkökulmasta huomioitavaa on, että tutkittavat pojat pärjäsivät terveystiedossa tyttöjä huonommin, vaikka kiinnostus seksuaaliasioihin oli herännyt ennen tyttöjä^​3​. Toinen huomio on jopa raaka ja epäinhimillinen puhekulttuuri naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Kolmas huomio on Poikien puhelimen huomio^​4​ maahanmuuttajapoikien kantaväestöä matalammasta tietotasosta koskien seksuaalisuutta sekä vielä asenteellisempi puhe naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan (huomaa, että yksilöerot ovat kuitenkin suuret). Normaaliudelle ja hyväksynnälle on vahva tarve yläkouluiässä.

Miesten vuoro on suunnattu nuorille miehille, ja heidän elämänsä on eri vaiheessa kuin yläkouluikäisillä, mutta tämä tutkimus kannattaa nähdä kuvauksena heidän mahdollisista kokemuksistaan yläkoulussa. Pilottiemme perusteella miesten keskustelutarpeet eroavat selvästi poikien tarpeista ja kohdistuvat enemmän parisuhteisiin, yksinäisyyteen ja itsetuntoon.

Hankkeessa tuotettu Kasvattajan opas (pdf) löytyy myös netistä.

Yhdellä vai useammalla kerralla?

Seksuaalioikeudet on valtava tietopaketti, jota teemana voidaan käsitellään yhdellä kerralla tai jakaa se useampaan tapaamiskertaan. Miesten vuoro -työmallissa kannustamme ottamaan osallistujia mukaan tähän päätöksentekoon.

Yksi päätöksentekotapa on tuoda yllä näkyvä seksuaalioikeuden juliste tapaamiskerran päätteeksi ja varata hiukan aikaan sen esittelyyn. Keskustelu lähtee tällöin herkästi suoraan osallistujia kiinnostavaan oikeuteen, jolloin suosittelemme kiittämään tästä ja tuomaan esille, että juuri näitä asioita käsittelemme seuraavalla kerralla.

Yhdellä kerralla

Yksinkertainen tapa käsitellä asiaa on pyytää osallistujia kirjoittamaan paperille tikkukirjaimin ajatuksia, joita sana “seksuaalioikeudet” herättää. Tämän jälkeen paperit voidaan kerätä ja sekoittaa osallistujien luettavaksi.

Oulun Poikien Talolla huomattiin, että tässä paperilappuharjoituksessa osallistujat nostivat esille noin puolet seksuaalioikeuksista^​5​. Tämän jälkeen aihetta käsiteltiin esityksellä, joka tehty lukiolaisille.

Keskustelu polveili seksuaalikasvatukseen, joka oli kyseisillä osallistujilla ollut hyvin pintapuolista niin koulussa kuin kodin puolesta. Osallistujat kertoivat, että isien kanssa asiasta puhuminen oli ollut vaikeaa.

Yhden kerran käsittelyyn sopii hyvin myös kuvagalleriakävely. Yllä olevan seksuaalioikeudet julisteen voi leikata seitsemään osaan ja pyytää osallistujia kommentoimaan post-it-lapuilla ajatuksiaan siihen. Toinen vaihtoehto on pyytää osallistujia laittamaan asteikolla 1–5, kuinka hyvin kyseinen oikeus on toteutunut omalla kohdalla (keltainen lappu) ja/tai kuinka hyvin on itse tukenut muiden oikeuksien toteutumista (oranssi lappu).

Kolmas idea on S-E-X-ideakorttien tehtävä aiheesta. Miten kyseinen oikeus toteutuu Suomessa tai muualla maailmassa?

Useammalla kerralla

Puhuttaessa miesten oikeudesta tietoon seksuaalisuudesta päädytään helposti keskusteluun maskuliinisuudesta. Onko edelleen vallalla ihanne, että miehekäs henkilö on aggressiivinen, hallitseva ja seksuaalisesti aktiivinen?

Tämän keskustelun kautta päästään puhumaan rankemmista aiheista, kuten raiskauskulttuurista. Se voidaan aloittaa käsittelemällä aluksi seksuaalista häirintää. MLL:n Nuortennetistä löytyy hyvä teksti asian käsittelyn suunnitteluun. Siitä kannattaa ottaa konkreettisia esimerkkejä keskusteluun.

Asiaa käsitellessä on hyvä tuoda esille, että miehenä olo tai maskulinisuus itsessään eivät ole myrkyllisiä asioita. Tässä kohtaan voidaan käyttää Mies 2020 -teemassa ollutta metodi-ideaa jakaa miehisyys kahtia. Paperille piirretylle viivan toiselle puolelle kirjoitetaan “maskuliinisuus” ja toiselle “epäkypsä maskuliinisuus” (lue käsitteestä lisää Teemu Syrjälän Hidasta elämää -mielipidetekstistä^​6​). Sitten pyydetään osallistujia kertomaan, mitä ajatuksia näistä herää. Jos esiin noussut ominaisuus sopii vain toiselle puolelle viivaa, lisätään se sinne. Jos se sopii molempiin, kirjoitetaan se viivan päälle. Ovatko nuo käsitteet sama asia?

Lopuksi

Lopuksi haluamme muistuttaa, että vaikka tämä teema vaatii jonkin verran tietämystä ohjaajilta, Miesten vuoron -työmallin idea on erityisesti luoda turvallinen keskustelupaikka osallistujien ajatuksille. Koska keskustelu seksuaalioikeuksista on arvolatautunutta, on hyvin todennäköistä, että kaikki eivät jaa samoja näkemyksiä.

Kuinka tästä huolimatta saisit pidettyä yllä turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin? Pidettyäsi tästä aiheesta tapaamiskerran tulet ymmärtämään, miksi tässä mallissa me korostamme kohtaamisen merkitystä. Herkkä aihe vaatii herkkää korvaa!

The post Seksuaalioikeudet appeared first on Miesten vuoro.

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä koskevat normit ja niiden kyseenalaistaminen

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti koskettavat meitä kaikkia. Ne eivät siis kosketa vain vähemmistöjä, poikkeustapauksia tai erityiskysymyksiä, vaan ovat osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää.^​1​

Miesten vuoro on nimensä mukaisesti tarkoitettu niille, jotka kokevat itsensä miehiksi. Tämä ei tarkoita, että tämä olisi täysin yksiselitteinen asia. Piloteissamme on käynyt transihmisiä, omaa sukupuoltaan pohtivia henkilöitä ja laajasti seksuaali-identiteetin kirjoa, siinä missä heteromiehiä.

Identiteetti, tässä kohtaa sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvä, ei ole muuttumaton asia. Harva ihminen on 100-prosenttisesti hetero- tai homoseksuaali, eikä miehuudestakaan ole yhtä yleistä hyväksyttyä mallia.

Silti vaikkapa keski-iällä homouden löytyminen voi olla valtava kriisi, kun on “puoliso, lapsia, omakotitalo ja koira”. Peake ja Santavuori (2019) ovat haastatelleet 15 henkilöä aiheesta kirjaansa Entiset heterot^​2​. Tämä voi olla yksi aihe, joka voi puhututtaa osallistujiasi.

Normit ympärillämme

Halusimme tai emme, normit ohjaavat elämäämme myös näissä kysymyksissä. Näitä normeja voivat olla esimerkiksi automaattioletus toisen heteroseksuaalisuudesta tai oletus, että on olemassa vain miehiä ja naisia, että vähemmistön edustajien olevan yliseksuaalisia tai että homot ovat naismaisia^​3​. Parisuhteista puhuttaessa saatamme olettaa parisuhteiden olevan automaattisesti yksiavioisia (monogamisia).

Miesten kohdalla “äijäkulttuuri” voi tehdä hyvin vaikeaksi käsitellä näitä asioita, kuten Marita Karvinen pohtii blogissaan homoksi ulostulosta urheiluyhteisöissä^​4​. Blogin teksti löytyy myös Nuorisotutkimusseuran vuonna 2020 julkaisemassa kirjoituskokoelmasta Siitä on pikemminkin vaiettu, joka löytyy maksutta netistä^​5​. Kokoelmasta löytyy useita tekstejä aiheeseen liittyen.

Normit eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, joten omalla toiminnallamme me voimme vaikuttaa niihin. Kuinka aihetta tulisi sitten käsitellä Miesten vuorolla?

Setan vuonna 2013 julkaisemassa Älä oleta – Normit nurin! -kirjassa^​6​ käsitellään normikriittisyyttä kouluissa. Siinä puhutaan mm. normien tiedostamisen sudenkuopista.

“Usein on hämmentävää ja epämiellyttävää huomata ylläpitävänsä normeja … käsittely voi tuntua niin musertavalta tai liian vaikealta, että sen mieluummin jättäisi tekemättä … (mutta) sivuuttaminen on normien hyväksymistä ja ylläpitämistä”.

Haastamme Miesten vuoron ohjaajia tutustumaan tähän kirjaan. Mitä vinkkejä siinä annetaan normikriittisyyden tueksi?

Tunnista ilmiö – puhukaa ensiksi ohjaajien kesken asiasta

Kenenkään identiteetti ei rakennu pelkästään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin varaan. Silti varsinkin vähemmistön edustajia saatetaan kohdella vain tästä näkökulmasta. Toisaalta vähemmistöidentiteetti saatetaan sivuttaa täysin. Lisäksi me helposti oletamme esim. ulkoisten piirteiden perusteella toisen identiteetin.

Myös enemmistön edustajille seksuaalisuus on sensitiivinen aihe. Miesten vuoron piloteilla aiheeksi ovat nousseet esimerkiksi kumppanin puute, se, ettei Tinderistä saa osumia, ja neitsyys. Myös sukupuolinormit puhututtavat miehiä. Varsinkin heikkouden kanssa eläminen on asia, joka on herättänyt osalle osallistujista häpeää (esim. työttömyys).

Näiden haasteiden käsittelyyn ei ole yhtä helppoa tapaa. Ensimmäinen askel on kuitenkin tajuta näiden ilmiöiden olemassaolo, jotta niille voi tehdä jotain.

Miesten vuoron vetäjien olisi aluksi hyvä yhdessä pohtia omia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejään. Millaisia oletuksia ja uskomuksia teillä heräsi? Mitä positiivisia asioita nousi esille? Tuntuiko keskustelu teidän kesken luontevalta?

Kukaan ei ole täysin vapaa normeista, joten oleellista on haastaa itseään pohtimaan asioita ennen kuin niitä käsittelee ryhmän kanssa. Ohjaajina voi yllättää, että itselläkin voi olla kielteisiä tai epävarmoja ajatuksia aiheesta^​1​. Jos niistä pystyi kuitenkin keskustelemaan keskenään hyvässä sovussa, se on hieno merkki ryhmää ajatellen. Teillä on keskenään luottamuksen ilmapiiri, jota myös ryhmäläiset kaipaavat.

Ota asia esille ryhmän kanssa

Toisena suosituksemme on, että kun olette saaneet luotua turvallisemman ilmapiirin ryhmällenne, ottakaa nämä asiat esille ryhmässä vapaamuotoisella keskustelulla -– kuinka meidän tulisi tässä ryhmässä käsitellä sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiä?

Ryhmäläisten ajatukset ja kokemukset luultavasti poikkeavat ohjaajien välisessä keskustelussa nousseista asioista. Älä siis edelleenkään oleta, miten keskustelun tulisi kulkea tai mitä asioita siellä nousee, vaan ota tavoitteeksi luoda turvallisempi ilmapiiri, jossa kaikki kuuntelevat toisiaan ja ohjaajina katkaisette mahdolliset ryhmästä ulossulkemisen tekniikat (vähättely, naureskelu tms.) ja ruokitte avoimuutta kehumalla ja kannustamalla ryhmäläisiä (“Kiitos, kun kerroit, tästä tuli mieleen aiempi hyvä kommentti” jne.). Toisten kokemuksiin eläytyminen on ensimmäinen askel yhdenvertaisuuden polulla^​6​, joka on hyvä ottaa tietoiseksi tavoitteeksi Miesten vuoron toiminnalle.

Koska aihe on sensitiivinen, suora kysymys voi lukita ryhmän keskustelun. Eräs tapa alustaa aihetta voisi olla lukea yllä olevaa tekstiä tai lähteitä osallistujille ja kertoa, mitä ajatuksia teille ohjaajille heräsi, kun kävitte keskenänne aihetta läpi.

Tässä kohtaa on hyvä pohtia etukäteen myös sitä, kuinka paljon kerrotte itsestänne. Kultainen keskitie on hyvä nyrkkisääntö. Jos itsestään ei jaa mitään, se luultavasti tukkii myös ryhmäläisten suut. Toisaalta ei ole tarkoitus, että ohjaajat puhuvat vain itsestään. Ohjaajien ääni ei saisi kuulua ryhmäläisten ääniä vahvempana, vaan sen tulisi rohkaista heitä nostamaan omia ajatuksia keskusteluun.

Apuvetäjän rooli on tässä kohtaan hyvin tärkeä. Hänen täytyy herkillä korvilla kuulostella ryhmää ja rohkaista ryhmäläisiä mukaan keskusteluun. Mallina toimiminen, selkeä rakenne sekä sitä tukevat avoimet kysymykset ja tilan antaminen luovat hyvän pohjan turvallisemmalle keskustelulle.

Kun asia on käsitelty, kannattaa lopuksi kiittää ryhmäläisiä asian käsittelystä. Kehu ja kannustus ovat motivaation polttoainetta!

Lisää ajatuksia

Niin edellä mainitussa oppaassa^​1​ kuin Miesten vuorossa on muutama lisäajatus, joihin kannattaa tutustua ennen aiheen käsittelyä. Niitä ovat

• inklusiivinen kielenkäyttö
• seksuaalisuuteen liittyvän sanaston osaaminen
• turvallisempi tila
• Älä oleta (Setan julkaisu kouluille vuodelta 2013).

Viimeisenä muistutuksena olkoon, että sen enempää enemmistön kuin vähemmistön edustajat eivät ole samanlaisia keskenään. Miesten vuorossa pyritäänkin tiedon antamisen sijaan luomaan turvallista keskustelua aiheesta (katso kohta fasilitointi). Ohjaajana sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Oleellista on luoda kunnioittava, avoin ja aktivoiva ilmapiiri.

Jos esille tulee kysymyksiä, johon teillä ole vastauksia, niin pyytäkää rohkeasti esim. Setasta tai Sexposta (etä)vierailija käsittelemään aihetta kanssanne. Vierailijakäynti on yksi Miesten vuoron suosituimmista menetelmistä, joissa ohjaajatkin oppivat uutta!

The post Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti appeared first on Miesten vuoro.

Seksuaalisuus puheeksi Oulun Poikien Talolla

Kirjoittajat: Joonas Koskela & Jukka Oksanen

Syksyllä 2019 Oulun Poikien Talo aloitti yhteistyössä Oulun kaupungin Nuorisopalveluiden kanssa Miesten vuoro -toiminnan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa 18–29-vuotiaille oululaisille miehille avoin keskustelufoorumi. Ohjaajina toimivat Joonas Koskela ja Kimmo Laine.

Syksyllä käsiteltiin kahtatoista eri aihetta. Näistä neljä teemakertaa käsitteli seksuaalisuutta. Tämä teksti, jossa kuvaillaan neljää seksuaalisuutta käsittelevää teemakertaa, pohjautuu Joonas Koskelan (2020) seksuaalineuvojaopintojen lopputyöhön Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Miesten vuorolla. 

Ensimmäiselle seksuaalisuuden teemakerralle paikalle saapui kuusi miestä. Ensimmäisen teemakerran tarkoituksena oli selvittää niin sanottu lähtötaso.

Aloitimme kerran kysymällä miehiltä, millaisia ajatuksia tai mielikuvia heille nousee sanasta seksuaalisuus. Keskustelu polveili todella monessa eri osa-alueessa, ja välillä sitä täytyi jopa hieman rajata. Ilmapiiri oli ensimmäisellä kerralla avoin, ja miehet uskalsivat puhua aiheesta hyvinkin laajasti. He myös jakoivat rohkeasti oman elämänsä kokemuksia ja tunteita.

Toinen seksuaalisuuden teemakerta pidettiin heti ensimmäisen kerran perään, ja paikalle saapui tällä kertaa kolme miestä. Jatkoimme keskustelua siitä, mihin edellisellä viikolla jäätiin. Keskustelimme muun muassa seksuaalisuuden monimuotoisuudesta sekä tarkastelimme seksuaalisuuden käsitettä hieman tarkemmin, pilkkoen sitä hieman pienempiin osiin.

Tämän kerran palautekyselyn perusteella nousi esiin muun muassa se, että aihe oli ollut mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä sekä mukiinmenevä. Ilmapiiri oli koettu sekä hyväksi että jännittyneeksi.

Henkilökohtaisten kokemusten jakamista

Kolmas seksuaalisuuden teemakerta pidettiin seuraavalla viikolla, ja paikalle saapui kuusi miestä. Kolmannella teemakerralla olin ajatellut, että puhuisimme positiivisesta seksuaalisuudesta sekä siitä, onko miehillä itsellään jonkinlaisia toiveita tai haaveita mahdollista ihmissuhdetta kohtaan.

Yksi miehistä uskalsi rohkeasti kertoa, että hän kaipaisi sellaista suhdetta, jossa olisi nimenomaan vain läheisyyttä ja romanttisuutta. Keskustelujen lomassa esiin nousivat seksuaali-identiteettiin liittyvät asiat. Yksi miehistä pohti ääneen omaa transsukupuolisuuttaan, ja toinen kertoi omasta homoseksuaalisuudestaan.

Positiivista seksuaalisuutta lähdettiin miettimään lyhyen osallistavan tehtävän kautta. Miehet saivat kirjata paperille sellaisia luonteenpiirteitä tai esimerkiksi fyysisiä ominaisuuksia, joista pitävät itsessään. Ne saattoivat olla pieniäkin juttuja. Tehtävän ideana oli haastaa miehiä ajattelemaan omaa minäkuvaansa. Kun kysyin miehiltä, että oliko vaikea miettiä hyviä asioita itsessä, useampi nyökkäili päätään.

Omaa transsukupuolisuuttaan pohtiva mies kertoi, että häntä on kiusattu koulussa toisten poikien toimesta. Tämä oli jättänyt häneen selkeästikin suuren haavan, sillä puheessa oli mukana vihaa. Miksi hänen on täytynyt mennä pelaamaan lätkää toisten poikien kanssa, kun hän mieluummin olisi vain luistellut.

Tunnelma tällä kerralla oli hieman vaihteleva. Välillä rento, välillä hieman jännittynyt. Kolme miestä otti keskusteluun osaa aktiivisemmin, ja kolme miestä oli selkeästi enemmän kuuntelijan roolissa.

Seksuaalioikeuksista

Neljäs ja samalla viimeinen seksuaalisuuden teemakerta, pidettiin kuukauden päästä. Välissä oli muitakin teemoja. Paikalle saapui kuusi miestä. Viimeisellä kerralla puhuimme seksuaalioikeuksista sekä hieman myös pornosta.

Aloitimme kerran tekemällä osallistavan tehtävän, jossa jokainen sai kirjoittaa paperille, mitä tulee mieleen sanasta seksuaalioikeudet. Miehillä oli tiedossa noin puolet oikeuksista. Kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikki seitsemän seksuaalioikeutta. Hyödynsin tässä Tyttöjen Talon työntekijän kanssa tekemäämme esitystä seksuaalioikeuksista.

Keskustelu polveili muun muassa meidän miesten omiin kouluaikoihin ja siihen, kuinka sukupolvien väliset erot vaikuttavat ketjuissa aina seuraaviin sukupolviin. Useammilla meistä miehistä oli ollut kokemus, etteivät meidän isämme olleet puhuneet seksistä tai seksuaalisuudesta meille juuri ollenkaan.

Myös muilla kerroilla, kun aiheena ei ollut suoraan seksuaalisuus, on aihetta nostettu esille omatoimisesti osallistujien suunnasta. Esimerkiksi parisuhteen muodostaminen on puhututtanut miehiä.

Ohjaamisesta uusia oivalluksia

Minulle itselleni Miesten vuoron järjestäminen ja näiden neljän teemakerran pitäminen on antanut todella paljon pohdittavaa, uusia oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.  Niille miestyötä tekeville tahoille, jotka pohtivat tällaisen kokonaisuuden aloittamista työssään, haluaisin sanoa, että ei muuta kun rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan. Hyvä siitä tulee!

Muista suhtautua tekemiseen sillä asenteella, että koko ajan oppii uutta. Muokkaa omaa toimintaasi prosessin edetessä ja keskustele sekä reflektoi oman ohjaajaparin kanssa tasaisin väliajoin. Paras juttu tämän kaltaisen toiminnan ohjaamisessa ovat ehdottomasti ne ihmiset, joiden kanssa saat työskennellä. Se antaa työlle merkityksen!

Lyhennetty seuraavasta lähteestä:

Koskela, J. (2020). Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Oulun Poikien Talon Miesten vuoro -toiminnassa (seksuaalineuvojaopintojen lopputyö, Vuolle Setlementti).

The post Pilotti: Oulun Poikien Talo appeared first on Miesten vuoro.

Fasilitointi osallistavana ohjaamisena

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Eräs usein kysytty kysymys Miesten vuorosta on ollut, että miten minun asiantuntemukseni ohjaajana riittää puhumaan miesten seksuaalisuudesta. Miesten vuoro -mallin yksi hienous on siinä, että ohjaajan tarkoitus ei ole niinkään kertoa seksuaalisuudesta vaan saada osallistujat jakamaan turvallisessa tilassa omia ajatuksiaan. Tällöin koko toiminnan rakenne kannattaa rakentaa fasilitoinnin ympärille.

Fasilitoinnilla ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta Miesten vuorossa se on määritelty osallistavana ryhmän ohjaamisena^​1​ sisältökeskeisen toiminnan sijaan. Eräs tapa kuvata tätä on ajattelun johtaminen. Se on roolisi ohjaajana!

Äärimmillään fasilitointi tarkoittaa sitä, että ohjaaja tuo 0 % sisältöä keskusteluun ja keskittyy 100 % prosessin ohjaamiseen. Tämä tarkoittaa keskustelun avaamista avoimilla kysymyksillä ja fasilitoinitekniikoilla, osallistujien aktiivista kuuntelua, selkeyttävien yhteenvetojen tekoja, kuullun kiteyttämistä ja ylipäätään osallistujien aktivoimista ohjaajan luennoimisen sijaan.

Fasilitoinnin tavoite onkin prosessi, ei sisältöä. Pohdi ryhmäkertaa järjestäessäsi, mitä te haluatte yhdessä kehittää ja miksi. Esimerkkinä voi olla osallistujien mieskäsityksen laajentaminen, jotta osallistujat voisivat antaa itselleen luvan toimia joustavammin arjen aallokoissa. Tässä kohtaan kannattaa myös kysyä, miten osallistuja hyötyy osallistumisesta ja onko hän tietoinen hyödystä.

Monesti haasteena on, että osallistujat eivät syystä tai toisesta ymmärrä toisiaan. Ajattelun johtaminen vaatiikin ohjaajalta yhteisen äänen löytämistä ryhmälle. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä, vaan moniäänisyyden tukemista: “Olemme kuulleet tänään kolme erilaista mielipidettä ja laajentaneet kykyämme katsoa asiaa eri näkökulmista.”

Yksi haaste fasilitoinnissa on oma innostuminen. Innostuminen on välttämätön tapa osallistujien aktivointiin, mutta se ei saisi johtaa siihen, että ohjaaja rupeaa itse tuottamaan sisältöä. Eräs tapa estää tätä on laittaa ohjaaja kirjuriksi. Kirjaamalla muiden ajatuksia joutuu samalla itse koko ajan keskittyä ohjaamisen ytimeen: aktiiviseen kuunteluun ja reflektointiin.

Yllä olevan perusteella fasilitointi onkin osallisuuden helpottamista. Fasilitointi-sana perustuukin latinan sanaan facil, joka tarkoittaa helppoa.

Miten tämä sitten tehdään teknisesti? Fasilitoinnin maailma on täynnä tuhansia eri jippoja, joita ovat mm. akvaariokeskustelu, karuselli ja galleriakävely. Miesten vuoro -piloteissa käytettyihin fasilitointitekniikoihin pääset tutustumaan Harjoitukset-sivulla.

The post Fasilitointi appeared first on Miesten vuoro.

Turvallisemman tilan periaatteet

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Mikään tila ei ole täysin turvallinen, ja kun keskustelua käydään vaikeista ja monimutkaisista aiheista, on vaikea taata sitä, että kukaan ei loukkaannu. Tilan ja ilmapiirin tulisi kuitenkin olla niin turvallinen kuin mahdollista.

Ryhmän on hyvä luoda yhdessä yhteiset säännöt, joissa määritellään ne reunaehdot, joiden puitteissa keskusteluja käydään ja toimintaa järjestetään. Alla olevat turvallisemman tilan periaatteet^​1​ ovat yksi esimerkki, jota voidaan käyttää yhteisten sääntöjen pohjana.

1. Ole kunnioittava – älä kyseenalaista toisten kokemusta ja kunnioita toisten fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia rajoja.
2. Älä oleta – ole avoin ja kuuntele.
3. Anna tilaa – huolehdi, että kaikki tulevat keskusteluissa kuulluksi ja pääsevät osalliseksi.
4. Pidä huoli, että sinulla ja muilla on kivaa – jos kaipaat ongelmatilanteisiin apua tai tukea, pyydä sitä ohjaajalta.

Omia ennakkoluuloja ja olettamuksia on aika ajoin hyvä ravistella ja opetella tiedostamaan. Avoimuus ja kuunteleminen antavat meille tilaisuuden oppia toisistamme ja toisenlaisuudesta. Sinun kokemuksesi ovat sinun. Älä yleistä niiden pohjalta tai määrittele muiden kokemuksia heidän puolestaan. Jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, eikä kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri, mutta toisia pitää kunnioittaa.

Nämä periaatteet ovat yksinkertaistetut, ja niitä voi käyttää pohjana, kun ryhmä luo itselleen omat säännöt. Periaatteiden tarkoitus ei ole olla ehdottomia sääntöjä, joiden rikkomisesta rangaistaan. Mokata saa ja pitää, se antaa mahdollisuuden keskustelulle ja uusille tavoille katsoa asioita.

The post Turvallisempi tila appeared first on Miesten vuoro.

Lupa puhua seksuaalisuudesta

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Maija-Riitta Jouhki

“Kuinka paljon psykologin vastaanotolla puhutaan seksuaalisuudesta?”
“Niin paljon kuin psykologi tuo asiaa turvallisesti esille.”

Keskustelu seksuaalisuusluennolla

Miesten vuoron pilottien perusteella miehillä on tarve puhua seksuaalisuudesta mutta ei välttämättä turvallista paikkaa sille. Osallistujat voivat olla hyvin yksin ja hämmentyneitä aiheen kanssa ja tuntea jopa häpeää siitä. Vaietuista ja salatuista asioista voi tulla taakka, joka voi purkautua vahingollisilla tavoilla, kuten incel-kulttuurissa^​1​.

Aihe jää helposti kokonaan käsittelemättä, elleivät ohjaajat nosta asiaa esille. Ohjaajien tulee kehdata kysyä seksuaalisuudesta!

Kuinka?

Seksuaalisuus otetaan puheeksi kertomalla ääneen, että siitä on lupa puhua. Puheeksitolle varataan aikaa ja luodaan avoin sekä hyväksyvä ilmapiiri. Sanaton viestintä, ilmeet ja eleet ovat osa luvan antamista. Osallistujilla on myös lupa kieltäytyä aiheen käsittelystä.

Alla on lisää käytännön vinkkejä aiheeseen liittyen.

Luodaan säännöt

Miesten vuorossa puheeksiottoa kannustetaan luomalla tapaamisille säännöt, jotka tarkistetaan jokaisen kerran aluksi. Luottamuksellisuus ja lupa olla vastaamatta ovat toistuneet kaikissa ryhmissä.

“Kuunteleminen on osallistumista! Jos et halua puhua, voit vain kuunnella!”

Yksi Miesten vuoron tapaamisten perussäännöistä

Arvoneutraalius

Seksuaalisuutta koskevan puheen käsittelyn haastavimmista puolista on arvoneutraalius. Miesten vuorolla olemme kohdanneet laidasta laitaan konservatiivisia ja liberaaleja osallistujia. On vaikea olla painostamatta osallistujia omaan arvomaailmaan varsinkin, jos se on vastoin omaa ihmiskäsitystä ja jos eri näkökulmien edustajat haastavat muita läsnäolijoita valitsemaan puolensa.

Tämä ei tarkoita arvokeskustelun välttämistä vaan toisten erilaisten näkemysten kunnioittamista. Tällöin kannattaa palata pohtimaan, miksi Miesten vuoroa järjestetään. Vaikka osallistujalla olisi vahvoja näkökulmia, saako heitä syrjiä?

Itsensä tunteminen on yksi avain arvoneutraaliuuteen. Omia arvoja ja asenteita on työstettävä, jotta voi avoimesti kohdata toisten arvoja. THL:n vuonna 2015 julkaisemassa Seksuaalikasvatuksten tueksi -työpaperissa on esimerkiksi seuraavia kysymyksiä pohdittavaksi ohjaajien kesken:^​2​

• Millaista seksuaalikasvatusta olet saanut lapsena, nuorena ja aikuisena?
  • Missä/mistä olet sitä saanut?
  • Millainen ilmapiiri/tunnelma oli noissa tilanteissa?
  • Millaista seksuaalikasvatusta olisit kokenut tarvitsevasi?
• Mitkä ovat mielestäsi seksuaalikasvatuksen tavoitteet?
  • Esim. tiedonanto, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus vai eettinen vastuullisuus?

Sanasto-osaaminen

Ennen keskustelun aloittamista on hyvä varmistaa,  että ohjaajilla ja osallistujilla on yhteinen sanasto seksuaalisuudesta. Kieli ja käsitykset muuttuvat alati, kuten Setan sateenkaarisanaston^​3​ johdannossa sanotaan hyvin.

Ohjaajien kannattaa käydä sanasto-osaaminen läpi keskenään ennen Miesten vuoron pitämistä. On hyvä harjoitella sukupuolineutraaleja ilmaisuja ja käsitteitä, kuten tyttöystävän sijaan käsitettä kumppani.

Osallistujien kanssa hauska tapa käydä käsitteitä on S-E-X-ideakorteista löytyvä Seksialias-peli ja vastaava Seksuaaliterveyden työkalupakista löytyvä Arvaatko?-sanaselityspeli.

Puheeksioton mallit

Tunnetuimmat seksuaalisuuden puheeksioton mallit ovat PLISSIT ja BETTER^​4​. Ne ovat kirjainlyhenteitä, jotka toimivat muistisääntöinä mallien sisällöistä.

PLISSIT – ohjaajan ei tarvitse osata kaikkea!

PLISSIT^​5​ kuvaa puheeksioton syvyyttä: kuinka suuri asiakkaan huoli on ja kuinka paljon ammattilaisilla on osaamista asian käsittelyyn. Tasoja on neljä (P, LI, SS ja IT).

Miesten vuoro -mallissa oletus on, että ohjaajalla ei ole erityiskoulutusta seksuaalisuudesta. Tällöin on huojentavaa, että perustasolla voidaan keskittyä luvan antamiseen (P = Permission) seksuaalisuudesta puhumiseen, eikä sen missään nimessä tarvitse olla tiedon antamista (LI = Limited Information), erityisohjeita (SS = Spesific Suggestions) saati intensiivistä terapiaa (IT = Intensive Therapy).

Itse asiassa tämä Miesten vuoron malli välttelee asiantuntijalähtöistä tiedonantoa ja ohjeistusta ja pyrkii perustason (P) mukaisesti normalisoimaan seksuaalisuuden puheenaiheena nimenomaan osallistamalla osallistujat puhumaan seksuaalisuudesta rohkeasti. Jos keskustelussa nousee aiheita, joihin ohjaajien osaaminen ei riitä, niin silloin kannattaa rohkeasti nostaa asia esille: “Etsisimmekö yhdessä lisätietoa aiheesta vai kutsuttaisiinko asiantuntijavierailija paikalle?”

BETTER

BETTER-malli puolestaan pyrkii jäsentämään, kuinka puheeksiotto tulisi tehdä. Se ei sovi täysin Miesten vuoron käyttöön, koska esim. viimeinen kirjain R viittaa kirjaamiseen (Record). Oletuksemme on, että vertaisryhmistä ei tarvitse tehdä asiakaskirjauksia.

Keskustelun avaamiseen BETTER tarjoaa kuitenkin seuraavat vinkit:

• Luo otollinen ilmapiiri seksuaalisuudesta puhumiselle (B = Bring Up The Subject).
• Kerro, miksi puhuminen on tärkeää, ja tarjoa MAHDOLLISUUS puheelle (E = Explain).
• Käsitellään osallistujien huolia ja ratkaisumalleja ohjaajien osaamisen rajojen mukaan (T = Tell).
• Ajoituksen tulee olla oikea (T = Timing).
• Annetaan tarvittaessa tietoa (E = Education).
• Kirjataan (R = Record).

Miesten vuoro -mallissa joustavuus on erittäin tärkeää, jolloin edellä kuvattuja malleja ei tarvitse seurata orjallisesti. Toki seksuaalisuuden puheeksiottoon voi käyttää puheeksiottolomakkeita ja kysymyspankkeja (esim. Päihdelinkin PDF-materiaali)^​6​, mutta kaavakkeita käytettäessä tulee varoa, ettei niistä tule kaavamaisia prosesseja.

Lomakkeiden käyttöä kannattaa kuitenkin testata aluksi ohjaajien kesken. Esimerkiksi miltä tuntuisi puhua vertaisryhmässä Sarolan^​7​ kysymyksestä 9. “Oletko kokenut seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä?” Riittääkö osaamisesi aiheen käsittelyyn? Entä kaikkien osallistujien? Mikä on oikea ajoitus kysymykselle?

THL:n Seksuaalisuus puheeksi -nettisivustolla^​8​ on hyviä käytännön vinkkejä asian käsittelyyn. Tässä muutama esimerkki:

• Ole läsnä kiireettömästi. Jos ammattilainen vaikuttaa kiireiseltä, voi olla, ettei asiakas uskalla puhua.
• Sano ääneen, että seksuaalisuudesta on lupa puhua. Kerro, että seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on normaali käytäntö, joka tehdään kaikkien asiakkaiden kohdalla

The post Seksuaalisuuden puheeksiotto appeared first on Miesten vuoro.