miesten vuoro – Miesten vuoro https://miestenvuoro.metropolia.fi Miesten vuoro on työmalli nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun avaamiseen miehuuteen, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista. Fri, 11 Dec 2020 11:15:17 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=5.7.2 https://miestenvuoro.metropolia.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/07/cropped-ikoni-32x32.png miesten vuoro – Miesten vuoro https://miestenvuoro.metropolia.fi 32 32 Harjoitukset https://miestenvuoro.metropolia.fi/harjoitukset/ Fri, 16 Oct 2020 11:52:49 +0000 https://miestenvuoro.metropolia.fi/?p=1508 Kirjoittajat: Jukka Oksanen, Hemmo Rättyä, Marianne Roivas, Riikka Wallin Kun tapaamisen puitteet on luotu ja sen teemat on valittu, valitaan vielä, miten aihetta käsitellään. Oleellista on osallistujalähtöisyys!  Olemme koonneet sinulle tueksi muutamia hyviksi havaittuja tapoja käsitellä teemoja. Muitakin tapoja on totta kai, mutta voit ottaa meidän kokemuksistamme hyödyt irti. Piloteissa Lue lisää…

The post Harjoitukset appeared first on Miesten vuoro.

]]>
Kolme kuvituskuvaa jotka kertovat kolmesta eri osiosta: Kuinka kohdata mies, teemat ja harjoitukset. Harjoitukset kuva on korostettuna muihin verrattuna.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen, Hemmo Rättyä, Marianne Roivas, Riikka Wallin

Kun tapaamisen puitteet on luotu ja sen teemat on valittu, valitaan vielä, miten aihetta käsitellään. Oleellista on osallistujalähtöisyys

Olemme koonneet sinulle tueksi muutamia hyviksi havaittuja tapoja käsitellä teemoja. Muitakin tapoja on totta kai, mutta voit ottaa meidän kokemuksistamme hyödyt irti.

Kuvituskuva jossa kolme miestä katselevat seinillä olevia kuvia post-it laput kädessään.

Piloteissa kokeilimme ohjaajalähtöisiä luentoja, ja ne olivat kaikkein vähiten suosittuja tapaamisia. Toisaalta täysin vapaat toiminnalliset kokkaus- ja peli-illat eivät myöskään keränneet osallistujia. Tavalla tai toisella ohjattu keskustelu oli suosituin toimintatapa ryhmissämme. 

Miesmyyttien vastaisesti miehet haluavat keskustella – eivät vain toimia!

Monipuoliset tavat herättävät ja ohjaavat keskustelua ja pitävät toiminnan kiinnostavana. Vaikka jokin yksittäinen harjoitus olisi kuinka hyvä, ei yhtä ja samaa tapaa jaksa loputtomiin. Paras palaute tapaamisten toimivuudesta tulee kuitenkin osallistujilta! Muista siis kerätä tapaamisen päätteeksi palautetta myös toimintatavasta!

”Niille miestyötä tekeville tahoille, jotka pohtivat tällaisen kokonaisuuden aloittamista työssään, haluaisin sanoa, että ei muuta kuin rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan. Hyvä siitä tulee! Muistaa suhtautua tekemiseen sillä asenteella, että koko ajan oppii uutta. Muokkaa omaa toimintaansa prosessin edetessä ja keskustelee sekä reflektoi oman ohjaajaparin kanssa tasasin väliajoin. Paras juttu tämän kaltaisen toiminnan ohjaamisessa ovat ehdottomasti ne ihmiset, kenen kanssa saat työskennellä. Se antaa työlle merkityksen.”

Joonas Koskela, Poikien Talo Oulu​
Miehiä ringissä. Kuvassa ei näy miesten kasvoja, vain kädet.

Mikä?

Akvaariokeskustelu on menetelmä, jonka avulla ryhmässä voidaan käydä lyhyitä keskusteluja ennalta määrätyistä aiheista. Aiheet voivat olla mitä vain, ja tämä menetelmä taipuu monenlaisten teemojen käsittelyyn.

Miten?

Akvaariokeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Tavasta riippumatta tärkeää on ohjaajan huolellinen pohjustus keskustelun aiheesta. Aiheiden tiukahko rajaus on myös kannattavaa – ohjaaja ei lähtökohtaisesti itse osallistu keskusteluihin, joten keskustelun ollessa käynnissä ei aihetta voi enää rajata. Ohjaaja voi tarvittaessa osallistua akvaariokeskusteluun yhtenä jäsenenä mutta ei silloin voi toimia keskustelun moderaattorina

Perusasetelma

Keskelle tilaa asetetaan tuoleja (max 5 kpl) tiiviiseen rinkiin tai puolikaareen. Tämä on itse akvaario, jossa keskustelu käydään. Akvaarion ulkopuolelle tehdään isompi rinki, josta näkee ja kuulee akvaariossa käytävän keskustelun. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ja ulkopuolella istuvat kuuntelevat osallistumatta tai kommentoimatta.

Suljettu akvaario

Akvaariossa istuu sen verran osallistujia, kun siellä on tuoleja. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ennalta määrätystä aiheesta, ennalta sovitun keston. Akvaarion ulkopuolella olevat kuuntelevat hiljaisuudessa. Kun aika on mennyt, tehdään vaihto ja ulkopuolella istuneet tulevat akvaarioon ja käyvät keskustelua toisesta aiheesta. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Avoin akvaario

Akvaarioon jätetään yksi tuoli tyhjäksi. Tähän tuoliin voi kesken keskustelun istua joku akvaarion ulkopuolelta tullut ja osallistua keskusteluun. Silloin yhden akvaariossa olleen tulee poistua sieltä. Akvaariossa olleet antavat puheenvuoron uudelle osallistujalle, kun kesken ollut puheenvuoro on käyty loppuun. Keskusteluun voi liittyä ja sieltä poistua vapaasti niin kauan kuin keskustelulle on varattu aikaa. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Yhteenveto

Ohjaaja käy läpi esille nousseet näkökulmat: asiat, joista osallistujilla oli yhteisymmärrys, sekä asiat, joissa osallistujien näkökulmat olivat selvästi erilaisia. Tämän voi sanoittaa osallistujille ja ilmaista, että eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat sallittuja eikä akvaariokeskustelun päämäärä ole siinä, että kaikki ovat lopuksi samaa mieltä. Akvaario on osa ajatusprosessia, joka jatkuu keskustelun jälkeen.

Esimerkki akvaariokeskustelun käytöstä ryhmätapaamisella

Ensiksi ohjaaja pohjustaa tapaamisen teeman ja virittää osallistujat keskusteluvalmiuteen. Tämän jälkeen osallistujat voidaan jakaa 3–5 hengen ryhmiin riippuen osallistujamäärästä. Ryhmät kirjoittavat 3 kysymystä tai väitettä illan teemaan liittyen. Nämä kysymykset tai väitteet annetaan akvaarioon toiselle ryhmälle keskustelun aiheiksi.

Ajan voi jakaa niin, että jokaista aihetta käsitellään esimerkiksi 5 minuuttia. Ohjaaja kellottaa ja katkaisee keskustelun, kun aika on kulunut.

Seuraavaksi tehdään vaihto ja seuraava ryhmä tulee keskustelemaan kysymyksistä tai väitteistä, jotka toinen ryhmä on tehnyt. Kun kaikki ryhmät ovat keskustelleet, voidaan ryhmässä valita vielä kaksi aihetta, joista keskustelua jatketaan, ja siirtyä avoimen akvaarion käyttöön, jolloin halukkaat pääsevät keskustelemaan valitsemistaan aiheista.

Esimerkki akvaariokeskustelun toteutuksesta ja aikataulusta

Ryhmätapaamisen teema: Parisuhteen muodostaminen

AikaSisältö
17.00Illan teeman pohjustus ja menetelmän ohjeistus
17.30Jakautuminen ryhmiin, joissa pohditaan kysymyksiä/väitteitä
17.45 Takaisin tilaan ja kertaus menetelmästä
18.00Suljettu akvaario 1: Kolme aiheitta – 5 min/aihe
18.15Suljettu akvaario 2: Kolme aihetta – 5 min/aihe
18.30 Avoin akvaario 1–2 aihetta – 10 min/aihe
19.00Yhteenveto ja palautteen keruu

Akvaariokeskustelun edut

  • Menetelmä toimii pienelle ja isolle ryhmälle.
  • Se on oiva tilaisuus ohjaajalle tarkastella ryhmän dynamiikkaa ja tehdä havaintoja osallistujien erilaisista rooleista ryhmässä.
  • Akvaario on perinteisistä keskustelun tavoista poikkeava malli, joka vapauttaa osallistujat vakiintuneista rooleista ja mahdollistaa hiljaisempien ryhmäläisten osallistumisen keskusteluun.

Mihin teemoihin?

Menetelmä soveltuu melkeinpä minkä vaan aiheen käsittelyyn, ja sitä voi kokeilla esimerkiksi seuraavien teemojen kanssa:

  • parisuhde
  • porno
  • aloitteen tekeminen
  • itsetunto.
Mies jonka pään ympärillä on kysymysmerkkejä.

Mikä?

Anonyymit kysymykset on menetelmä, jossa osallistujat saavat esittää nimettömästi kysymyksiä jostain aiheesta. Kysymykset ja niiden vastaukset käydään yhteisesti läpi ryhmässä. Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla.

Miten?

Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla. Tässä tarjoamme sinulle kaksi erilaista toteutustapaa:

Kysymykset etukäteen

Päätetään yhdessä ryhmän kanssa seuraavan kerran teema. Osallistujat saavat kirjoittaa nimettömästi lapuille kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ohjaaja voi myös itse sanoa ääneen muutaman esimerkin. Lopuksi ohjaaja kerää kaikki kysymykset. 

Seuraavaa kertaa varten ohjaaja käy läpi kaikki esitetyt kysymykset ja lisää sinne muutaman omansa sekä tekee itselleen muistiinpanot kysymyksiin vastaamista varten. Seuraavalla ryhmätapaamisella kysymykset voi heijastaa esimerkiksi seinälle, ja ohjaaja vastaa niihin sekä herättelee keskustelua niiden pohjalta.

Kysymykset ryhmätapaamisen aikana

Toinen tapa käyttää menetelmää on dialogisempi. Tämä vaatii ohjaajalta enemmän tietämystä aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä ja valmiutta keskustelevampaan toteutukseen. 

Kysymykset voidaan kerätä ryhmätapaamisen aikana ja keskustelu aiheesta voi alkaa heti kysymysten keräämisen jälkeen. Yksi hyvä väline kysymysten keräämiseksi ja läpikäymiseen on Flinga. Se mahdollistaa anonyymien kysymysten esittämisen osallistujan omalta älypuhelimelta ja samalla kaikkien kysymysten heijastamisen seinälle läpikäymistä varten. 

Flinga-palveluun voi luoda ilmaisen tilin, joka mahdollistaa sessioiden järjestämisen. Kun sessio on nimetty ja käynnissä, ohjaaja voi jakaa liittymiskoodin osallistujille. Parhaiten Flinga toimii niin, että ohjaaja heijastaa videotykillä session kaikkien nähtäväksi.

Tämä lähestymistapa toimii, jos halutaan enemmänkin keskustella kysymyksistä yhteisesti ryhmässä suoran vastaamisen sijaan. Haasteena on, että kysymyksiä saattaa tulla nopeasti todella paljon ja osaan kysymyksistä saattaa olla vaikeaa antaa vastauksia. Silloin asioista voidaan ottaa yhdessä selvää käyttäen internetiä, samalla heijastaen koko tiedonhakuprosessi seinälle. Se on myös oivallinen tilaisuus näyttää osallistujille, mistä ja miten löytää luotettavaa tietoa aiheeseen liittyen.

Anonyymit kysymykset ovat hyvä tapa käsitellä useita erilaisia aiheita. Erityisesti se sopii aiheisiin, joista puhuminen ryhmässä on osallistujille vaikeaa. Nimettömästi esitetyt kysymykset antavat mahdollisuuden “säilyttää kasvonsa” vertaistensa parissa, samalla kuitenkin antaen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. 

Ohjaajan on hyvä tuoda esille se, että yhden osallistujan kysymys todennäköisesti mietityttää muitakin, joten se kysymys kannattaa esittää. Yhteisesti toteutettu tiedonhakuprosessi on erinomainen tapa näyttää, miten löytää luotettavaa tietoa internetistä ja esitellä erilaisia palveluita aiheeseen liittyen. Seksistä ja seksuaalisuudesta saa hyvää tietoa Väestöliiton sivuilta.

Resursseja

Apuna voit ohjaajana käyttää esimerkiksi Väestöliiton seksisivuja tai Hyvä kysymys -sivustoa.

Mihin teemoihin?

Anonyymit kysymykset menetelmä on toimiva esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyssä:

  • porno
  • seksin myytit
  • parisuhde.

Näiden lisäksi anonyymejä kysymyksiä voi ehdottaa tavaksi käsitellä asioita, jos ryhmän kanssa käydään vierailemassa jossain tai ryhmään tulee vierailijaksi jonkin alan asiantuntija.

Kolme miestä seisovat vierekkäin ja katsovat hymyillen kameraan.

Mikä?

Menetelmän ideana on pohtia, minkälaiset miehuuden mallit ovat valloillaan ja minkälainen käsitys osallistujilla on siitä, mitä miehenä oleminen tarkoittaa. Sen avulla voidaan herättää keskustelua miehuuden moninaisuudesta ja siitä, mitä miehiltä odotetaan ja miten se vaikuttaa osallistujien elämään.

Miehenä olemiselle ei ole yhtä valmista muottia. Biologia ei yksi selitä miehuutta​1​. Käsitys siitä, mikä on miehistä, muuttuu jatkuvasti historian saatossa. Se vaihtelee myös kulttuurien välillä. Vallitseva miesmalli voi kuitenkin olla ahdistavan ahdas, jolloin tällä menetelmällä pyritään saamaan osallistujat itse pohtimaan miehuuden moninaisuutta. Ohjaajat pyrkivät saamaan osallistujat pohtimaan turvallisemmin erilaisia näkökulmia asiaan.

Miten?

Menetelmä toteutetaan niin, että ohjaaja esittää osallistujille kysymyksen: Minkälainen on hyvä mies?

  • Minkälaisia ominaisuuksia hyvällä miehellä on?
  • Minkälaiset arvot hyvällä miehellä on?
  • Miten hyvät miehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Vastaukset kirjataan ylös taululle, paperille tai käyttäen tietokonetta ja videotykkiä. Yllä olevat apukysymykset ovat eri merkkejä, joilla voit ruokkia puhetta, jos se synny itsenäisesti. Varmista, että kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään.

Seuraavaksi ohjaaja esittää kysymyksen: Minkälainen on tosimies?

  • Mitä ominaisuuksia tosimiehellä on?
  • Minkälaiset arvot tosimiehellä on?
  • Miten tosimiehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Kirjaa myös näitä vastauksia näkyville. Kun kumpaakin kohtaan on kerätty vastauksia, keskustellaan siitä, miksi ne näyttävät erilaisilta.

Kysymyksiä keskustelun avuksi:

  • Mitä huomaatte?
  • Mitä yhteistä hyvällä miehellä ja tosimiehellä on?
  • Mitä eroa?
  • Miten te luulette näiden vaikuttavan teihin poikina ja miehinä?
  • Entä miten luulette näiden vaikuttavan tyttöihin ja naisiin?

Hyvä mies vs. tosimies -menetelmä on toimiva silloin, kun aiheena ovat miehuus ja maskuliinisuus. Menetelmä sopii esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyyn:

  1. 1.
    Huhtasalo J. Yhtenäisestä poikakulttuurista moninaisiin maskuliinisuuksiin. AK. November 2018:340-341. doi:10.33336/aik.88382
Mies tuijottaa post-it lappuja kynä kädessä.

Mikä?

Kuvagalleria on menetelmä, jonka avulla herätellään keskustelua. Se on energinen menetelmä, jossa liikutaan tilassa.

Mitä tarvitset?

Menetelmän toteutukseen tarvitset tulostimen, muistilappuja, kyniä ja teippiä. Halutessasi voit käyttää myös videotykkiä ja tietokonetta.

Miten?

Ennen tapaamista:

Tulostakaa ryhmätapaamisen teemaan liittyviä kuvia ja miettikää valmiiksi joitain kysymyksiä, joita ryhmälle voi esittää kustakin kuvasta.  Teipatkaa kuvat ympäri tilaa, jossa ryhmäkeskustelut käydään. Näin tilasta tulee ikään kuin galleria, jossa voi kiertää katselemassa kuvia. 

Tapaamisessa:

Kun osallistujat tulevat paikalle, heille jaetaan kyniä ja post-it-lappuja. Heidät ohjeistetaan kiertelemään tilassa katsomaan kuvia. Jos jokin kuva herättää ajatuksen, kirjoittakaa se lapulle ja liimatkaa se kuvan viereen. Tarkkailkaa ohjaajina, että osallistujat ehtivät tutustua kaikkiin kuviin.

Kun osallistujat ovat kiertäneet kaikki kuvat ja kirjoittaneet ajatuksiaan lapuille, ohjaajat keräävät kuvat ja laput itselleen. Samat kuvat, jotka olivat seinillä, voi nyt heijastaa yksitellen videotykillä seinälle, ja ohjaajat voivat käydä lappuihin kirjoitetut kommentit yhteisesti läpi sekä esittää kysymyksiä niiden pohjalta. Videotykin sijasta voi vaan käyttää samoja tulosteita, jotka olivat seinällä, mutta niin, että käsittelee yhtä kuvaa kerrallaan.

Jos johonkin kuvaan ei ole liimattu yhtään lappua, se ei tarkoita, etteikö kuva olisi herättänyt ajatuksia. Tilanne voi itse asiassa olla päinvastainen. Siksi ohjaajilla olisi hyvä olla valmiita kysymyksiä jokaiseen kuvaan liittyen, joilla rohkaista osallistujia tuomaan ajatuksiaan esille.

Millaisia kuvia?

Yleisesti kannattaa valita jokseenkin provosoivia ja tunteita herättäviä kuvia. Jos aiheena on esimerkiksi miehen ja naisen asema, kannattaa rohkeasti ottaa käsittelyyn kuvia, joissa esitetään ääripäitä ja joissa on vastakkainasettelua. Voimakkaan reaktion aiheuttavat kuvat voivat rohkaista keskustelemaan. Provosoiva ei kuitenkaan tarkoita järkyttävää.

Hyviä kuvia eri aiheiden käsittelyyn ovat meemit. Meemejä löytää googlaamalla aihepiirin sanastoa ja lisäämällä perään sanan meemi. Meemit toimivat kuvallisena väitteenä, johon osallistujat voivat vastata.

Kuvagallerian edut

  • Menetelmä on energinen ja osallistujat liikkuvat. 
  • Ajankohtaisia ilmiöitä tuodaan keskusteluun meemien ja kuvien avulla.
  • Kuvat mahdollistavat rajattoman määrän tulkintoja, joita kuuntelemalla ohjaaja oppii tuntemaan osallistujia paremmin.

Mihin teemoihin?

Kuvagalleriaa voi käyttää useiden erilaisten aiheiden käsittelyyn. Miesten vuoro -piloteissa sitä on käytettiin erityisesti silloin, kun käsiteltiin miehuutta tulevaisuudessa, mutta se soveltuu myös. pornon käsittelyyn, koska aiheeseen liittyy valtavasti stereotypioita.

Purkki jossa on erivärisiä paperilappuja.

Mikä?

Kysymyspurkki on muunnelma anonyymeista kysymyksistä. Se on helppo tapa herätellä keskustelua mistä tahansa aiheesta. Sen on tarkoitus olla kevyempi kuin anonyymien kysymysten. Se on ohjaajalähtöinen, mutta ohjaaja ei välttämättä tarjoa oikeita vastauksia. Tässä dialogisuus ja osallistujien keskustelu ovat tärkeämpiä.

Miten?

Kysymyspurkkiin tarvitsee jonkinlaisen purkin tai astian, johon lapuille kirjoitettuja kysymyksiä voi laittaa. Ensimmäisellä kerralla, kun kysymyspurkkia käytetään, on ohjaaja tehnyt sinne valmiiksi ryhmätapaamisen teemaan sopivia kysymyksiä ja väitteitä.

Ohjaaja kertoo osallistujille, että siinä on kysymyksiä ja väitteitä sisältävä purkki. Kysymykset ja väitteet toimivat keskustelun avaajina. Purkki laitetaan kiertämään, ja osallistujat nostavat purkista sattumanvaraisesti lapun, jonka lukevat ääneen kaikille. Sen jälkeen ryhmä keskustelee aiheesta. Kun aihetta on käsitelty tarpeeksi, purkki annetaan seuraavalle osallistujalle, joka vuorostaan nostaa kysymyksen tai väitteen keskusteltavaksi.

Kysymyspurkki voi olla jokaisella kerralla toistuva menetelmä esimerkiksi ryhmätapaamisen aluksi ja keskustelun käynnistämiseksi. Jos seuraavan kerran aihe on tiedossa ennen tapaamisen loppua, voivat osallistujat kirjoittaa omia kysymyksiään/väitteitään tapaamisen lopuksi ja niitä voidaan nostaa purkista seuraavalla tapaamisella. Näin ohjaaja pystyy myös lukemaan kysymyksiä etukäteen ja valmistautumaan keskusteluun. 

Kevyt versio

Kysymyspurkkia ei tarvitse välttämättä käyttää itse ryhmätapaamisen teeman käsittelyyn. Se voi myös olla toistuva aloitus, jonka avulla rentoudutaan ja virittäydytään keskusteluun. Silloin kysymykset voivat olla mitä vain, esimerkiksi:

  • Jos olisit supersankari, kuka olisit?
  • Kumpi supervoima mieluummin ja miksi, näkymättömyys vai lentokyky?
  • Mökkiloma saaressa vai kaupunkiloma Tokiossa?
  • Mikä olisi sinun merirosvonimesi?
  • Jne.

Huumori saa rentoutumaan, ja itse teemasta keskustelu voi helpottua. 

Mies puhuu, ympärillä istuu muita miehiä ringissä.

Miestarinat

Ihminen tulkitsee elämäänsä käyttäen apuna tarinoita. Jopa identiteettiä voidaan tarkastella kertomuksena, jonka ihminen kertoo itsestään itselleen ja muille. Se on ihmisen itse itselleen kertoma tarina, jonka avulla ihminen pyrkii vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen?​1​

Kulttuuri tarjoaa monenlaisia mallitarinoita, joihin omia pieniä ja laajempia tarinoita tulee usein huomaamattakin peilattua. Mallitarinat voivat vahvistaa vallitsevia normeja tai kertoa monenlaisista vaihtoehtoisista tavoista elää ja toteuttaa itseään. Myös mediassa erilaisista sosiokulttuurisista ilmiöistä kerrotaan nykyisin usein korostuneen henkilöityneesti: yksilöiden tarinoina. Tarinoita janotaan, koska toisten ihmisten tarinoiden kuuleminen tarjoaa mahdollisuuden paitsi kuulla muiden ääni myös vahvistaa ymmärrystä itsestään.

Miestarinat on erityisesti Oulun Poikien Talon pilotissa käytetty menetelmä, joka yksinkertaisuudessaan on miesvierailijan kertomus omasta elämästään. Tämä vierailija voi olla esimerkiksi avioeron, kiusaamista tai yksinäisyyttä kokenut mies. Henkilö ja aihe kannattaa sopia yhdessä ryhmäläisten kanssa.

Oulun kokemuksen mukaan nämä ovat olleet suosituimpia Miesten vuoro -kertoja ja koskettavat tarinat ovat pysäyttäneet kuulijansa. Vertaistarinat rankoistakin tilanteista selviämisestä ovat luoneet uskoa tulevaan.

“Jos hän selvisi tuostakin tilanteesta, niin kyllä minäkin pärjään!”

Selviytymistarinat voimauttavat myös kuulijoitaan, ja lisäksi se, että tarinansa käy kertomassa vierailija, saattaa vapauttaa keskustelua. Tällöin alun kysymys identiteetistä muuttuu muotoon: “Kuka minusta voi tulla?”

Miestarinoita netistä:

Netistä löytyy erilaisia miestarinoita videoina, sosiaalisen median postauksina tai vaikkapa lehtiartikkeleina. Niitä voi käyttää keskustelun herättämiseksi.

Millaisia miestarinoita sinun osallistujasi kaipaisivat? Haluaisivatko he mieluummin lukea tai katsoa videoita vai voisitko pyytää miehen kertomaan tarinansa kasvotusten vierailijakäynnin muodossa?

Vinkki!

Mies+ Facebookissa ja Mies+ Instragramissa ovat sosiaalisen median tilejä, joissa jaetaan miesten kokemuksia mielenterveydestä ja hyvinvoinnista kuvien kera.​4​

Voisiko sieltä valita muutama kuvan, jonka voisi näyttää osallistujille? Kuvien herättämän keskustelun perusteella, ajan salliessa, osallistujat voisivat etsiä Instagramista lisää itseään puhuttelevia tarinoita ja niitä voitaisiin purkaa yhdessä läpi.

  1. 1.
    Rautio P, Saastamoinen M, eds. Minuus Ja Identiteetti, Sosiaalipsykologinen Ja Sosiologinen Näkökulma. Tampereen yliopistopaino; 2006. Accessed November 11, 2020. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95382
  2. 2.
    Sippu A-M, Poikolainen J. Mentorointi menetelmänä – kokemuksia elämänkulkupajoista. In: Kohtaa Nuori. Metropolia; 2018:6.
  3. 3.
    Haapanen A, ed. Auta Miestä Mäessä. Nuorten Miesten Koulutus- Ja Työuravalmennusprosessi. Diakonia-ammattikorkeakoulu; 2019. Accessed November 11, 2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/221313/DIAK_Puheenvuoro_24.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  4. 4.
Kaksi miestä pilkkoo porkkanoita vierekkäin.
Mikä?

Ruoan merkitystä ryhmätoiminnan onnistumiselle ei kannata aliarvioida. Ihanteellisessa tilanteessa syötävää ja juotavaa on aina tarjolla ryhmän kokoontuessa. Yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös itsessään toimiva menetelmä nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun käymiseen.

Ruokailu on monessa kulttuurissa sosiaalinen tapahtuma. Siihen liittyy erilaisia rituaaleja, tapakulttuurisidonnaisia toimintatapoja sekä vuorovaikutusta. Nykyajan kiireinen elämäntyyli on kuitenkin verottanut perheen ja yhteisön yhteisestä ajasta. Moni “hoitaa” ruokailun itsekseen ja sen jälkeen jatkaa muita askareita. 

Pitkään yksin ja eristäytynyttä elämää elävä nuori mies ei välttämättä ruokaile yhdessä kenenkään kanssa. Ryhmätapaamisen puitteissa järjestettävä ruokailutilaisuus antaa yksinäiselle mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemukselle. Se on myös oiva tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta.

Miten?

Ruoan valmistaminen ja ruokailu yhdessä on erinomainen tapa harjoitella sosiaalisia taitoja. Prosessissa on monta vaihetta, jotka pakottavat vuorovaikutukseen muiden osallistujien kanssa:

  • ruokien valinta (keskustelu, joka voidaan käydä edellisellä tapaamisella, niin että ohjaaja ehtii hankkia tarvikkeet ennen seuraavaa kertaa)
  • työnjako ruoanlaittokerralla (kuka pilkkoo, paistaa, kattaa jne).
  • ruokailu (kuinka ruokailtaessa käyttäydytään ja huomioidaan toisen syöjät)
  • lopetus (siivoaminen ja tiskaaminen).

Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole ruoanlaittoon tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjaajan on hyvä näyttää konkreettisesti, miten vihannekset pilkotaan ja miten hellaa käytetään. Osaavaa nuorta voi kannustaa auttamaan niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Kehumalla ja antamalla vastuuta tuetaan osallisuutta ja vahvistetaan nuoren itsetuntoa ja omatoimijuutta. 

Ruokaa valmistaessa ja ruokailun aikana voidaan käydä keskusteluja melkein mistä vaan aiheesta. Käsillä tekeminen rentouttaa ja mahdollistaa syvällisienkin teemojen käsittelyn.

Yhteinen ruoanlaitto toimii simulaationa tavallisesta illanvietosta, josta moni yksinäinen nuori mies on elämässään jäänyt paitsi. Se on helppo tapa luoda tilanne, jossa voi konkreettisesti harjoitella kanssakäymistä. Lisäksi arjen taitojen oppiminen tukee nuoren itsetuntoa ja antaa työkaluja elämässä pärjäämiseen.

Seksuaaliterveyden työkalupakki
(c) Hivpoint

Seksuaaliterveyden työkalupakki

Seksuaaliasioiden käsittelemiseksi on paljon valmista materiaalia. Hivpointin tekemä Seksuaaliterveyden työkalupakki on yksi erinomainen työkalu. Se koostuu yhdestä kirjasta, kuvakorttisarjasta, sanaselityspelistä, tekopeniksestä ja -klitoriksesta, kondomipakkauksesta ja viidestä erilaisesta esitteestä. Se on siis todella kattava paketti!

Paketin kirjallinen materiaali on mahtavasti saatavilla myös ilmaiseksi Hivpointin verkkosivuilla, kuten kaikki Hivpointin julkaisemat esitteet. Koko Seksuaaliterveyden työkalupakin voi tilata Pointshopping-verkkokaupasta.

Seksuaalikasvattajan käsikirja

Materiaali sisältää seksuaalikasvattajan käsikirjan, joka on saatavilla ilmaiseksi netistä. Se sisältää hyviä näkökulmia seksuaalisuuden käsittelyyn, esimerkiksi vinkkejä, miten toimia, kun nuori kertoo tulleensa seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi.​1​

Kirja sisältää 38 harjoitetta aiheen käsittelemiseksi, joten materiaalista ei pitäisi olla pulaa! Tehtävät alkavat mahtavasti ohjaajan valmistautumistehtävillä, joissa pohditaan ohjaajien omaa nuoruutta, viestintätapaa ja osallistuvuutta.

Toisessa tehtäväosiossa puhutaan turvallisemman tilan rakentamisesta. Se koostuu kahdesta tehtävästä: yhteisen pelisääntöjen luomisesta sekä sen pohdinnasta, ”kuinka minä voin tehdä muiden olosta turvallisemman”.

Loput tehtäväosiot käsittelevät seksuaalisuuden eri teemoja. Ne ovat:

  • murrosikä ja kehitys
  • seksuaalisuus
  • suhteet
  • seksi
  • seksitautien ja raskauden ehkäisy
  • yhteiskunta, normit ja media.
Seksuaalikasvattajan käsikirja
(c) Hivpoint

Miesten vuoro suosittelee lämpimästi tähän materiaaliin tutustumista!

  1. 1.
    Oinonen M, Susineva A. Seksuaalikasvattajan Käsikirja. Helsinki: Hivpoint; 2019. https://hivpoint.fi/wp-content/uploads/2019/09/Seksuaalikasvattajan-k%C3%A4sikirja_nettiversio.pdf. Accessed February 2, 2020.
Korttipakka.
Kuva: nuortenakatemia.fi

S-E-X -ideakortit sisältävät 14 osallistavaa toiminnallista menetelmää seksuaalikasvatukseen.

Kortit on jaettu kolmeen osaan:

  1. Start!-lämmittelyharjoitukset (Sanoja seksuaalisuudesta, Seksibingo, Patsaat, Seksialias & Mielipidejana)
  2. Think!-keskusteluharjoitukset (Ilmiöt mediassa, Rakkaustarinoita, Keskustelua seksuaalioikeuksista & Kysy, mitä haluat!)
  3. Act!-toimintaharjoitukset (Projekti, Simulaatio, Sarjakuva, Kondomi-info & Palveluinfo)

Kortit on tuotettu Omaksi iloksi -hankkeessa pidetyissä amistyöpajoissa kokeiltujen menetelmien pohjalta vuosina 2016–2017 Nuorten Akatemian, Kohtaus ry:n, Hivpointin ja Saku ry:n toimesta.

Tutustu ohjeisiin ja lataa PDF-kortit käyttöösi Nuorten Akatemian verkkosivuilta.

Mies seisoo muiden edessä ja puhuu.

Yksi hyvä tapa avata keskustelua on pyytää paikalle vierailija. Alla on aakkosjärjestyksessä eri tahoja, joilta voi kysellä vierailijaa ryhmääsi.

Vinkki!

Voit yhdistää vierailukäyntiin muita toimintatapoja, esim. kysymyspurkin. Klassinen tapa on kerätä edelliskerralla osallistujilta kysymyksiä etukäteen, joiden avulla vierailija voi valmistautua aiheeseen. Täten halutessanne pääsette käsittelemään asiaa kahdesti! 

Hivpoint

Hivpointista saat tietoa hivistä ja muista seksitaudeista. Toimipisteitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hivpointin kautta voit pyytää vierailijan ryhmääsi toimipisteiden alueilla tai etänä. Ammattilaiselle löytyy esimerkiksi vinkkejä ja tukikortit seksuaalisuuden puheeksiotolle, asiaa turvaseksistrategiasta sekä nettiversio Seksuaalikasvattajan käsikirjasta (PDF).

Hivpoint.fi 

Intoa isätyöhön, Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto ry:n Miestyön kehittämiskeskus koordinoi valtakunnallisesti yhdistysten tekemää miestyötä, joka kohdistuu vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden auttamiseen. Kehittämiskeskus on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miesjaoston asiantuntijajäsen ja järjestää vuosittain Miestyön foorumi -tapahtumaa.

Miehet ry

Feministinen miesjärjestö, joka edistää kaikkien tasa-arvoa intersektionaalisen feminismin ja antirasismin viitekehyksestä.

Miehet ry

Miessakit ry

Miessakit ry tarjoaa valtavasti palveluja miehille. Tarjolla on vertaisryhmiä keskustelusta kulttuuriin ja liikuntaan sekä yksilötukea neuvonnan, ohjauksen ja puhelinpalvelun muodossa.

Toimintaa on sekä väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille että väkivaltaa kokeneille miehille, isyyteen ja eroon liittyen sekä tueksi maahanmuuttajamiehille.

Miessakit.fi

Poikien Puhelin, Väestöliitto

Väestöliiton Poikien Puhelin on auttava puhelin- ja verkkopalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

Poikienpuhelin.fi

Poikien Talo

Poikien Talo on turvallinen tila 12–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille sukupuolen moninaisuus huomioiden. Poikien Talon verkkosivuilta löytyy mm. 99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta, joihin kannattaa tutustua, kun suunnittelee omaa Miesten vuoroa.

Poikien Talo Helsinki
Poikien Talo Oulu

Seta – Seksuaalinen tasavertaisuus ry

Seta ry on ihmisoikeusjärjestö, joka edistää seksuaalista tasavertaisuutta. Näkyvintä toimintaa on erilaiset Pride-tapahtumat. Seta ry:llä on 28 jäsenjärjestöä, ja se ylläpitää myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskusta (ent. Transtukipiste) .

Setan sateenkaarisanasto on mahtava apuväline Miesten vuoroa järjestettäessä. Se sopii käytettäväksi esim. sananselityspeliksi osallistujien kanssa.

Seta.fi

Sexpo

Sexpo on toiminut vuodesta 1969 saakka seksuaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa. Sen toimintaan kuuluvat neuvonta, terapia, konsultointi ja kouluttaminen seksuaalisuuteen liittyen.

Sexpon nettineuvonnasta löytyy paljon vastauksia, ja kysymyksiä voi esittää lisää vapaasti. Sexpon kautta löytyy myös seksuaaliterapeutteja, ryhmätoimintaa ja valmennusta.

Sexpon kautta löytyy myös työnohjausta, jos kaipaat sellaista tueksesi!

Sexpo.fi

Tukinainen

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville.

Tarjolla on kriisi- ja juristipäivystystä uhreille sekä kosultaatiota yhteistyökumppaneille ja viranomaisille.

Tukinainen.fi

Lisää harjoituksia löydät esimerkiksi Innokylän työkaluista.

The post Harjoitukset appeared first on Miesten vuoro.

]]>
Mikä on Miesten vuoro? https://miestenvuoro.metropolia.fi/mika-miesten-vuoro/ Sat, 13 Jul 2019 20:18:47 +0000 http://miestenvuoro.metropolia.fi/wordpress/?p=219 Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä Miesten vuoro on työmalli nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun avaamiseen miehuuteen, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista. Voit järjestää yksittäisen Miesten vuoro -tapaamisen tai tarjota ryhmälle useamman kerran kokonaisuutta. Tästä verkkojulkaisusta löydät ohjeita, miten voi toteuttaa Miesten vuoroja. Malli on suunniteltu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan Lue lisää…

The post Mikä on Miesten vuoro? appeared first on Miesten vuoro.

]]>
Kolme miestä nauraa yhdessä.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Miesten vuoro on työmalli nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun avaamiseen miehuuteen, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista. Voit järjestää yksittäisen Miesten vuoro -tapaamisen tai tarjota ryhmälle useamman kerran kokonaisuutta.

Tästä verkkojulkaisusta löydät ohjeita, miten voi toteuttaa Miesten vuoroja. Malli on suunniteltu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka kohtaavat miehiä työssään. Sitä voi toki hyödyntää myös vapaaehtoistyöntekijänä, harrastustoiminnassa tai vaikkapa kaveriporukan kesken.

Miesten vuoro pähkinänkuoressa

  1. Työkalupakki ohjaajalle, jolla voi rakentaa omaan työyhteisöönsä räätälöidyn nuorten miesten vertaisryhmän.
  2. Ideapankki, jolla avata keskustelu ihmissuhteisiin, miehuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista.
  3. Erityisesti se on tapa kohdata miehiä heitä koskevaan keskusteluun.

Haaste:
Missä mies voi aidosti keskustella omasta paikastaan yhteiskunnassa?

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten marginalisoituminen ja tätä myötä mahdollinen radikalisoituminen ovat globaaleja ilmiöitä, jotka koskettavat myös Suomea. Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineiston mukaan syrjäytyneistä nuorista suurin osa on miehiä​1​. Työelämän ulkopuolella on pysäyttävästi lähes 79 000 25–54-vuotiasta miestä EVA:n analyysin mukaan​​​2​. Samaan aikaan on toki hyvä muistaa, että valtaosa nuorista miehistä voi hyvin.

Nuorilla miehillä on tarve keskustella ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä asioista, mutta hyvin vähän laadukkaita paikkoja sen tekemiseen​3​. 40 prosentille 23-vuotiaista suomalaisista on enemmän tai vähemmän epäselvää, keitä he ovat ja mihin suuntaan elämässä on etenemässä​4​. Tarvitaan aika ja paikka, jossa voi esittää kysymyksiä, saada vastauksia ja osallistua keskusteluun – paikka, jossa opetella tunnistamaan ja sanoittamaan tunteita sekä konkreettisesti harjoitella sosiaalisia taitoja. Tila, jossa puhua vertaistensa kanssa turvallisesti seksuaalisuudesta, seksistä, miehuudesta sekä oman paikkansa löytämisestä yhteiskunnassa miehenä.

Ratkaisu:
Miesten vuoro on tuo paikka!

Turvallinen, ohjattu ja vertaisuuteen perustuva ryhmä tuo tervetullutta vastapainoa internetin keskustelupalstoille ja antaa samalla mahdollisuuden luoda yhteyden vaikeasti tavoitettavaan kohderyhmään sekä kohdata heidät laadukkaasti.

Miesten vuoro antaa nuorille miehille puheenvuoron heitä koskevassa keskustelussa. Nuorista miehistä puhutaan mediassa usein ongelmakeskeisesti. Syrjäytyneet nuoret miehet saatetaan uutisissa tai keskusteluissa esittää jopa turvallisuusuhkana. Vaikka syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat eittämättä vakavia ongelmia, joihin on syytä puuttua, on tämänkaltainen leimaava puhe myös omiaan lisäämään vieraantumisen ja ulkopuolisuuden tunnetta nuorissa.

Lisäksi osa miehistä voi nähdä julkisen keskustelun diskurssin painottuvan naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään, jossa miessukupuoli on ongelman ydin ja aiheuttaja. Tämä #MeToon jälkeinen maailma voi olla ahdistava nuorelle miehelle. Moni saattaa kysyä itseltään, onko yhteiskunta minua varten, olenko vain ongelma ja mikä on minun paikkani yhteiskunnassa miehenä?

Miesten vuoro antaa nuorille miehille mahdollisuuden puhua, esittää kysymyksiä, saada vastauksia ja olla aktiivinen osallistuja keskustelussa, joka koskee heitä itseään.

Kolme kuvituskuvaa jotka kertovat kolmesta eri osiosta: Kuinka kohdata mies, teemat ja harjoitukset.

Miesten vuoro on helppo toteuttaa kolmen vaiheen avulla:

  1. Aluksi tutustu osioon “Kuinka kohdata mies?” ja pohdi tapaamisten perusteet.
  2. Seuraavaksi valitse teema, josta haluatte vertaisryhmässä puhua.
  3. Lopuksi valitse harjoitus, jolla käsittelette aihetta.

Miesten vuoro -työmalli on luotu Niko-97-hankkeessa, joka sai sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Lue lisää osiosta “Onko näyttöä?“.

  1. 1.
    Paananen R, Surakka A, Kainulainen S, Ristikari T, Gissler M. Nuorten aikuisten syrjäytymiseen liittyvät tekijät ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ajoittuminen. SLA. Published online April 28, 2019. doi:10.23990/sa.73002

  2. 2.
    Pyykkönen J, Myskylä P, Haavisto I, Hiilamo H, Nord U. Kadonneet Työmiehet. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA; 2017:12. Accessed April 29, 2020. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/02/no_54.pdf

  3. 3.
    Klemetti R, Raussi-Lehto E, eds. Edistä, Ehkäise, Vaikuta – Seksuaali- Ja Lisääntymisterveyden Toimintaohjelma 2014-2020. . THL; 2014. Accessed February 20, 2020. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-302-174-7

  4. 4.
    Marttinen E, Dietrich J, Salmela-Aro K. Dark shadows of rumination: Finnish young adults’ identity profiles, personal goals and concerns. Journal of Adolescence. Published online February 2016:185-196. doi:10.1016/j.adolescence.2015.10.024

The post Mikä on Miesten vuoro? appeared first on Miesten vuoro.

]]>