Mikä?

Akvaariokeskustelu on menetelmä, jonka avulla ryhmässä voidaan käydä lyhyitä keskusteluja ennalta määrätyistä aiheista. Aiheet voivat olla mitä vain, ja tämä menetelmä taipuu monenlaisten teemojen käsittelyyn.

Miten?

Akvaariokeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Tavasta riippumatta tärkeää on ohjaajan huolellinen pohjustus keskustelun aiheesta. Aiheiden tiukahko rajaus on myös kannattavaa – ohjaaja ei lähtökohtaisesti itse osallistu keskusteluihin, joten keskustelun ollessa käynnissä ei aihetta voi enää rajata. Ohjaaja voi tarvittaessa osallistua akvaariokeskusteluun yhtenä jäsenenä mutta ei silloin voi toimia keskustelun moderaattorina

Perusasetelma

Keskelle tilaa asetetaan tuoleja (max 5 kpl) tiiviiseen rinkiin tai puolikaareen. Tämä on itse akvaario, jossa keskustelu käydään. Akvaarion ulkopuolelle tehdään isompi rinki, josta näkee ja kuulee akvaariossa käytävän keskustelun. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ja ulkopuolella istuvat kuuntelevat osallistumatta tai kommentoimatta.

Suljettu akvaario

Akvaariossa istuu sen verran osallistujia, kun siellä on tuoleja. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ennalta määrätystä aiheesta, ennalta sovitun keston. Akvaarion ulkopuolella olevat kuuntelevat hiljaisuudessa. Kun aika on mennyt, tehdään vaihto ja ulkopuolella istuneet tulevat akvaarioon ja käyvät keskustelua toisesta aiheesta. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Avoin akvaario

Akvaarioon jätetään yksi tuoli tyhjäksi. Tähän tuoliin voi kesken keskustelun istua joku akvaarion ulkopuolelta tullut ja osallistua keskusteluun. Silloin yhden akvaariossa olleen tulee poistua sieltä. Akvaariossa olleet antavat puheenvuoron uudelle osallistujalle, kun kesken ollut puheenvuoro on käyty loppuun. Keskusteluun voi liittyä ja sieltä poistua vapaasti niin kauan kuin keskustelulle on varattu aikaa. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Yhteenveto

Ohjaaja käy läpi esille nousseet näkökulmat: asiat, joista osallistujilla oli yhteisymmärrys, sekä asiat, joissa osallistujien näkökulmat olivat selvästi erilaisia. Tämän voi sanoittaa osallistujille ja ilmaista, että eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat sallittuja eikä akvaariokeskustelun päämäärä ole siinä, että kaikki ovat lopuksi samaa mieltä. Akvaario on osa ajatusprosessia, joka jatkuu keskustelun jälkeen.

Esimerkki akvaariokeskustelun käytöstä ryhmätapaamisella

Ensiksi ohjaaja pohjustaa tapaamisen teeman ja virittää osallistujat keskusteluvalmiuteen. Tämän jälkeen osallistujat voidaan jakaa 3–5 hengen ryhmiin riippuen osallistujamäärästä. Ryhmät kirjoittavat 3 kysymystä tai väitettä illan teemaan liittyen. Nämä kysymykset tai väitteet annetaan akvaarioon toiselle ryhmälle keskustelun aiheiksi.

Ajan voi jakaa niin, että jokaista aihetta käsitellään esimerkiksi 5 minuuttia. Ohjaaja kellottaa ja katkaisee keskustelun, kun aika on kulunut.

Seuraavaksi tehdään vaihto ja seuraava ryhmä tulee keskustelemaan kysymyksistä tai väitteistä, jotka toinen ryhmä on tehnyt. Kun kaikki ryhmät ovat keskustelleet, voidaan ryhmässä valita vielä kaksi aihetta, joista keskustelua jatketaan, ja siirtyä avoimen akvaarion käyttöön, jolloin halukkaat pääsevät keskustelemaan valitsemistaan aiheista.

Esimerkki akvaariokeskustelun toteutuksesta ja aikataulusta

Ryhmätapaamisen teema: Parisuhteen muodostaminen

Akvaariokeskustelun edut

• Menetelmä toimii pienelle ja isolle ryhmälle.
• Se on oiva tilaisuus ohjaajalle tarkastella ryhmän dynamiikkaa ja tehdä havaintoja osallistujien erilaisista rooleista ryhmässä.
• Akvaario on perinteisistä keskustelun tavoista poikkeava malli, joka vapauttaa osallistujat vakiintuneista rooleista ja mahdollistaa hiljaisempien ryhmäläisten osallistumisen keskusteluun.

Mihin teemoihin?

Menetelmä soveltuu melkeinpä minkä vaan aiheen käsittelyyn, ja sitä voi kokeilla esimerkiksi seuraavien teemojen kanssa:

• parisuhde
• porno
• aloitteen tekeminen
• itsetunto.

Mikä?

Anonyymit kysymykset on menetelmä, jossa osallistujat saavat esittää nimettömästi kysymyksiä jostain aiheesta. Kysymykset ja niiden vastaukset käydään yhteisesti läpi ryhmässä. Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla.

Miten?

Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla. Tässä tarjoamme sinulle kaksi erilaista toteutustapaa:

Kysymykset etukäteen

Päätetään yhdessä ryhmän kanssa seuraavan kerran teema. Osallistujat saavat kirjoittaa nimettömästi lapuille kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ohjaaja voi myös itse sanoa ääneen muutaman esimerkin. Lopuksi ohjaaja kerää kaikki kysymykset. 

Seuraavaa kertaa varten ohjaaja käy läpi kaikki esitetyt kysymykset ja lisää sinne muutaman omansa sekä tekee itselleen muistiinpanot kysymyksiin vastaamista varten. Seuraavalla ryhmätapaamisella kysymykset voi heijastaa esimerkiksi seinälle, ja ohjaaja vastaa niihin sekä herättelee keskustelua niiden pohjalta.

Kysymykset ryhmätapaamisen aikana

Toinen tapa käyttää menetelmää on dialogisempi. Tämä vaatii ohjaajalta enemmän tietämystä aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä ja valmiutta keskustelevampaan toteutukseen. 

Kysymykset voidaan kerätä ryhmätapaamisen aikana ja keskustelu aiheesta voi alkaa heti kysymysten keräämisen jälkeen. Yksi hyvä väline kysymysten keräämiseksi ja läpikäymiseen on Flinga. Se mahdollistaa anonyymien kysymysten esittämisen osallistujan omalta älypuhelimelta ja samalla kaikkien kysymysten heijastamisen seinälle läpikäymistä varten. 

Flinga-palveluun voi luoda ilmaisen tilin, joka mahdollistaa sessioiden järjestämisen. Kun sessio on nimetty ja käynnissä, ohjaaja voi jakaa liittymiskoodin osallistujille. Parhaiten Flinga toimii niin, että ohjaaja heijastaa videotykillä session kaikkien nähtäväksi.

Tämä lähestymistapa toimii, jos halutaan enemmänkin keskustella kysymyksistä yhteisesti ryhmässä suoran vastaamisen sijaan. Haasteena on, että kysymyksiä saattaa tulla nopeasti todella paljon ja osaan kysymyksistä saattaa olla vaikeaa antaa vastauksia. Silloin asioista voidaan ottaa yhdessä selvää käyttäen internetiä, samalla heijastaen koko tiedonhakuprosessi seinälle. Se on myös oivallinen tilaisuus näyttää osallistujille, mistä ja miten löytää luotettavaa tietoa aiheeseen liittyen.

Anonyymit kysymykset ovat hyvä tapa käsitellä useita erilaisia aiheita. Erityisesti se sopii aiheisiin, joista puhuminen ryhmässä on osallistujille vaikeaa. Nimettömästi esitetyt kysymykset antavat mahdollisuuden “säilyttää kasvonsa” vertaistensa parissa, samalla kuitenkin antaen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. 

Ohjaajan on hyvä tuoda esille se, että yhden osallistujan kysymys todennäköisesti mietityttää muitakin, joten se kysymys kannattaa esittää. Yhteisesti toteutettu tiedonhakuprosessi on erinomainen tapa näyttää, miten löytää luotettavaa tietoa internetistä ja esitellä erilaisia palveluita aiheeseen liittyen. Seksistä ja seksuaalisuudesta saa hyvää tietoa Väestöliiton sivuilta.

Resursseja

Apuna voit ohjaajana käyttää esimerkiksi Väestöliiton seksisivuja tai Hyvä kysymys -sivustoa.

Mihin teemoihin?

Anonyymit kysymykset menetelmä on toimiva esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyssä:

• porno
• seksin myytit
• parisuhde.

Näiden lisäksi anonyymejä kysymyksiä voi ehdottaa tavaksi käsitellä asioita, jos ryhmän kanssa käydään vierailemassa jossain tai ryhmään tulee vierailijaksi jonkin alan asiantuntija.

Mikä?

Menetelmän ideana on pohtia, minkälaiset miehuuden mallit ovat valloillaan ja minkälainen käsitys osallistujilla on siitä, mitä miehenä oleminen tarkoittaa. Sen avulla voidaan herättää keskustelua miehuuden moninaisuudesta ja siitä, mitä miehiltä odotetaan ja miten se vaikuttaa osallistujien elämään.

Miehenä olemiselle ei ole yhtä valmista muottia. Biologia ei yksi selitä miehuutta^​1​. Käsitys siitä, mikä on miehistä, muuttuu jatkuvasti historian saatossa. Se vaihtelee myös kulttuurien välillä. Vallitseva miesmalli voi kuitenkin olla ahdistavan ahdas, jolloin tällä menetelmällä pyritään saamaan osallistujat itse pohtimaan miehuuden moninaisuutta. Ohjaajat pyrkivät saamaan osallistujat pohtimaan turvallisemmin erilaisia näkökulmia asiaan.

Miten?

Menetelmä toteutetaan niin, että ohjaaja esittää osallistujille kysymyksen: Minkälainen on hyvä mies?

• Minkälaisia ominaisuuksia hyvällä miehellä on?
• Minkälaiset arvot hyvällä miehellä on?
• Miten hyvät miehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Vastaukset kirjataan ylös taululle, paperille tai käyttäen tietokonetta ja videotykkiä. Yllä olevat apukysymykset ovat eri merkkejä, joilla voit ruokkia puhetta, jos se synny itsenäisesti. Varmista, että kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään.

Seuraavaksi ohjaaja esittää kysymyksen: Minkälainen on tosimies?

• Mitä ominaisuuksia tosimiehellä on?
• Minkälaiset arvot tosimiehellä on?
• Miten tosimiehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Kirjaa myös näitä vastauksia näkyville. Kun kumpaakin kohtaan on kerätty vastauksia, keskustellaan siitä, miksi ne näyttävät erilaisilta.

Kysymyksiä keskustelun avuksi:

• Mitä huomaatte?
• Mitä yhteistä hyvällä miehellä ja tosimiehellä on?
• Mitä eroa?
• Miten te luulette näiden vaikuttavan teihin poikina ja miehinä?
• Entä miten luulette näiden vaikuttavan tyttöihin ja naisiin?

Hyvä mies vs. tosimies -menetelmä on toimiva silloin, kun aiheena ovat miehuus ja maskuliinisuus. Menetelmä sopii esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyyn:

• Mies 2020
• Mies 2050
• Oman paikan löytäminen yhteiskunnassa miehenä

Mikä?

Kuvagalleria on menetelmä, jonka avulla herätellään keskustelua. Se on energinen menetelmä, jossa liikutaan tilassa.

Mitä tarvitset?

Menetelmän toteutukseen tarvitset tulostimen, muistilappuja, kyniä ja teippiä. Halutessasi voit käyttää myös videotykkiä ja tietokonetta.

Miten?

Ennen tapaamista:

Tulostakaa ryhmätapaamisen teemaan liittyviä kuvia ja miettikää valmiiksi joitain kysymyksiä, joita ryhmälle voi esittää kustakin kuvasta.  Teipatkaa kuvat ympäri tilaa, jossa ryhmäkeskustelut käydään. Näin tilasta tulee ikään kuin galleria, jossa voi kiertää katselemassa kuvia. 

Tapaamisessa:

Kun osallistujat tulevat paikalle, heille jaetaan kyniä ja post-it-lappuja. Heidät ohjeistetaan kiertelemään tilassa katsomaan kuvia. Jos jokin kuva herättää ajatuksen, kirjoittakaa se lapulle ja liimatkaa se kuvan viereen. Tarkkailkaa ohjaajina, että osallistujat ehtivät tutustua kaikkiin kuviin.

Kun osallistujat ovat kiertäneet kaikki kuvat ja kirjoittaneet ajatuksiaan lapuille, ohjaajat keräävät kuvat ja laput itselleen. Samat kuvat, jotka olivat seinillä, voi nyt heijastaa yksitellen videotykillä seinälle, ja ohjaajat voivat käydä lappuihin kirjoitetut kommentit yhteisesti läpi sekä esittää kysymyksiä niiden pohjalta. Videotykin sijasta voi vaan käyttää samoja tulosteita, jotka olivat seinällä, mutta niin, että käsittelee yhtä kuvaa kerrallaan.

Jos johonkin kuvaan ei ole liimattu yhtään lappua, se ei tarkoita, etteikö kuva olisi herättänyt ajatuksia. Tilanne voi itse asiassa olla päinvastainen. Siksi ohjaajilla olisi hyvä olla valmiita kysymyksiä jokaiseen kuvaan liittyen, joilla rohkaista osallistujia tuomaan ajatuksiaan esille.

Millaisia kuvia?

Yleisesti kannattaa valita jokseenkin provosoivia ja tunteita herättäviä kuvia. Jos aiheena on esimerkiksi miehen ja naisen asema, kannattaa rohkeasti ottaa käsittelyyn kuvia, joissa esitetään ääripäitä ja joissa on vastakkainasettelua. Voimakkaan reaktion aiheuttavat kuvat voivat rohkaista keskustelemaan. Provosoiva ei kuitenkaan tarkoita järkyttävää.

Hyviä kuvia eri aiheiden käsittelyyn ovat meemit. Meemejä löytää googlaamalla aihepiirin sanastoa ja lisäämällä perään sanan meemi. Meemit toimivat kuvallisena väitteenä, johon osallistujat voivat vastata.

Kuvagallerian edut

• Menetelmä on energinen ja osallistujat liikkuvat. 
• Ajankohtaisia ilmiöitä tuodaan keskusteluun meemien ja kuvien avulla.
• Kuvat mahdollistavat rajattoman määrän tulkintoja, joita kuuntelemalla ohjaaja oppii tuntemaan osallistujia paremmin.

Mihin teemoihin?

Kuvagalleriaa voi käyttää useiden erilaisten aiheiden käsittelyyn. Miesten vuoro -piloteissa sitä on käytettiin erityisesti silloin, kun käsiteltiin miehuutta tulevaisuudessa, mutta se soveltuu myös. pornon käsittelyyn, koska aiheeseen liittyy valtavasti stereotypioita.

Mikä?

Kysymyspurkki on muunnelma anonyymeista kysymyksistä. Se on helppo tapa herätellä keskustelua mistä tahansa aiheesta. Sen on tarkoitus olla kevyempi kuin anonyymien kysymysten. Se on ohjaajalähtöinen, mutta ohjaaja ei välttämättä tarjoa oikeita vastauksia. Tässä dialogisuus ja osallistujien keskustelu ovat tärkeämpiä.

Miten?

Kysymyspurkkiin tarvitsee jonkinlaisen purkin tai astian, johon lapuille kirjoitettuja kysymyksiä voi laittaa. Ensimmäisellä kerralla, kun kysymyspurkkia käytetään, on ohjaaja tehnyt sinne valmiiksi ryhmätapaamisen teemaan sopivia kysymyksiä ja väitteitä.

Ohjaaja kertoo osallistujille, että siinä on kysymyksiä ja väitteitä sisältävä purkki. Kysymykset ja väitteet toimivat keskustelun avaajina. Purkki laitetaan kiertämään, ja osallistujat nostavat purkista sattumanvaraisesti lapun, jonka lukevat ääneen kaikille. Sen jälkeen ryhmä keskustelee aiheesta. Kun aihetta on käsitelty tarpeeksi, purkki annetaan seuraavalle osallistujalle, joka vuorostaan nostaa kysymyksen tai väitteen keskusteltavaksi.

Kysymyspurkki voi olla jokaisella kerralla toistuva menetelmä esimerkiksi ryhmätapaamisen aluksi ja keskustelun käynnistämiseksi. Jos seuraavan kerran aihe on tiedossa ennen tapaamisen loppua, voivat osallistujat kirjoittaa omia kysymyksiään/väitteitään tapaamisen lopuksi ja niitä voidaan nostaa purkista seuraavalla tapaamisella. Näin ohjaaja pystyy myös lukemaan kysymyksiä etukäteen ja valmistautumaan keskusteluun. 

Kevyt versio

Kysymyspurkkia ei tarvitse välttämättä käyttää itse ryhmätapaamisen teeman käsittelyyn. Se voi myös olla toistuva aloitus, jonka avulla rentoudutaan ja virittäydytään keskusteluun. Silloin kysymykset voivat olla mitä vain, esimerkiksi:

• Jos olisit supersankari, kuka olisit?
• Kumpi supervoima mieluummin ja miksi, näkymättömyys vai lentokyky?
• Mökkiloma saaressa vai kaupunkiloma Tokiossa?
• Mikä olisi sinun merirosvonimesi?
• Jne.

Huumori saa rentoutumaan, ja itse teemasta keskustelu voi helpottua. 

Miestarinat

Ihminen tulkitsee elämäänsä käyttäen apuna tarinoita. Jopa identiteettiä voidaan tarkastella kertomuksena, jonka ihminen kertoo itsestään itselleen ja muille. Se on ihmisen itse itselleen kertoma tarina, jonka avulla ihminen pyrkii vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen?^​1​

Kulttuuri tarjoaa monenlaisia mallitarinoita, joihin omia pieniä ja laajempia tarinoita tulee usein huomaamattakin peilattua. Mallitarinat voivat vahvistaa vallitsevia normeja tai kertoa monenlaisista vaihtoehtoisista tavoista elää ja toteuttaa itseään. Myös mediassa erilaisista sosiokulttuurisista ilmiöistä kerrotaan nykyisin usein korostuneen henkilöityneesti: yksilöiden tarinoina. Tarinoita janotaan, koska toisten ihmisten tarinoiden kuuleminen tarjoaa mahdollisuuden paitsi kuulla muiden ääni myös vahvistaa ymmärrystä itsestään.

Miestarinat on erityisesti Oulun Poikien Talon pilotissa käytetty menetelmä, joka yksinkertaisuudessaan on miesvierailijan kertomus omasta elämästään. Tämä vierailija voi olla esimerkiksi avioeron, kiusaamista tai yksinäisyyttä kokenut mies. Henkilö ja aihe kannattaa sopia yhdessä ryhmäläisten kanssa.

Oulun kokemuksen mukaan nämä ovat olleet suosituimpia Miesten vuoro -kertoja ja koskettavat tarinat ovat pysäyttäneet kuulijansa. Vertaistarinat rankoistakin tilanteista selviämisestä ovat luoneet uskoa tulevaan.

“Jos hän selvisi tuostakin tilanteesta, niin kyllä minäkin pärjään!”

Selviytymistarinat voimauttavat myös kuulijoitaan, ja lisäksi se, että tarinansa käy kertomassa vierailija, saattaa vapauttaa keskustelua. Tällöin alun kysymys identiteetistä muuttuu muotoon: “Kuka minusta voi tulla?”

Miestarinoita netistä:

Netistä löytyy erilaisia miestarinoita videoina, sosiaalisen median postauksina tai vaikkapa lehtiartikkeleina. Niitä voi käyttää keskustelun herättämiseksi.

Millaisia miestarinoita sinun osallistujasi kaipaisivat? Haluaisivatko he mieluummin lukea tai katsoa videoita vai voisitko pyytää miehen kertomaan tarinansa kasvotusten vierailijakäynnin muodossa?

• Tarina ensihoitajaopiskelijasta (YouTube)^​2​
• Viisi tarinaa miesten työllistymisestä sosiaalialalle (YouTube)^​3​.

Vinkki!

Mies+ Facebookissa ja Mies+ Instragramissa ovat sosiaalisen median tilejä, joissa jaetaan miesten kokemuksia mielenterveydestä ja hyvinvoinnista kuvien kera.^​4​

Voisiko sieltä valita muutama kuvan, jonka voisi näyttää osallistujille? Kuvien herättämän keskustelun perusteella, ajan salliessa, osallistujat voisivat etsiä Instagramista lisää itseään puhuttelevia tarinoita ja niitä voitaisiin purkaa yhdessä läpi.

Mikä?

Ruoan merkitystä ryhmätoiminnan onnistumiselle ei kannata aliarvioida. Ihanteellisessa tilanteessa syötävää ja juotavaa on aina tarjolla ryhmän kokoontuessa. Yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös itsessään toimiva menetelmä nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun käymiseen.

Ruokailu on monessa kulttuurissa sosiaalinen tapahtuma. Siihen liittyy erilaisia rituaaleja, tapakulttuurisidonnaisia toimintatapoja sekä vuorovaikutusta. Nykyajan kiireinen elämäntyyli on kuitenkin verottanut perheen ja yhteisön yhteisestä ajasta. Moni “hoitaa” ruokailun itsekseen ja sen jälkeen jatkaa muita askareita. 

Pitkään yksin ja eristäytynyttä elämää elävä nuori mies ei välttämättä ruokaile yhdessä kenenkään kanssa. Ryhmätapaamisen puitteissa järjestettävä ruokailutilaisuus antaa yksinäiselle mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemukselle. Se on myös oiva tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta.

Miten?

Ruoan valmistaminen ja ruokailu yhdessä on erinomainen tapa harjoitella sosiaalisia taitoja. Prosessissa on monta vaihetta, jotka pakottavat vuorovaikutukseen muiden osallistujien kanssa:

• ruokien valinta (keskustelu, joka voidaan käydä edellisellä tapaamisella, niin että ohjaaja ehtii hankkia tarvikkeet ennen seuraavaa kertaa)
• työnjako ruoanlaittokerralla (kuka pilkkoo, paistaa, kattaa jne).
• ruokailu (kuinka ruokailtaessa käyttäydytään ja huomioidaan toisen syöjät)
• lopetus (siivoaminen ja tiskaaminen).

Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole ruoanlaittoon tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjaajan on hyvä näyttää konkreettisesti, miten vihannekset pilkotaan ja miten hellaa käytetään. Osaavaa nuorta voi kannustaa auttamaan niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Kehumalla ja antamalla vastuuta tuetaan osallisuutta ja vahvistetaan nuoren itsetuntoa ja omatoimijuutta. 

Ruokaa valmistaessa ja ruokailun aikana voidaan käydä keskusteluja melkein mistä vaan aiheesta. Käsillä tekeminen rentouttaa ja mahdollistaa syvällisienkin teemojen käsittelyn.

Yhteinen ruoanlaitto toimii simulaationa tavallisesta illanvietosta, josta moni yksinäinen nuori mies on elämässään jäänyt paitsi. Se on helppo tapa luoda tilanne, jossa voi konkreettisesti harjoitella kanssakäymistä. Lisäksi arjen taitojen oppiminen tukee nuoren itsetuntoa ja antaa työkaluja elämässä pärjäämiseen.

Seksuaaliterveyden työkalupakki

Seksuaaliasioiden käsittelemiseksi on paljon valmista materiaalia. Hivpointin tekemä Seksuaaliterveyden työkalupakki on yksi erinomainen työkalu. Se koostuu yhdestä kirjasta, kuvakorttisarjasta, sanaselityspelistä, tekopeniksestä ja -klitoriksesta, kondomipakkauksesta ja viidestä erilaisesta esitteestä. Se on siis todella kattava paketti!

Paketin kirjallinen materiaali on mahtavasti saatavilla myös ilmaiseksi Hivpointin verkkosivuilla, kuten kaikki Hivpointin julkaisemat esitteet. Koko Seksuaaliterveyden työkalupakin voi tilata Pointshopping-verkkokaupasta.

Seksuaalikasvattajan käsikirja

Materiaali sisältää seksuaalikasvattajan käsikirjan, joka on saatavilla ilmaiseksi netistä. Se sisältää hyviä näkökulmia seksuaalisuuden käsittelyyn, esimerkiksi vinkkejä, miten toimia, kun nuori kertoo tulleensa seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi.^​1​

Kirja sisältää 38 harjoitetta aiheen käsittelemiseksi, joten materiaalista ei pitäisi olla pulaa! Tehtävät alkavat mahtavasti ohjaajan valmistautumistehtävillä, joissa pohditaan ohjaajien omaa nuoruutta, viestintätapaa ja osallistuvuutta.

Toisessa tehtäväosiossa puhutaan turvallisemman tilan rakentamisesta. Se koostuu kahdesta tehtävästä: yhteisen pelisääntöjen luomisesta sekä sen pohdinnasta, ”kuinka minä voin tehdä muiden olosta turvallisemman”.

Loput tehtäväosiot käsittelevät seksuaalisuuden eri teemoja. Ne ovat:

• murrosikä ja kehitys
• seksuaalisuus
• suhteet
• seksi
• seksitautien ja raskauden ehkäisy
• yhteiskunta, normit ja media.

Miesten vuoro suosittelee lämpimästi tähän materiaaliin tutustumista!

S-E-X -ideakortit sisältävät 14 osallistavaa toiminnallista menetelmää seksuaalikasvatukseen.

Kortit on jaettu kolmeen osaan:

1. Start!-lämmittelyharjoitukset (Sanoja seksuaalisuudesta, Seksibingo, Patsaat, Seksialias & Mielipidejana)
2. Think!-keskusteluharjoitukset (Ilmiöt mediassa, Rakkaustarinoita, Keskustelua seksuaalioikeuksista & Kysy, mitä haluat!)
3. Act!-toimintaharjoitukset (Projekti, Simulaatio, Sarjakuva, Kondomi-info & Palveluinfo)

Kortit on tuotettu Omaksi iloksi -hankkeessa pidetyissä amistyöpajoissa kokeiltujen menetelmien pohjalta vuosina 2016–2017 Nuorten Akatemian, Kohtaus ry:n, Hivpointin ja Saku ry:n toimesta.

Tutustu ohjeisiin ja lataa PDF-kortit käyttöösi Nuorten Akatemian verkkosivuilta.

Yksi hyvä tapa avata keskustelua on pyytää paikalle vierailija. Alla on aakkosjärjestyksessä eri tahoja, joilta voi kysellä vierailijaa ryhmääsi.

Vinkki!

Voit yhdistää vierailukäyntiin muita toimintatapoja, esim. kysymyspurkin. Klassinen tapa on kerätä edelliskerralla osallistujilta kysymyksiä etukäteen, joiden avulla vierailija voi valmistautua aiheeseen. Täten halutessanne pääsette käsittelemään asiaa kahdesti! 

Hivpoint

Hivpointista saat tietoa hivistä ja muista seksitaudeista. Toimipisteitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hivpointin kautta voit pyytää vierailijan ryhmääsi toimipisteiden alueilla tai etänä. Ammattilaiselle löytyy esimerkiksi vinkkejä ja tukikortit seksuaalisuuden puheeksiotolle, asiaa turvaseksistrategiasta sekä nettiversio Seksuaalikasvattajan käsikirjasta (PDF).

Hivpoint.fi 

Intoa isätyöhön, Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto ry:n Miestyön kehittämiskeskus koordinoi valtakunnallisesti yhdistysten tekemää miestyötä, joka kohdistuu vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden auttamiseen. Kehittämiskeskus on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miesjaoston asiantuntijajäsen ja järjestää vuosittain Miestyön foorumi -tapahtumaa.

• Hyvien käytäntöjen opas isätyöhön (Ensi- ja turvakotien liitto)
• Ensi- ja turvakotienliiton artikkeleita ja tutkimuksia suomalaisesta ja kansainvälisestä isyystutkimuksesta.

Miehet ry

Feministinen miesjärjestö, joka edistää kaikkien tasa-arvoa intersektionaalisen feminismin ja antirasismin viitekehyksestä.

Miehet ry

Miessakit ry

Miessakit ry tarjoaa valtavasti palveluja miehille. Tarjolla on vertaisryhmiä keskustelusta kulttuuriin ja liikuntaan sekä yksilötukea neuvonnan, ohjauksen ja puhelinpalvelun muodossa.

Toimintaa on sekä väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille että väkivaltaa kokeneille miehille, isyyteen ja eroon liittyen sekä tueksi maahanmuuttajamiehille.

Miessakit.fi

Poikien Puhelin, Väestöliitto

Väestöliiton Poikien Puhelin on auttava puhelin- ja verkkopalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

Poikienpuhelin.fi

Poikien Talo

Poikien Talo on turvallinen tila 12–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille sukupuolen moninaisuus huomioiden. Poikien Talon verkkosivuilta löytyy mm. 99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta, joihin kannattaa tutustua, kun suunnittelee omaa Miesten vuoroa.

Poikien Talo Helsinki
Poikien Talo Oulu

Seta – Seksuaalinen tasavertaisuus ry

Seta ry on ihmisoikeusjärjestö, joka edistää seksuaalista tasavertaisuutta. Näkyvintä toimintaa on erilaiset Pride-tapahtumat. Seta ry:llä on 28 jäsenjärjestöä, ja se ylläpitää myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskusta (ent. Transtukipiste) .

Setan sateenkaarisanasto on mahtava apuväline Miesten vuoroa järjestettäessä. Se sopii käytettäväksi esim. sananselityspeliksi osallistujien kanssa.

Seta.fi

Sexpo

Sexpo on toiminut vuodesta 1969 saakka seksuaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa. Sen toimintaan kuuluvat neuvonta, terapia, konsultointi ja kouluttaminen seksuaalisuuteen liittyen.

Sexpon nettineuvonnasta löytyy paljon vastauksia, ja kysymyksiä voi esittää lisää vapaasti. Sexpon kautta löytyy myös seksuaaliterapeutteja, ryhmätoimintaa ja valmennusta.

Sexpon kautta löytyy myös työnohjausta, jos kaipaat sellaista tueksesi!

Sexpo.fi

Tukinainen

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville.

Tarjolla on kriisi- ja juristipäivystystä uhreille sekä kosultaatiota yhteistyökumppaneille ja viranomaisille.

Tukinainen.fi

Seksuaalisuus puheeksi Oulun Poikien Talolla

Kirjoittajat: Joonas Koskela & Jukka Oksanen

Syksyllä 2019 Oulun Poikien Talo aloitti yhteistyössä Oulun kaupungin Nuorisopalveluiden kanssa Miesten vuoro -toiminnan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa 18–29-vuotiaille oululaisille miehille avoin keskustelufoorumi. Ohjaajina toimivat Joonas Koskela ja Kimmo Laine.

Syksyllä käsiteltiin kahtatoista eri aihetta. Näistä neljä teemakertaa käsitteli seksuaalisuutta. Tämä teksti, jossa kuvaillaan neljää seksuaalisuutta käsittelevää teemakertaa, pohjautuu Joonas Koskelan (2020) seksuaalineuvojaopintojen lopputyöhön Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Miesten vuorolla. 

Ensimmäiselle seksuaalisuuden teemakerralle paikalle saapui kuusi miestä. Ensimmäisen teemakerran tarkoituksena oli selvittää niin sanottu lähtötaso.

Aloitimme kerran kysymällä miehiltä, millaisia ajatuksia tai mielikuvia heille nousee sanasta seksuaalisuus. Keskustelu polveili todella monessa eri osa-alueessa, ja välillä sitä täytyi jopa hieman rajata. Ilmapiiri oli ensimmäisellä kerralla avoin, ja miehet uskalsivat puhua aiheesta hyvinkin laajasti. He myös jakoivat rohkeasti oman elämänsä kokemuksia ja tunteita.

Toinen seksuaalisuuden teemakerta pidettiin heti ensimmäisen kerran perään, ja paikalle saapui tällä kertaa kolme miestä. Jatkoimme keskustelua siitä, mihin edellisellä viikolla jäätiin. Keskustelimme muun muassa seksuaalisuuden monimuotoisuudesta sekä tarkastelimme seksuaalisuuden käsitettä hieman tarkemmin, pilkkoen sitä hieman pienempiin osiin.

Tämän kerran palautekyselyn perusteella nousi esiin muun muassa se, että aihe oli ollut mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä sekä mukiinmenevä. Ilmapiiri oli koettu sekä hyväksi että jännittyneeksi.

Henkilökohtaisten kokemusten jakamista

Kolmas seksuaalisuuden teemakerta pidettiin seuraavalla viikolla, ja paikalle saapui kuusi miestä. Kolmannella teemakerralla olin ajatellut, että puhuisimme positiivisesta seksuaalisuudesta sekä siitä, onko miehillä itsellään jonkinlaisia toiveita tai haaveita mahdollista ihmissuhdetta kohtaan.

Yksi miehistä uskalsi rohkeasti kertoa, että hän kaipaisi sellaista suhdetta, jossa olisi nimenomaan vain läheisyyttä ja romanttisuutta. Keskustelujen lomassa esiin nousivat seksuaali-identiteettiin liittyvät asiat. Yksi miehistä pohti ääneen omaa transsukupuolisuuttaan, ja toinen kertoi omasta homoseksuaalisuudestaan.

Positiivista seksuaalisuutta lähdettiin miettimään lyhyen osallistavan tehtävän kautta. Miehet saivat kirjata paperille sellaisia luonteenpiirteitä tai esimerkiksi fyysisiä ominaisuuksia, joista pitävät itsessään. Ne saattoivat olla pieniäkin juttuja. Tehtävän ideana oli haastaa miehiä ajattelemaan omaa minäkuvaansa. Kun kysyin miehiltä, että oliko vaikea miettiä hyviä asioita itsessä, useampi nyökkäili päätään.

Omaa transsukupuolisuuttaan pohtiva mies kertoi, että häntä on kiusattu koulussa toisten poikien toimesta. Tämä oli jättänyt häneen selkeästikin suuren haavan, sillä puheessa oli mukana vihaa. Miksi hänen on täytynyt mennä pelaamaan lätkää toisten poikien kanssa, kun hän mieluummin olisi vain luistellut.

Tunnelma tällä kerralla oli hieman vaihteleva. Välillä rento, välillä hieman jännittynyt. Kolme miestä otti keskusteluun osaa aktiivisemmin, ja kolme miestä oli selkeästi enemmän kuuntelijan roolissa.

Seksuaalioikeuksista

Neljäs ja samalla viimeinen seksuaalisuuden teemakerta, pidettiin kuukauden päästä. Välissä oli muitakin teemoja. Paikalle saapui kuusi miestä. Viimeisellä kerralla puhuimme seksuaalioikeuksista sekä hieman myös pornosta.

Aloitimme kerran tekemällä osallistavan tehtävän, jossa jokainen sai kirjoittaa paperille, mitä tulee mieleen sanasta seksuaalioikeudet. Miehillä oli tiedossa noin puolet oikeuksista. Kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikki seitsemän seksuaalioikeutta. Hyödynsin tässä Tyttöjen Talon työntekijän kanssa tekemäämme esitystä seksuaalioikeuksista.

Keskustelu polveili muun muassa meidän miesten omiin kouluaikoihin ja siihen, kuinka sukupolvien väliset erot vaikuttavat ketjuissa aina seuraaviin sukupolviin. Useammilla meistä miehistä oli ollut kokemus, etteivät meidän isämme olleet puhuneet seksistä tai seksuaalisuudesta meille juuri ollenkaan.

Myös muilla kerroilla, kun aiheena ei ollut suoraan seksuaalisuus, on aihetta nostettu esille omatoimisesti osallistujien suunnasta. Esimerkiksi parisuhteen muodostaminen on puhututtanut miehiä.

Ohjaamisesta uusia oivalluksia

Minulle itselleni Miesten vuoron järjestäminen ja näiden neljän teemakerran pitäminen on antanut todella paljon pohdittavaa, uusia oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.  Niille miestyötä tekeville tahoille, jotka pohtivat tällaisen kokonaisuuden aloittamista työssään, haluaisin sanoa, että ei muuta kun rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan. Hyvä siitä tulee!

Muista suhtautua tekemiseen sillä asenteella, että koko ajan oppii uutta. Muokkaa omaa toimintaasi prosessin edetessä ja keskustele sekä reflektoi oman ohjaajaparin kanssa tasaisin väliajoin. Paras juttu tämän kaltaisen toiminnan ohjaamisessa ovat ehdottomasti ne ihmiset, joiden kanssa saat työskennellä. Se antaa työlle merkityksen!

Lyhennetty seuraavasta lähteestä:

Koskela, J. (2020). Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Oulun Poikien Talon Miesten vuoro -toiminnassa (seksuaalineuvojaopintojen lopputyö, Vuolle Setlementti).

Miehuus tänä päivänä

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

2020-luvulla miehuus on murroksessa ja miehuuden reunaehtoja määritellään uudelleen jatkuvasti. Yhtäältä miehen malli moninaistuu^​1​ ja erilaisten roolien valikoima kasvaa – toisaalta vanhat, usein kulttuurisidonnaiset toimintatavat ja ennakkoasenteet pysyvät ja saattavat jopa vahvistua. Siksi on aiheellista kysyä, mitä tarkoittaa olla mies vuonna 2020.

Miehuutta määritellään monesta suunnasta, eivätkä kaikki tulkinnat ole kovinkaan imartelevia. Esimerkiksi nuorista miehistä käytävä julkinen keskustelu on usein ongelmakeskeistä, ja keskustelussa nuoret miehet ovat lähinnä kohteena aktiivisen osallistumisen sijaan. Yle onkin julkaissut 6.10.2020 uutisen, jossa nasevasti kysytään: miestä saa mollata – miksi sallimme miehiä pilkkaavan puheen?^​2​

Oman miehuuden määrittely ja ilmentämisen tapa tulisi olla nuoren itsensä oikeus ja siitä käytävän keskustelun sellaista, johon nuori voi itse osallistua turvallisesti. Tämän teeman tarkoitus on luoda tuo tila.

Mieheksi kasvaminen

Mieheksi kasvamiseen liittyy erilaisia elämäntaidollisia haasteita kuin naiseksi tai muunsukupuoliseksi kasvamisessa^​3​. Suomalaisessa kulttuurissa mieheksi kasvamiseen ei liity selkeitä aikuistumisriittejä, jossa tehtäisiin pojasta mies yhdessä yössä. Osallistujilta olisi hyvä kysellä, miten he kokevat mieheksi kasvamisen.

Mieheksi tulemiseen voivat liittyä perheen nuorelle asettamat odotukset tai vaihtoehtoisesti niiden puute. Yhdessä perheessä pojalta odotetaan mainetta ja menestystä niin urheilussa kuin työelämässä. Toisessa taas huonot kouluarvosanat ja käyttäytymishäiriöt sivuutetaan “pojat on poikia” -asenteella.

Aikuisen miehen huonoja työelämätaitoja tai käyttäytymishäiriöitä ei kuitenkaan oteta vastaan samalla keveydellä. Paineet menestymisestä ja nykyajan korostunut yksin pärjäämisen eetos ja myytit “self-made manista” ovat omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja turhautumista nuorissa miehissä, jotka eivät tällä mittarilla pärjää. Mikä on tilanne sinun ryhmässäsi?

Mies 2020 -teemassa tavoitteena olisi rikkoa tätä negatiivista asetelmaa ja lähteä puhumaan osallistujien yksilöllisistä vahvuuksista miehinä. Keskusteluun kannattaa tietoisesti tuoda positiivisia aiheita, joita esim. Ylen kysely vuonna 2019 toi esille^​4​.

Vertaisten ja turvallisten aikuisten kanssa käytävällä dialogilla luodaan mahdollisuus niin reflektioon, uusien ideoiden saamiseen, kysymysten esittämiseen kuin vastausten antamiseen. Tarkoituksena on auttaa nuorta löytämään omanlainen positiivinen miehuus.

Apukysymyksiä

Alle on koottu apukysymyksiä, joiden pohjalta voi käydä keskustelua ryhmässä. Kysymyksiä valitessasi pohdi, tukevatko ne tavoitettasi, ja ole herkkä sille, kiinnostaako kysymys kuulijoita.

Ideaalitilanteessa osallistujat puhuvat itse aiheesta ilman, että ohjaajien tarvitsee puuttua keskusteluun. Käytä apukysymyksiä osallistujien aktivointiin, jos he eivät lähde itsenäisesti puhumaan aiheesta!

1. Mitä tarkoittaa mies?
   • Mikä määrittelee miehen: Biologia? Identiteetti? Ulkonäkö?
2. Mikä on miehen rooli yhteiskunnan jäsenenä?
   • Minkälaisia odotuksia perheelläsi on ollut?
   • Minkälaiset odotukset yhteiskunnalla on miehelle?
3. Miten olet kokenut mieheksi kasvamisen? (Muista transosallistujat!)
   • Itsenäistyminen ja miten se tapahtuu?
   • Minkälaisen miehen mallin on saanut lapsena? (Isä, veljet, sukulaiset, opettajat ja muut auktoriteettihahmot)
4. Minkälainen on miehen malli viihteessä?
5. Mikä on minun tapani olla mies?

Mies 2020 -teema on hyvä aloituskerta Miesten vuoro -toiminnalle. Se luo pohjan jatkon keskusteluille, ja siitä voi jatkaa loogisesti Mies 2050 -teeman käsittelyyn.

Miehuuden tulevaisuus?

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Mies 2050 -teeman tarkoituksena on pohtia miehuuden tulevaisuutta ja antaa nuorille miehille puheenvuoro siitä, mitä he tulevaisuudelta toivoisivat. Teema seuraa kronologisesti Mies 2020 -kertaa, ja ne voi järjestää yhtäaikaa.

Kun Mies 2020 -kerralla on keskusteltu menneisyydestä ja luotu kuvaa nykyhetkestä miehen näkökulmasta, on Mies 2050 -kerran tarkoitus kääntää katse tulevaan. Miltä mies näyttää vuonna 2050? Mihin asioihin osallistujat toivoisivat muutosta?

Apukysymyksiä keskustelun tueksi:

• Miten seuraava sukupolvi kokee sukupuolet? 
• Miten minä haluaisin miehistä puhuttavan? 
• Millaisia rooleja miehellä on tulevaisuudessa?
• Miltä maailma näyttää kolmekymmentä vuotta #MeToon jälkeen?
• Minkälainen on vuoden 2050 utopia miehelle?
• Minkälainen on vuoden 2050 dystopia miehelle?
• Mitä minä voin tehdä?

Vinkki! Tulevaisuudesta puhuttaessa voi rohkeasti heittäytyä utopioiden ja dystopioiden maailmaan. Tieteiskirjallisuus ja -elokuvat ovat täynnä tulevaisuuden visioita, joita kannattaa käyttää hyväksi keskustelussa. Mitä ajatuksia herättävät esim. The Handmaid’s Talen tai Star Trekin maailma?

Mies 2050 -teemaa voi käsitellä seuraavien tapojen avulla:

• Kuvagalleria
• Akvaariokeskustelu

Kirjoittajat: Marianne Roivas & Jukka Oksanen

Miesten vuoron piloteissa on korostunut yksi aihe ylitse muiden – yksinäisyys. Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen, joka voi olla vapaaehtoista ja positiivistakin.^​1​ Vastaavasti ihminen, jolla on paljon sosiaalisia kontakteja, voi kokea olevansa yksinäinen.

Moni mies kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys voi liittyä fyysiseen erilläoloon muista, esimerkiksi muuttoon vieraalle paikkakunnalle tai yksinasumiseen, mutta toisaalta tulla esille jopa perheessä tai muussa ihmissuhteessa kokemuksena siitä, että ei ole ketään, jolle puhua ja joka todella ymmärtäisi minua. Pilottien perusteella monella on taustallaan ollut kiusaamista ja haastavia perhetilanteita, jotka ovat syrjäyttäneet irti ihmissuhteista ja jopa luoneet pelkoja niitä kohtaan.

Yksinäisyyteen liittyy usein ahdistusta, tunnetta huonommuudesta ja suoranaista häpeää. Sen taustalla voi olla kokemuksia koulukiusaamisesta tai muusta ulkopuolelle suljetuksi joutumisesta, mutta usein yksinäinen ihminen syyttää tilanteesta itseään, mikä syventää kierrettä.^​1​ Yksinäisyys voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvoinnin kokemukseen – kavereiden puuttuminen voi johtaa hyvin konkreettisesti esimerkiksi siihen, että liikunta jää vähäiseksi. Yksinäisyys voi myös tuottaa yhteiskunnallisen osattomuuden tunteita ja jopa liittyä syrjäytymiseen.

Suomalaisten yksinäisyyttä on viime aikoina tutkitty aiempaa enemmän. Huomiota on kiinnitetty paljon nuoriin ja ikääntyneisiin, mutta tutkimusten mukaan moni aikuisistakin kärsii yksinäisyydestä. Tilanteen lievittämiseksi tehdään työtä monella eri sektorilla.^​2​

Tutkimusten valossa parisuhteen merkitys korostuu yksinäisyyttä lievittävänä ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä erityisesti miehillä. Parisuhteen puuttuminen voi siis tuoda valtavia paineita, ja vastaavasti suhteen päättyminen voi tiputtaa erittäin korkealta, varsinkin jos elämän tärkeät sosiaaliset suhteet ovat olleet ikään kuin kumppanin vastuulla.

Järjestetyt sosiaaliset tapahtumat eivät välttämättä korvaa intiimiä ihmissuhteita, mutta voivat toimia väylänä pois synkimmästä yksinäisyydestä, kuten Noora Lindroos on kirjoittanut bloggauksessaan “Sä olet mun ystäväni, nimesi on Yksinäisyys”.^​3​ HelsinkiMissio on tehnyt pitkään työtä yksinäisyyden parissa, ja järjestön projektikoordinaattori Maria Rakkolainen on todennut: ”Yksinäisyyteen saa parhaiten apua pohtimalla, mitä itse tilanteessa eniten tarvitsee.”^​4​ Miesten vuorot antavat mahdollisuuden tuolle pohdinnalle vertaisten parissa: tilaisuuden käsitellä ajatuksia syvällisesti ja laadukkaasti sekä parhaassa tapauksessa luoda uusia ystävyyssuhteita.

HelsinkiMissio on julkaissut Yksinäisyys – tehtäväkirja apunasi -teoksen. Voit käyttää sitä apunasi Miesten vuoroilla.

Parisuhteen luominen ja sen haasteet

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoron pilottien perusteella kumppanin löytäminen on usean nuoren miehen toiveissa. Haasteena voivat kuitenkin olla vähäiset kontaktit kiinnostuksen kohteisiin, heikot sosiaaliset taidot ja epärealistiset ennakkokäsitykset seurustelusta ja ihmissuhteista. Moni on kokenut Tinderin jatkuvat hylkäyskokemukset ja osumien puutteen hyvin lannistavana.

Lähtökohtana keskustelulle parisuhteen luomisesta voi olla yleinen katsaus siihen, miten osallistujat kokevat parisuhteen muodostumisen tai seuranhaun tapahtuvan. Aiheet, kuten Tinder tai seuranhakumarkkinat, nousevat varmasti keskusteluun. Piloteissa osallistujat ovat tuoneet esille, kuinka Tinder on muuttanut deittailukulttuuria pelimäiseksi. Profiilit pitää osata luoda kiinnostaviksi ja kuvien pitää olla laadukkaita. Jos profiili ei erotu muiden joukosta, sen pisteet laskevat, eikä sitä enää näytetä niin aktiivisesti muille käyttäjille.

Toinen lähtökohta keskustelulle voi olla esimerkiksi: Mitä naiset haluavat?

Nuorilla miehillä saattaa olla voimakkaita ennakkokäsityksiä siitä, mitä naiset toivovat mieheltä. Mielikuva naisesta, jolle kelpaa vain urheilullinen rikas menestyjä, on yleinen. Suurta painetta koetaan siitä, että pitäisi miehenä olla nokkela, huumorintajuinen ja mielellään vielä kokenut rakastaja.

Ohjaajan on hyvä kyseenalaistaa sitä, mistä nämä käsitykset tulevat. Ylen Docventures sarjassa on käsitelty pickup-artist-ilmiötä, jossa “naisten pokaamisesta on tehty sadan miljoonan dollarin bisnes, jolla on synkkä puoli”^​1​.

Toisaalta myös kääntää tilanne toisinpäin ja esittää kysymyksiä siitä, millainen naisen tulee olla osallistujien mielestä. Tämä kääntö toivottavasti saa osallistujat pohtimaan, että ihmiset hakevat pohjimmiltaan hyvin samantyyppisiä asioita seurustelusuhteilta.

Kolmas piloteissa noussut kysymys on ollut: Miten puhua kiinnostuksen kohteelle?

Moni nuori mies kokee haastavaksi keskustelun aloittamisen kiinnostuksen kohteen kanssa. Flirttailu tuntuu vaikealta ja pelottavalta ja siihen liittyvät säännöt epäselviltä, etenkin #MeToon jälkeisessä maailmassa. Juuri tässä ohjaajilla on suuri mahdollisuus puhua siitä, millaista on asiallinen ja toimiva parisuhteiden hakutapa. Yksi tarkastelukulma asiaan voi olla esimerkiksi se, mitä odotuksia osallistujat laittavat kontaktin luomiselle. Onko tarkoituksena saada henkilö “iskettyä” vai luoda ylipäätään keskusteluyhteys?

Moni nuori mies saattaa kokea kontaktin ottamisen hankalaksi, koska sillä on selkeä päämäärä, johon pitää päästä. Kun tavoitteeseen ei päästäkään, kokee mies epäonnistuneensa tehtävässään ja tulleensa torjutuksi. Naisten iskemistä pidetään taitona tai kykynä, joka pitää oppia ollakseen onnistunut sukupuolen edustaja. Jos nainen ei ole heti kiinnostunut, on vika joko miehen taidoissa ja kyvyttömyydessä sanoa ja tehdä juuri oikeat asiat oikealla hetkellä, tai naisissa, joille kelpaavat vain elämässä kaikin tavoin menestyneet alfamiehet.

Miesten fyysistä ulkonäköä ja sosioekonomista statusta saatetaan miesten kesken pitää tärkeimpinä ominaisuuksina seuranhaun onnistumisen näkökulmasta. Vaikka molemmilla on varmasti vaikutusta seuranhaun menestykseen, voi asiaa lähestyä myös sosiaalisten taitojen näkökulmasta ja etenkin siitä, mitä niillä tarkoitetaan seuranhaun kontekstissa. 

Tarkoittaako huumorintaju vitsien kerrontaa ja nokkelia heittoja? Onko huomioon ottaminen kukkien ostamista tai illallisen kustantamista? Onko kuuntelu oman tilaisuuden odottamista? Onko läsnäolo vain paikalla olemista?

Torjutuksi tuleminen

Torjutuksi tulemisen kokemukset ovat yleisiä monella nuorella miehellä. Ne heijastuvat suoraan itsetuntoon ja minäkuvaan sekä aiheuttavat turhautumista ja jopa vihaisuutta. Torjutuksi tulemisen aiheuttamia tunteita ja niiden käsittelyä on hyvä pohtia ryhmässä. Vertaistuki ja erilaisista selviytymiskeinoista puhuminen negatiivisten tunteiden käsittelyssä auttaa.

On myös suotavaa keskustella siitä, mitä torjunnalla tarkoitetaan. Onko se torjuntaa, jos ei ensikohtaamisen jälkeen halua lähteä treffeille? Onko se torjuntaa, jos ei ensitreffien jälkeen halua harrastaa seksiä?

Onko pakko tavoitella parisuhdetta?

Parisuhteen ei tulisi olla itseisarvo tai väline, jolla ratkaistaan muita elämän ongelmia. Jokaisen on hyvä pohtia, miksi haluaa parisuhteen, mitä suhteelta haluaa ja myös sitä, mitä itse pystyy suhteeseen tuomaan.

Parisuhdeteemoja voi käsitellä esimerkiksi seuraavien tapojen avulla:

• Akvaariokeskustelu
• Kysymyspurkki
• Kuvagalleria
• Ruokailu

Parisuhteen merkitys ja mallit

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

“Mitä se parisuhde tarkoittaa? Millainen on toimiva parisuhde? Mitä jos käy vieraissa?”

Nuoret kokeilevat ja etsivät itselleen sopivia suhteita, suhdemalleja, tapoja olla yhdessä ja harrastaa seksiä, kuten Sexpon asiantuntija Tommi Paalanen kertoo alla olevalla videolla. Nuoret monesti tarkoituksellisesti haluavat kokeilla erilaisia malleja. Mistä sitten saa ja pitäisi puhua Miesten vuorolla?

Eräs Miesten vuorolla näkynyt ilmiö on ollut keskustelu parisuhteen itsearvoisuudesta vs. kahlehtivuudesta. Ratkaiseeko kumppanin löytäminen kaikki elämän ongelmat vai onko se lähinnä kahle, joka estää tapaamasta kavereita ja toteuttamasta itseään haluamallaan tavalla?

Onneksi keskimäärin nuoret miehet eivät ole stereotyyppien ja ääripääajattelun vankeja. Silti on hyvä keskustella siitä, kuinka parisuhteet voivat olla hyvin moninaisia.

Mallit ja mielikuvat – moninaiset suhteet

Parisuhteen malleja on monenlaisia, ja useimmilla on jostain opittu mielikuva siitä, millainen parisuhteen tulisi olla. Vanhempien keskinäinen suhde on nuoren ensimmäinen kosketuspinta parisuhteeseen tai mahdollisesti sen puuttumiseen.

Myös viihdeteollisuudella ja sosiaalisella medialla on myös vahva rooli erilaisten käsitysten ja luulojen luojana. Sosiaalisen median vaikuttajat (influencer) luovat kuvaa täydellisestä elämästä, johon kuuluu täydellinen parisuhde kauniine ihmisineen. Arkea ei ole olemassa – jokainen hetki aamiaisesta fine dining -illalliseen on esteettisesti täydellinen. Parisuhde kuuluu vain äärimmäisen hyvävartaloisille ja viehättäville ihmisille. 

Mielikuvista, odotuksista ja myyteistä keskusteleminen on tärkeää, koska se antaa tietoa nuorten maailmasta ja tarjoaa mahdollisuuden purkaa haitallisia käsityksiä. Toimivaa parisuhdetta käsiteltäessä on hyvä pohtia ryhmäläisten kanssa, mistä elementeistä se rakentuu. Käsitteet, joista keskustella, voivat olla esimerkiksi:

1. intiimiys
   • läheisyys
   • seksin rooli parisuhteessa, pakko vs. mieleinen tekeminen
2. samankaltaisuus
   • yhteensopivuus
   • yhteiset kiinnostuksen kohteet – tarvitseeko olla?
   • arvot
3. tasapuolisuus
   • parisuhteen hyvinvointi molempien vastuulla
4. avoimuus
   • Miten olla suhteessa aito ja rehellinen toista kohtaan?
   • omat tavat olla
5. uskollisuus
   • parisuhteen säännöt – oletukset vs. sovitut
   • monia tapoja olla
   • avoimet suhteet, friends with benefits, swingaus, ryhmäseksi
   • monogamia ja polyamoria
6. oma tila
   • Kuinka paljon kukin tarvitsee?
   • oikeus omiin ystäviin ja harrastuksiin.

Vinkkejä harjoitusten valitsemiseen

Yllä olevien keskustelujen lisäksi toimivaa parisuhdetta voi käsitellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Akvaariokeskustelu
• Kuvagalleria
• Kysymyspurkki

Isyys

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Isäryhmiä järjestetään neuvoloiden perhevalmennuksissa sekä järjestötoiminnan kautta. Isyys voi olla myös yksittäinen aihe osana Miesten vuoro -toimintaa, joka ei vaadi osallistujilta omakohtaista isyyttä.

Varsinkin Oulun Poikien Talon pilotissa oli isyyden vaikutus paljon esillä tapaamisilla. Kuinka oma isäsuhde tai sen puute on vaikuttanut osallistujien elämään? Onko se muovannut osallistujien miehuutta millä tavalla?

Tässä kohtaa eräs toimiva harjoitus on miestarinat. Dokumenttiohjaaja Joonas Berghäll on käsitellyt aihetta elokuvissaan Miesten vuoro (2010) sekä Miehiä ja poikia (2019)^​1​, joista voi näyttää pätkiä keskusteluherättäjäksi.

Isäryhmät

Monesti isäryhmien tapaamisilla on valmiiksi määritellyt aiheet, kuten tämän alla olevassa laatikossa näkyy. Kokemuksemme Miesten vuoroilta on se, että osallistujien olisi hyvä olla itse mukana aiheiden valitsemisessa.

Osallistujien tarpeet voivat olla hyvin erilaisia kuin ohjaajat olettavat niiden olevan. Perhevalmennuksissa on huomattu, että isät kaipaavat tilaa tunteistaan puhumiselle vertaistensa kanssa^​2,3​. Tällöin valmiiksi valittu sapluuna voi rajata keskusteluista pois asioita, jotka ovat juuri nyt osallistujien mielessä.

Jos päädytte pitämään tietyt aiheet, niin ehdottaisimme osallistujien saavan vähintään valita seuraavan kerran aiheen äänestämällä vaihtoehdoista, jotta ne eivät kulkisi pakotetussa järjestyksessä. Jo tämä voi sitouttaa osallistujia enemmän toimintaan.

Tukimateriaaleja isyyteen:

Ensi- ja turvakotien liiton keräämä lista isyystutkimuksesta. Sisältää kirjaehdotuksia, opinnäytteitä, väitöskirjoja sekä artikkeleita.

Seksuaalioikeudet

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Maija-Riitta Jouhki

Seksuaalioikeudet koskevat kaikkia. Jokaisen velvollisuus on kunnioittaa toisen seksuaalioikeuksia.

Väestöliitto

Kairossa vuonna 1994 yhteensä 180 valtiota hyväksyi tavoitteen, jonka mukaan kaikkien ihmisten ulottuvilla tulisi olla seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa ja palveluja kattavasti vuoteen 2015 mennessä^​1​. Seksuaalioikeudet ovat perusoikeuksia, joilla laajennetaan ihmisoikeudet koskemaan yksilöiden oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista.

Kuinka miesten kanssa seksuaalioikeuksia tulisi käsitellä? Aluksi ohjaajana täytyy tietysti itse tutustua aiheeseen. Aloita tutustuminen esimerkiksi seksuaalisuus-kohdasta sivuiltamme.

Seuraava askel voisi olla Väestöliiton PDF-julkaisu Seksuaalioikeudet^​2​. Se on erinomainen napakka paketti aiheesta.

Seitsemän seksuaalioikeutta

Seksuaalioikeuksille ei ole vain yhtä määritelmää. Keskeisimmät seksuaalioikeusjulistukset ovat Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön (World Association for Sexual Health, WAS) ja Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (International Planned Parenthood Federation, IPPF) julistukset. Alle on Väestöliiton^​2​ näistä koostamat seitsemän seksuaalioikeutta:

Tietolaatikko: PoikaS-tutkimus 2011–2013

Tehoa poikien seksuaaliopetukseen (PoikaS) -hankkeessa selvitettiin yläkouluikäisten poikien odotuksia, toiveita ja kokemuksia seksuaalikasvatuksesta vuosina 2011–2013.

Miesten vuoron näkökulmasta huomioitavaa on, että tutkittavat pojat pärjäsivät terveystiedossa tyttöjä huonommin, vaikka kiinnostus seksuaaliasioihin oli herännyt ennen tyttöjä^​3​. Toinen huomio on jopa raaka ja epäinhimillinen puhekulttuuri naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Kolmas huomio on Poikien puhelimen huomio^​4​ maahanmuuttajapoikien kantaväestöä matalammasta tietotasosta koskien seksuaalisuutta sekä vielä asenteellisempi puhe naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan (huomaa, että yksilöerot ovat kuitenkin suuret). Normaaliudelle ja hyväksynnälle on vahva tarve yläkouluiässä.

Miesten vuoro on suunnattu nuorille miehille, ja heidän elämänsä on eri vaiheessa kuin yläkouluikäisillä, mutta tämä tutkimus kannattaa nähdä kuvauksena heidän mahdollisista kokemuksistaan yläkoulussa. Pilottiemme perusteella miesten keskustelutarpeet eroavat selvästi poikien tarpeista ja kohdistuvat enemmän parisuhteisiin, yksinäisyyteen ja itsetuntoon.

Hankkeessa tuotettu Kasvattajan opas (pdf) löytyy myös netistä.

Yhdellä vai useammalla kerralla?

Seksuaalioikeudet on valtava tietopaketti, jota teemana voidaan käsitellään yhdellä kerralla tai jakaa se useampaan tapaamiskertaan. Miesten vuoro -työmallissa kannustamme ottamaan osallistujia mukaan tähän päätöksentekoon.

Yksi päätöksentekotapa on tuoda yllä näkyvä seksuaalioikeuden juliste tapaamiskerran päätteeksi ja varata hiukan aikaan sen esittelyyn. Keskustelu lähtee tällöin herkästi suoraan osallistujia kiinnostavaan oikeuteen, jolloin suosittelemme kiittämään tästä ja tuomaan esille, että juuri näitä asioita käsittelemme seuraavalla kerralla.

Yhdellä kerralla

Yksinkertainen tapa käsitellä asiaa on pyytää osallistujia kirjoittamaan paperille tikkukirjaimin ajatuksia, joita sana “seksuaalioikeudet” herättää. Tämän jälkeen paperit voidaan kerätä ja sekoittaa osallistujien luettavaksi.

Oulun Poikien Talolla huomattiin, että tässä paperilappuharjoituksessa osallistujat nostivat esille noin puolet seksuaalioikeuksista^​5​. Tämän jälkeen aihetta käsiteltiin esityksellä, joka tehty lukiolaisille.

Keskustelu polveili seksuaalikasvatukseen, joka oli kyseisillä osallistujilla ollut hyvin pintapuolista niin koulussa kuin kodin puolesta. Osallistujat kertoivat, että isien kanssa asiasta puhuminen oli ollut vaikeaa.

Yhden kerran käsittelyyn sopii hyvin myös kuvagalleriakävely. Yllä olevan seksuaalioikeudet julisteen voi leikata seitsemään osaan ja pyytää osallistujia kommentoimaan post-it-lapuilla ajatuksiaan siihen. Toinen vaihtoehto on pyytää osallistujia laittamaan asteikolla 1–5, kuinka hyvin kyseinen oikeus on toteutunut omalla kohdalla (keltainen lappu) ja/tai kuinka hyvin on itse tukenut muiden oikeuksien toteutumista (oranssi lappu).

Kolmas idea on S-E-X-ideakorttien tehtävä aiheesta. Miten kyseinen oikeus toteutuu Suomessa tai muualla maailmassa?

Useammalla kerralla

Puhuttaessa miesten oikeudesta tietoon seksuaalisuudesta päädytään helposti keskusteluun maskuliinisuudesta. Onko edelleen vallalla ihanne, että miehekäs henkilö on aggressiivinen, hallitseva ja seksuaalisesti aktiivinen?

Tämän keskustelun kautta päästään puhumaan rankemmista aiheista, kuten raiskauskulttuurista. Se voidaan aloittaa käsittelemällä aluksi seksuaalista häirintää. MLL:n Nuortennetistä löytyy hyvä teksti asian käsittelyn suunnitteluun. Siitä kannattaa ottaa konkreettisia esimerkkejä keskusteluun.

Asiaa käsitellessä on hyvä tuoda esille, että miehenä olo tai maskulinisuus itsessään eivät ole myrkyllisiä asioita. Tässä kohtaan voidaan käyttää Mies 2020 -teemassa ollutta metodi-ideaa jakaa miehisyys kahtia. Paperille piirretylle viivan toiselle puolelle kirjoitetaan “maskuliinisuus” ja toiselle “epäkypsä maskuliinisuus” (lue käsitteestä lisää Teemu Syrjälän Hidasta elämää -mielipidetekstistä^​6​). Sitten pyydetään osallistujia kertomaan, mitä ajatuksia näistä herää. Jos esiin noussut ominaisuus sopii vain toiselle puolelle viivaa, lisätään se sinne. Jos se sopii molempiin, kirjoitetaan se viivan päälle. Ovatko nuo käsitteet sama asia?

Lopuksi

Lopuksi haluamme muistuttaa, että vaikka tämä teema vaatii jonkin verran tietämystä ohjaajilta, Miesten vuoron -työmallin idea on erityisesti luoda turvallinen keskustelupaikka osallistujien ajatuksille. Koska keskustelu seksuaalioikeuksista on arvolatautunutta, on hyvin todennäköistä, että kaikki eivät jaa samoja näkemyksiä.

Kuinka tästä huolimatta saisit pidettyä yllä turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin? Pidettyäsi tästä aiheesta tapaamiskerran tulet ymmärtämään, miksi tässä mallissa me korostamme kohtaamisen merkitystä. Herkkä aihe vaatii herkkää korvaa!

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä koskevat normit ja niiden kyseenalaistaminen

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti koskettavat meitä kaikkia. Ne eivät siis kosketa vain vähemmistöjä, poikkeustapauksia tai erityiskysymyksiä, vaan ovat osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää.^​1​

Miesten vuoro on nimensä mukaisesti tarkoitettu niille, jotka kokevat itsensä miehiksi. Tämä ei tarkoita, että tämä olisi täysin yksiselitteinen asia. Piloteissamme on käynyt transihmisiä, omaa sukupuoltaan pohtivia henkilöitä ja laajasti seksuaali-identiteetin kirjoa, siinä missä heteromiehiä.

Identiteetti, tässä kohtaa sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvä, ei ole muuttumaton asia. Harva ihminen on 100-prosenttisesti hetero- tai homoseksuaali, eikä miehuudestakaan ole yhtä yleistä hyväksyttyä mallia.

Silti vaikkapa keski-iällä homouden löytyminen voi olla valtava kriisi, kun on “puoliso, lapsia, omakotitalo ja koira”. Peake ja Santavuori (2019) ovat haastatelleet 15 henkilöä aiheesta kirjaansa Entiset heterot^​2​. Tämä voi olla yksi aihe, joka voi puhututtaa osallistujiasi.

Normit ympärillämme

Halusimme tai emme, normit ohjaavat elämäämme myös näissä kysymyksissä. Näitä normeja voivat olla esimerkiksi automaattioletus toisen heteroseksuaalisuudesta tai oletus, että on olemassa vain miehiä ja naisia, että vähemmistön edustajien olevan yliseksuaalisia tai että homot ovat naismaisia^​3​. Parisuhteista puhuttaessa saatamme olettaa parisuhteiden olevan automaattisesti yksiavioisia (monogamisia).

Miesten kohdalla “äijäkulttuuri” voi tehdä hyvin vaikeaksi käsitellä näitä asioita, kuten Marita Karvinen pohtii blogissaan homoksi ulostulosta urheiluyhteisöissä^​4​. Blogin teksti löytyy myös Nuorisotutkimusseuran vuonna 2020 julkaisemassa kirjoituskokoelmasta Siitä on pikemminkin vaiettu, joka löytyy maksutta netistä^​5​. Kokoelmasta löytyy useita tekstejä aiheeseen liittyen.

Normit eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, joten omalla toiminnallamme me voimme vaikuttaa niihin. Kuinka aihetta tulisi sitten käsitellä Miesten vuorolla?

Setan vuonna 2013 julkaisemassa Älä oleta – Normit nurin! -kirjassa^​6​ käsitellään normikriittisyyttä kouluissa. Siinä puhutaan mm. normien tiedostamisen sudenkuopista.

“Usein on hämmentävää ja epämiellyttävää huomata ylläpitävänsä normeja … käsittely voi tuntua niin musertavalta tai liian vaikealta, että sen mieluummin jättäisi tekemättä … (mutta) sivuuttaminen on normien hyväksymistä ja ylläpitämistä”.

Haastamme Miesten vuoron ohjaajia tutustumaan tähän kirjaan. Mitä vinkkejä siinä annetaan normikriittisyyden tueksi?

Tunnista ilmiö – puhukaa ensiksi ohjaajien kesken asiasta

Kenenkään identiteetti ei rakennu pelkästään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin varaan. Silti varsinkin vähemmistön edustajia saatetaan kohdella vain tästä näkökulmasta. Toisaalta vähemmistöidentiteetti saatetaan sivuttaa täysin. Lisäksi me helposti oletamme esim. ulkoisten piirteiden perusteella toisen identiteetin.

Myös enemmistön edustajille seksuaalisuus on sensitiivinen aihe. Miesten vuoron piloteilla aiheeksi ovat nousseet esimerkiksi kumppanin puute, se, ettei Tinderistä saa osumia, ja neitsyys. Myös sukupuolinormit puhututtavat miehiä. Varsinkin heikkouden kanssa eläminen on asia, joka on herättänyt osalle osallistujista häpeää (esim. työttömyys).

Näiden haasteiden käsittelyyn ei ole yhtä helppoa tapaa. Ensimmäinen askel on kuitenkin tajuta näiden ilmiöiden olemassaolo, jotta niille voi tehdä jotain.

Miesten vuoron vetäjien olisi aluksi hyvä yhdessä pohtia omia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejään. Millaisia oletuksia ja uskomuksia teillä heräsi? Mitä positiivisia asioita nousi esille? Tuntuiko keskustelu teidän kesken luontevalta?

Kukaan ei ole täysin vapaa normeista, joten oleellista on haastaa itseään pohtimaan asioita ennen kuin niitä käsittelee ryhmän kanssa. Ohjaajina voi yllättää, että itselläkin voi olla kielteisiä tai epävarmoja ajatuksia aiheesta^​1​. Jos niistä pystyi kuitenkin keskustelemaan keskenään hyvässä sovussa, se on hieno merkki ryhmää ajatellen. Teillä on keskenään luottamuksen ilmapiiri, jota myös ryhmäläiset kaipaavat.

Ota asia esille ryhmän kanssa

Toisena suosituksemme on, että kun olette saaneet luotua turvallisemman ilmapiirin ryhmällenne, ottakaa nämä asiat esille ryhmässä vapaamuotoisella keskustelulla -– kuinka meidän tulisi tässä ryhmässä käsitellä sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiä?

Ryhmäläisten ajatukset ja kokemukset luultavasti poikkeavat ohjaajien välisessä keskustelussa nousseista asioista. Älä siis edelleenkään oleta, miten keskustelun tulisi kulkea tai mitä asioita siellä nousee, vaan ota tavoitteeksi luoda turvallisempi ilmapiiri, jossa kaikki kuuntelevat toisiaan ja ohjaajina katkaisette mahdolliset ryhmästä ulossulkemisen tekniikat (vähättely, naureskelu tms.) ja ruokitte avoimuutta kehumalla ja kannustamalla ryhmäläisiä (“Kiitos, kun kerroit, tästä tuli mieleen aiempi hyvä kommentti” jne.). Toisten kokemuksiin eläytyminen on ensimmäinen askel yhdenvertaisuuden polulla^​6​, joka on hyvä ottaa tietoiseksi tavoitteeksi Miesten vuoron toiminnalle.

Koska aihe on sensitiivinen, suora kysymys voi lukita ryhmän keskustelun. Eräs tapa alustaa aihetta voisi olla lukea yllä olevaa tekstiä tai lähteitä osallistujille ja kertoa, mitä ajatuksia teille ohjaajille heräsi, kun kävitte keskenänne aihetta läpi.

Tässä kohtaa on hyvä pohtia etukäteen myös sitä, kuinka paljon kerrotte itsestänne. Kultainen keskitie on hyvä nyrkkisääntö. Jos itsestään ei jaa mitään, se luultavasti tukkii myös ryhmäläisten suut. Toisaalta ei ole tarkoitus, että ohjaajat puhuvat vain itsestään. Ohjaajien ääni ei saisi kuulua ryhmäläisten ääniä vahvempana, vaan sen tulisi rohkaista heitä nostamaan omia ajatuksia keskusteluun.

Apuvetäjän rooli on tässä kohtaan hyvin tärkeä. Hänen täytyy herkillä korvilla kuulostella ryhmää ja rohkaista ryhmäläisiä mukaan keskusteluun. Mallina toimiminen, selkeä rakenne sekä sitä tukevat avoimet kysymykset ja tilan antaminen luovat hyvän pohjan turvallisemmalle keskustelulle.

Kun asia on käsitelty, kannattaa lopuksi kiittää ryhmäläisiä asian käsittelystä. Kehu ja kannustus ovat motivaation polttoainetta!

Lisää ajatuksia

Niin edellä mainitussa oppaassa^​1​ kuin Miesten vuorossa on muutama lisäajatus, joihin kannattaa tutustua ennen aiheen käsittelyä. Niitä ovat

• inklusiivinen kielenkäyttö
• seksuaalisuuteen liittyvän sanaston osaaminen
• turvallisempi tila
• Älä oleta (Setan julkaisu kouluille vuodelta 2013).

Viimeisenä muistutuksena olkoon, että sen enempää enemmistön kuin vähemmistön edustajat eivät ole samanlaisia keskenään. Miesten vuorossa pyritäänkin tiedon antamisen sijaan luomaan turvallista keskustelua aiheesta (katso kohta fasilitointi). Ohjaajana sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Oleellista on luoda kunnioittava, avoin ja aktivoiva ilmapiiri.

Jos esille tulee kysymyksiä, johon teillä ole vastauksia, niin pyytäkää rohkeasti esim. Setasta tai Sexposta (etä)vierailija käsittelemään aihetta kanssanne. Vierailijakäynti on yksi Miesten vuoron suosituimmista menetelmistä, joissa ohjaajatkin oppivat uutta!

Seksimyytit ja niiden purkaminen

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Seksiin ja seksin harrastamiseen liittyy paljon erilaisia käsityksiä ja sitä myötä odotuksia. Seksuaalikasvatus on perinteisesti ollut hyvin biologiakeskeistä ja painottunut seksitautien ja ei-toivotun raskauden ehkäisyyn. Vähemmän on puhuttu itse seksin harrastamisesta psykososiaalisena ilmiönä, kuten siihen liittyvistä mielikuvista ja ennakko-oletuksista.^​1​

Nuoren miehen käsitys seksistä ja sen harrastamisesta voi muodostua keskusteluissa kavereiden kanssa tai internetissä. Elokuvat, sarjat ja porno ovat myös isossa roolissa mielikuvien tuottajina. Näiden luomat mielikuvat, joskin erilaiset, eivät välttämättä kerro todenmukaista kuvaa seksistä ja ovat siksi omiaan luomaan epärealistisia odotuksia seksin harrastamisen suhteen.

Yhdessä ääripäässä on televisio- ja elokuvaviihteen siloteltu kuva seksistä, jonka harrastaminen on vaivatonta, hajutonta ja kuin itsestään soljuvaa. Toisessa ääripäässä seksi on liiotellun kovaäänistä, rajua ja visuaalista. Yksi tapa käsitellä mielikuvia Miesten vuorolla on pohtia seksuaalisuuteen liittyviä myyttejä.

Alla esimerkkejä myyteistä, joiden kautta voi käydä aiheesta keskustelua Miesten vuorolla:

1. “Mies haluaa aina seksiä.”
2. “Peniksen pitää olla valtava.”
3. “Se ei ole mies eikä mikään, jos ei seiso!”
4. “Seksin pitää kestää pitkään.”
5. “Seksuaalivähemmistöt eroavat täysin heteroista.”

1. Mies haluaa aina seksiä?

“Onko se näin?”
“Miksi tällainen käsitys on olemassa?”
“Onko ok, jos ei halua?”
“Mikä saisi sinut haluamaan? Miten tämän voisi kertoa kumppanille?”

Miesten halukkuutta on tutkittu vähän, koska kärjistäen historiallisesti mies on ollut se, joka haluaa seksiä, ja nainen se, joka suostuu tai ei suostu. Miehiä on lähinnä huolettanut se, että saako erektion vai ei.^​1​

Viime aikoina aihetta on kuitenkin alettu tutkia^​2​. Kanadalainen pariterapeutti Sarah Hunter Murray on haastatellut yli 200 heteroseksuaalista miestä kirjaansa “Not always in the mood”^​3​ varten. Sen perusteella miesten halukkuus ei ole näin pinnallista. Aivan kuten kaikilla muillakin, miesten halut liittyvät tunteisiin ja tilanteeseen ja ovat yleisesti sensitiivinen aihe^​4​.

Haastatteluiden perusteella miehillä seksi ei ole aina mielessä. Seksi ei kiinnosta varsinkaan väsyneenä ja stressaantuneena ja/tai kun tunneyhteyttä kumppaniin ei ole. Tilanne on erityisen hankala, kun heterosuhteessa nainen on näissä tilanteissa aloitteellinen. Moni mies kokee paineita, että seksiin on aina suostuttava, mikä vain pahentaa stressiä.

Käänteisesti kirjan haastatteluiden perusteella miehet syttyisivät, jos he kokisivat olevansa haluttavia kumppaninsa silmissä. Täten heterosuhteissakaan aiemmin mainittu naisen aloitteellisuus ei välttämättä ole ongelma, vaan asiasta puhumattomuus. Seksuaalineuvonnassa onkin lentävä lause, joka päätee myös miehiin: “Tärkein sukupuolielin on korvien välissä.”

FINSEX halu

Suomalaisten miesten ja naisten haluissa on eroja FINSEX-tutkimusten^​5​ mukaan, jonka viimeisin kysely on tehty vuonna 2015. Kyselyyn vastasi tuolloin 2 150 henkilöä, ja sen perusteella miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset. Asia ei kuinkaan ole näin yksinkertainen.

Alla olevissa kahdessa kuviossa näkyy “kumpi parisuhteessa haluaa seksuaalista kanssakäymistä useammin” -vastausten jakautuminen miesten ja naisvastaajien kesken suhteessa ikään^​6​. Tämä on yksi tapa ottaa asiaa esille Miesten vuorolla. Pyydä osallistujia katsomaan kuvioita ja vastaamaan kysymykseen, haluavatko miehet enemmän seksiä kuin naiset. Kokeile vaikka itse vastata kysymykseen näiden kuvioden perusteella.

Keskustelussa voitte kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• Ikä vaikuttaa tuloksiin.
• Jos kuviot laittaa päällekkäin, ne menevät melko kauniisti päällekkäin (paitsi 18–24-v.).
• Tulokset ovat keskiarvoja – yksilölliset erot eivät näy niissä.

FINSEX halu -kyselyn tarkempi purku Väestöliiton verkkosivuilla.

Kuinka ottaa asia esille?

Halukkuus tai varsinkin haluttomuus on aiheena helposti tabu, joten Miesten vuorolla ohjaajien olisi hyvä ottaa asia itse esille turvallisella tavalla. Eräs apuväline ovat näissä tilanteissa olleet “rasti ruutuun”-tehtävät (katso alla, voi tehdä myös sähköisesti esim. Socrativella). Listojen merkitseminen on helppoa, mutta niiden jälkeen alkaa haastava vaihe eli keskusteluun rohkaisu. Oleellista olisi saada sinun miesryhmäsi pohdiskelemaan asiaa avoimesti!

TEHTÄVÄ: Lukemattomat syyt haluttomuuteen.

Vaikuttaako jokin listassa oleva asia sinun halukkuuteesi? Ympyröi sinua koskevat kohdat.

• seksuaaliset odotukset
  • suorituspaineet
  • kokemattomuus
  • tilanteen jännittäminen
  • epävarmuus omasta viehättävyydestä
• käytössä olevat seksitekniikat
• kumppani
  • kumppanin haluttomuus
  • päällekäyvyys
  • vihamielisyys
  • ulkoisesti epämiellyttävä kumppani
• huolet
  • opiskelu- tai työstressi, huolet ja murheet
  • raskauden pelko
• seksuaalikielteinen kasvatus
• epämiellyttävät aikaisemmat kokemukset
• oma mieli
  • masennus
  • ahdistus
  • paniikkihäiriö
  • persoonallisuustekijät
  • itsesyytökset
• jokin muu?

2. Peniksen pitää olla valtava

“Mistä tämä käsitys tulee?”
“Kuinka suuren luulette keskivertopeniksen olevan?”
“Miten ison peniksen luulet muiden haluavan?”
“Voiko peniksen saada näyttämään suuremmalta eri kuvakulmalla?”

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että peniksen pituus vaikuttaa hyvin paljon joidenkin miesten itsetuntoon samalla tavalla kuin rintojen koko vaikuttaa joidenkin naisista itsetuntoon. Tässä on joitakin Kari Heusalan (2003) Miehen seksuaalisuus -kirjassa^​1​ esitettyjä tietoja:

• Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan (1000 osallistujaa) keskimääräinen peniksen pituus erektiossa on 14,5 cm.
• Emättimen keskimääräinen pituus on 9–11 cm.
• 2001 ja 2002 tehtyjen gallupien mukaan enemmistö naisista on sitä mieltä, että peniksen pituudella ei ole suurta vaikutusta naisen kokemaan nautintoon. Paksuudella koettiin olevan jonkin verran merkitystä. Yksi selitys sille on, että paksumpi penis hyväilee klitorista paremmin. 

Monelle miehelle penisten kokojen vertailu saunassa on itseä askarruttava asia. Tämä on kuitenkin turhaa, sillä velttojen penisten koosta ei voi päätellä mitään.

Toinen vertailukohde on porno, johon yleisesti valikoidaan isoja peniksiä omaavia näyttelijöitä. Siellä on myös yksi kikka, joka saattaa kiinnostaa Miesten vuoron osallistujia – kuvakulmat. Kokeilkaa tätä vaikka sormella. Laittakaa peukalo pystyyn ja käännelkää katsettanne eri kulmista – saatteko jostakin kuvakulmasta peukalonne näyttämään isommalta kuin jostain muusta?

3. “Se ei ole mies eikä mikään, jos ei seiso!“

Lähes jokaiselle miehelle käy elämässään niin, että kiihottuneisuudestaan huolimatta erektiota ei tule. Erektion puutetta on eri aikoina selitetty eri tavoin: Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että syynä on loitsu tai taika. Kreikan mytologiassa syyksi epäiltiin lapsuuden ajan kauhukokemuksia, kun taas keskiajalla syynä olivat noidat. 1800-luvulta 1960-luvulle selitysten kestosuosikki oli itsetyydytyksestä johtuva itsekontrollin puute.^​1​

Nykytiedon mukaan syyt voidaan lajitella seuraavasti:

Orgaaninen – verisuoniperäinen, hermostollinen, anatominen tai hormonaalinen

Sentraalinen – hermostollinen, hormonaalinen, seksuaalisen kiihottumisen
pääasiallinen puuttuminen, ikääntyminen, estyminen, psykologinen ahdistus ja negatiivinen mieliala, esim. masennus tai stressi.

Tilannekohtainen – yleisin kaikista ja voidaan sanoa, että käy kaikille joskus. Voi liittyä kumppaniin, esimerkiksi erityinen suhde tai seksuaalinen suuntautuminen. Voi liittyä suoritukseen, esimerkiksi pelko epäonnistumisesta tai ennenaikaisesta siemensyöksystä, vaikeus kohdata läheisyyttä, epävarmuus omasta viehättävyydestä, seksuaaliset odotukset, käytössä olevat seksitekniikat, vihamielinen kumppani, ulkoisesti epämiellyttävä kumppani, huolet ja murheet, raskauden pelko, epämiellyttävät aikaisemmat kokemukset, masennus, ahdistus, kokemattomuus, tilanteen jännittäminen, seksuaalikielteinen kasvatus, persoonallisuustekijät, paniikkihäiriö, itsesyytökset jne.

Todennäköisintä siis on, että erektion puute ei ole elimellinen ongelma vaan tilanteesta riippuvainen reaktio ja asia, joka on tapahtunut tai tulee tapahtumaan jokaiselle joskus. Ilmiön normalisointi ja siitä avoimesti puhuminen ovat hyväksi, sillä erektion puute voi johtaa epäonnistumisen pelkoon, joka puolestaan voi aiheuttaa sen, että on huomattavasti helpompi kieltäytyä seksistä kuin antautua mahdollisuudelle, että erektiota ei tulekaan.

4. “Seksin pitää kestää pitkää (että kumppani voi saada nautintoa)”

• Miksi? 
• Mistä käsitys on syntynyt?
• Pitääkö seksin olla 40 min. penetraatiota, niin kuin pornossa usein esitetään?

Seksin harrastamisen optimaalista kestoa ongelmallista määritellä, koska selkeää mittaria sille ei ole. Onko mittarina naisen tai kumppanin seksuaalinen nautinto? Naiset eivät saa orgasmia jokaisessa yhdynnässä, eivätkä kaikki naiset saa koskaan orgasmia. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä miehen ejakulaation nopeuden kanssa. Entä jos kumppanina on toinen mies? 

Ennenaikaisesta siemensyöksystä kärsii eri tutkimusten mukaan joko 4–39 % tai 1–75 % miehistä. Tulos riippuu kohderyhmästä ja ongelman määrittelystä. Syitä ennenaikaiseen siemensyöksyyn on lukemattomia, mutta pääasia on se, että jos seksin kesto häiritsee parisuhdetta tai omaa seksielämää, on siihen saatavilla apua ja sitä kannattaa hakea. 75 % miehistä ei koskaan hae ongelmaan apua, koska se hävettää heitä.^​1​ 

5. Seksuaalivähemmistöt eroavat jotenkin heteroista

Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä se ole tahdonalainen asia. Seksuaalinen suuntautuminen ei välttämättä ole pelkästään yksilöllinen seksuaali-identiteetti, vaan esimerkiksi homous voi olla myös hyvin vahvasti sosiaalinen identiteetti.^​1​

On harhaa luulla, että se, mikä erottaa seksuaalivähemmistöt heteroista, on seksi tai seksuaalisuus. Sekä ihastuminen, rakastuminen että seksikäyttäytyminen ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia ihmisillä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Erona on yhteiskunnassa suhtautuminen samaa ja eri sukupuolta olevien suhteisiin.^​1​

Tahoja, joista saa lisätietoa ja neuvontaa:

• Sexpo (Ilmainen seksuaalineuvonta kolme kertaa, myös puhelin ja Skype-yhteydellä)
• Väestöliiton nettisivut seksuaalisuudesta

Ehkäisystä ja seksitaudista puhuminen nuorille miehille

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Seksuaalikasvatus on aikoinaan keskittynyt vahvasti ehkäisyyn ja seksitautien ehkäisemiseen. Vaikka aiheen ei missään nimessä pidä olla seksuaalikasvatuksen ainoa agenda, on myös Miesten vuorossa hyvä mahdollistaa tämän aiheen käsittely.

Pilottitoiminnan perusteella eniten kysymyksiä ovat herättäneet seuraavat kaksi aihetta: (1) seksitautitesteihin hakeutuminen ja niiden maksuttomuus sekä (2) suuseksisuojat.

1. Seksitautitesteihin hakeutuminen

Seksitautitesteihin hakeutumiseen ei ole yhtä valtakunnallista ohjetta, koska käytännöt vaihtelevat kunnittain. Tätä varten ohjaajien tulee ennen aiheen käsittelyä selvittää, mikä on oman paikkakunnan käytäntö.

Hyväkysymys.fissä on Väestöliiton tekemä artikkeli “Mihin voi mennä seksitautitesteihin” aiheesta vuodelta 2018. Väestöliitolla on myös oma sivusto aiheesta, jossa kerrotaan yleisimmistä seksitaudeista

Keskustelun aikana voi käsitellä ainakin seuraavia asioita:

• Henkilökuntaa sitoo vaitio-olovelvollisuus.
• Klamydia- ja tippuritartunnat ilmenevät vasta viikon kuluttua seksistä ja muut seksitaudit vielä myöhemmin.
• Seksitavoista kysytään, jotta näytteet osataan ottaa oikeasta paikasta.
• Testit ovat maksuttomia kunnallisella puolella, mutta niitä saa halutessaan maksua vastaan yksityisiltä lääkäriasemilta. Apteekista voi ostaa kotitestejä. Kaikkea ei kuitenkaan voi testata kotona.
• Hiv-testejä voi tehdä ilmaiseksi ja nimettömästi Hivpointissa ja SPR:n pluspisteissä.
• Jos seksitauti jää hoitamatta, se jatkaa leviämistään.

Yksi tapa käsitellä asiaa on lukea yhdessä yllä mainittua artikkelia isolta näytöltä ja kysellä aihe kerrallaan, mitä ajatuksia siitä on herännyt. Miltä esimerkiksi tuntuu odotella yli viikko ennen kuin testeihin voi mennä? Jos kyseessä on ollut yhden illan juttu, niin tulisiko aiheesta puhua mahdollisen vakituisen kumppanin kanssa? Oleellista on luoda hyvä ja turvallinen ilmapiiriä keskustelulle!

2. Suuseksisuoja

Yksi suosituimmista toiminnoista Miesten vuoron piloteissa on ollut työpaja, jossa on itse tehty suuseksisuojia. Kondomin käyttö on ollut monelle tuttu asia, mutta koko idea suuseksisuojista on ollut osallistujille uusia asia.

Käytännössä työpajan voi pitää monella tavalla, mutta yksi tapa käsitellä aihetta on lyhyesti alustaa, mikä on suuseksisuoja ja miksi sitä tarvitaan. Yllä olevan videon avulla voi sitten näyttää, miten ne tehdään, jonka jälkeen osallistujille voi antaa sakset ja kondomeja, jotta he saavat itse kokeilla niiden tekemistä. Juuri tässä tekemisen ohessa herää usein kysymyksiä aiheeseen liittyen, ja siinä on helppo jututtaa aiheesta.

Vinkki! Tämä harjoitus sopii hyvin myös houkuttimena, jos toimit näytteilleasettelijana jossakin tapahtumassa. Aiheeseen ei kulu montaa minuuttia, ja se varmasti jää osallistujille mieleen!

Porno puheeksi

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Porno on ilmiö, joka koskettaa kaikkia nuoria. Etenkin nuorten miesten keskuudessa pornon kulutus on erittäin yleistä. Vaikka pornoa kulutetaan paljon, pornotietämys voi olla vähäistä^​1​. Porno herättää paljon tunteita ja on teema, joka helposti jakaa ihmisiä kahteen leiriin.

Toisessa leirissä porno nähdään pahana, naisia alistavana ja epärealistista kuvaa seksistä ylläpitävänä roskana. Porno koukuttaa ja huonontaa elämänlaatua^​2​. Toisessa päässä porno edustaa yhteiskunnan vapautumista, joka juhlii seksuaalisuuden monimuotoisuutta ja antaa ihmisille mahdollisuuden kokea turvallisesti omia fantasioitaan ja harjoittaa omaa seksuaalisuuttaan – tai vähintäänkin helppona tapana purkaa paineita. Lähes jokaisella on jokin kokemus ja mielipide pornosta, ja siksi se on teema, jota olisi hyvä käsitellä seksuaalikasvatus- ja seksuaaliterveystyössä. 

Miesten vuoron lähtökohtana on se, että osallistujat ovat nuoria aikuisia, ja siksi ohjauksen tavan on oltava erilainen kuin esimerkiksi yläasteikäisten kanssa. Valistuksen sijaan tarkoituksena on mahdollistaa keskustelu ja luoda turvallinen tila kysymysten esittämiselle. Ihanteellinen tulos on aito dialogi, joka antaa uusia näkökulmia niin osallistujille kuin ohjaajalle.

Porno ja mielikuvat

Yksi lähestymistapa pornokeskusteluun ovat mielikuvat, joita porno seksistä luo. Pornoa on monenlaista, ja kaikki porno ei luo samanlaisia mielikuvia. Valtaosa ammattimaisesti tehdystä pornosta kuitenkin tuotetaan Yhdysvalloissa, ja suurin osa noudattaa jokseenkin samanlaista kaavaa.

Keskustelua voi herättää esimerkiksi kysymyksellä, minkälaisen mielikuvan porno antaa:

1. miehistä?
   1. isokokoinen penis?
   2. loputon stamina?
   3. partnerin dominointi?
2. naisista?
   1. ulkonäkö?
   2. sukuelinten ulkonäkö?
   3. halukkuus/haluttomuus tulla dominoitavaksi?
3. seksistä?
   1. seksin kesto laadun mittarina?
   2. asennot?
   3. raju vs. hellä?
   4. intiimiyys vs. etäisyys?
   5. anaaliseksi
   6. Ssuuseksi
4. transihmisistä?
   1. seksuaalivähemmistöjen seksualisointi ja fetissit
   2. shemale, ladyboy, trap yms.
5. nautinnosta?
   1. Mistä tunnistaa oikean vs. näytellyn nautinnon?
   2. Mikä tuottaa nautintoa miehelle? Entä naiselle?
   3. Kenen seksistä kuuluu nauttia ja miten?
6. homoseksuaalisuudesta?
   1. lesboseksi pornossa?
   2. homoseksi pornossa?
   3. seksuaalivähemmistöjen seksualisointi ja fetissit?

Vaikka kaikille saattaa olla hyvinkin selvää, että porno ei kuvaa todellisuutta, on jokaisen hyvä pohtia, miten sen luomat mielikuvat voivat vaikuttaa omaan ajatteluun. Mitä nuorempana pornon katselun on aloittanut, sitä alttiimpi sen vaikutukselle on. 

Pornoriippuvuus

Monet miehet ovat visuaalisesti orientoituneita. On tutkittu, että pornon katsominen aiheuttaa aivoissa kiihottumisen lisäksi dopamiinin vapautumista, ja siihen voi koukuttua.^​3,4​

Jollekin se on tapa ottaa ”omaa aikaa” tai purkaa stressiä, eikä henkilö välttämättä huomaa, miten nettipornon käyttö alkaa lisääntyä. Useamman kuukauden jälkeen suurin osa omasta vapaa-ajasta saattaa jo mennä sen katseluun. Koska netti on tulvillaan vaihtuvia ja erityyppisiä materiaaleja eri mieltymyksiin, voi syntyä tarve katsoa yhä äärimmäisempiä juttuja. Ajan kanssa pornon katseluun myös saattaa turtua, eikä kiihottuminen oman kumppanin kanssa enää välttämättä onnistu.^​3​

Pornon katselu usein ei tee automaattisesti pornoriippuvaiseksi. On myös hyvä puhua siitä, miten pornon katsominen ei välttämättä ole mitenkään ongelmallinen asia, eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä. Jos pornolla on kuitenkin suhteettoman iso rooli arjessa ja se toimii jatkuvasti ajanvietteenä, on hyvä pohtia syitä taustalla. Brittiläinen psykoterapeutti Paula Hall käyttää seuraavia kysymyksiä seksiriippuvuuden arviointiin^​5​:

1. Onko seksikäyttäytymiselläsi ollut negatiivisia vaikutuksia johonkin seuraavista elämän osa-alueista:
   1. kestävien ihmissuhteiden muodostaminen
   2. perheen ja/tai ystävien kanssa vietetty aika
   3. keskittyminen työhön tai opiskeluun
   4. velkaantuminen
   5. fyysinen tai psyykkinen terveys
   6. henkilökohtaiset rajat
   7. lain noudattaminen.
2. Onko sinun vaikea keskittyä elämäsi muihin osa-alueisiin johtuen seksiin tai pornoon liittyvistä tunteista tai ajatuksista?
3. Oletko huomannut tarvitsevasi yhä enemmän ärsykkeitä (esimerkiksi aiempaa enemmän pornoa) tai riskinottoa saavuttaaksesi saman kiihottumisen tason kuin aikaisemmin? Entä joudutko kiihottuaksesi katsomaan aiempaa ”kovempaa” pornoa?
4. Oletko yrittänyt lopettaa seksikäyttäytymisesi tai pornon katsomisen siinä onnistumatta?

Yksi tämä tämän asian käsittelyyn on tutustua Yle.fi artikkelin mukaan nettiporno on valtavirtaa, pornotietämys ei – pornoriippuvuus on vaikea puheenaihe vuodelta 2016^​3​. Pohjustakaa ohjaajina aihetta ja lukekaa sitten yhdessä ennaltavalittuja paloja tästä artikkelista. Jos keskustelua ei tahdo muodostua ryhmäläisten keskuudessa, niin keskustelkaa ohjaajina aiheesta.

Toinen mielenkiintoinen tapa on vastaavalla tavalla tutustua Pornhubin vuositilastoihin. Tämä on todettu toimivaksi tavaksi Miesten vuorolla, koska kyseessä neutraalia ja yksityiskohtaista faktaa aiheesta, joka suoraan kysyttäessä voi olla liian sensitiivistä. Tässä on Pornhubin vuoden 2018 tilastoja.

Mieserityisyys

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Eroaako miehenä oleminen naisena tai muunsukupuolisena olemisesta? Sukupuolierityisyys, tässä tapauksessa mieserityisyys, lähtee liikkelle tästä ajatuksesta^​1​. Alla on kuvattu, kuinka Miesten vuorojen pilotissa on huomioitu mieserityisyys.

Sukupuolisensitiivisyys

Yhteiskuntamme on sukupuolittunut ja sukupuolittava, halusimme sitä tai emme. Sukupuolisensitiivisyydellä ei pyritä häivyttämään sukupuolia, vaan tekemään ne näkyväksi ja tarkastelemaan niitä kriittisesti, esimerkiksi löytämään syrjiviä käytänteitä ja poistamaan niitä^​1,2​. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain^{​​3​​} sekä tasa-arvolain^​​4​ mukaan viranomaisten ja oppilaitosten on edistettävä yhdenarvoisuutta.

Tämä ei tarkoita sukupuolineutraalisuutta eli sukupuolen jättämistä huomioimatta tai häivyttämistä. Päinvastoin ideana on, että kaikki sukupuolet kokevat tasa-arvoisesti oman roolinsa yhtä merkityksellisenä kuin muiden roolit^​5​. Mieserityisyys on positiivista erityiskohtelua, jossa miehet nähdään aktiivisina ja osallistuvina ihmisinä.

Vankina rooleissa?

Miehistä puhuttaessa pitää muistaa, että kyseessä on valtava ja moninainen ryhmä. Silti kulttuurissamme elää stereotyyppisia käsityksiä miehistä, “jotka eivät puhu tai pussaa”, “pärjäävät hammasta purren” tai “eivät turhista valita”. Miehet saattavat myös tietoisesti ja tiedostamatta toistaa elämässään näitä rooliodotuksia joutuen stereotyyppien vangeiksi.

Miesten ryhmän ohjaajana on hyvä tunnistaa, miten yhteiskunnan käsitykset elävät hänessä itsessään. Miespalvelut rakennetaan monesti ongelmakeskeisesti. Miten estetään lähisuhdeväkivalta tai päihteiden väärinkäyttö? Tehtävä on mitä tärkein, mutta sisältävätkö ne oletuksen aktiivisesta ja osallistuvasta miehestä?

Vaatimukset ohjaajalle

Mieserityinen osaaminen tarkoittaa ymmärrystä miehuudesta, miehenä olemisesta, miehuuden historiasta, miehille kasaantuvista haasteista, paineista ja etuuksista sekä miehuuteen liittyvistä normeista^​1,5​. Siihen kuuluu myös ryhmänvetäjän kyky olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutukseista asiakastilanteisiin.

Miestyö on helposti ongelmalähtöistä. Miehillä on naisia huonommat elintavat, he ovat väkivaltaisempia, syrjäytyvät helpommin, kolme neljästä itsemurhan tehneistä on miehiä^​6​ ja 90 % vangeista on miehiä.^​5​ Miessakit ry:n juhlavuoden artikkelissa vuonna 2015 miestyötä kuvataan jopa “ongelmia korjaavaksi kriisityöksi”^​7​.

Toinen näkökulma on miesten passiivinen rooli heitä koskevissa tukipalveluissa. Miesten vuoro -malli pyrkii rikkomaan näitä lähtökohtia ja luomaan mallin, joka tukisi voimauttavaa ja osallistavaa toimintaa miehille. Mallin iskusanoja voisivat olla aktiivinen, osallistuva ja sitoutunut mies.

Isätyökirjaa (2020, s. 10)^​5​ lainaten voimme tiivistää mieserityisyyden vaatimukset seuraavaan lauseeseen:

“Miten otamme miehet yksilöllisemmin huomioon ja kohdennamme omia työtapojamme paremmin miehille soveltuviksi ja heidät tavoittaviksi?” 

Se ei ole keneltäkään pois, vaan sen avulla rikastetaan mahdollisuuksia kaikille.^​2​

Yksi tapa ohjaajien oman mieskäsityksen kirkastamiseen on, että he tekevät aluksi itse miehuuteen liittyviä tehtäviä keskenään, esimerkiksi Miehuuden moninaiset mallit -tehtävän.

Lue lisää aiheesta:

• Miestyö – hyvinvointityötä miesten kanssa (Miessakit)
• Mieserityisyys (Miessakit)
• Miesten keskinäinen vertaisuus (Miessakit)
• Miehinen juttu. Opas miesten terveyden edistämiseen (PDF).

Miten varmistaa hyvä kohtaaminen?

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Kohtaamista voidaan pitää itsestäänselvänä ja helppona, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja kuinka pitää huolen siitä, että se tapahtuu laadukkaasti? Tämä on ollut Miesten vuoro -mallin pääkysymyksiä, johon pilottien aikana on pysähdytty yhä uudestaan ja uudestaan.

Kohtaamisesta on kirjoitettu paljon. Esimerkiksi Matti – miesten matkat työhön -hankkeen (2016–2018) verkkojulkaisu Kohtaa nuori^​1​ keskittyi nimenomaan kohtaamiseen ympärille. Siinä olevassa Oksasen ja Poikolaisen (2018)^​2​ artikkelissa korostetaan nuoren tasa-arvoisuutta vuorovaikutuksessa: onko nuori mies kohde vai aito osallistuja?

“Tee minut näkyväksi”

Olennaista kohtaamisessa on osallistujan näkyväksi tekeminen. Pitkään yksin ollut nuori ei välttämättä koe tulleensa kuulluksi tai nähdyksi koskaan elämässään. On tärkeää tehdä selväksi, että myös tämä nuori mies on arvokas ja hänen ajatuksillaan on väliä. Kukaan ihminen ei ole yhdentekevä, ja jokainen ansaitsee tuntea olevansa tärkeä.

Nuori mies saattaa vetäytyä tapaamisilla taka-alalle, vaikka kaipaisi huomiota. Tällöin kannattaa muista fraasi: “Käytösongelma on toive valeasussa.”^​2​

Luottamus rakentuu kuuntelemalla

Keskusteluissa osallistujat saattavat esittää mielipiteitä tai näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa ohjaajan omien näkemysten tai arvojen kanssa. On tärkeä muistaa jokaisen ihmisen kokevan asiat omalla tavallaan ja puhuvan omasta todellisuudestaan käsin.

Kuuntelemalla ja vastaanottamalla tuomitsematta tai kyseenalaistamatta saadaan rakennettua luottamusta. Luottamuksen päälle rakentuu yhteistyösuhde, joka puolestaan mahdollistaa dialogin ja tätä myötä kyseenalaistamisen ja uuden oppimisen – puolin ja toisin.

Kehuminen sitouttaa ja osallistaa

Kehuminen tukee osallisuuden rakentumista. Positiivista palautetta tulee antaa paikalle saapumisesta, keskusteluun osallistumisesta ja etenkin osallistujien omasta aktiivisuudesta toiminnan kehittämiseen. Osallistujia pitää kannustaa ideoimaan ja kehittämään – ehdottamaan aiheita, joista keskusteluja käydään, ja tapoja, joilla tilaisuudet toteutetaan. Tämä ei tarkoita osallistujien vastuuttamista toiminnan järjestämiseen vaan aktiivista kannustusta vaikuttamiseen ja omatoimisuuden lisäämiseen.

Jokainen toimintaan tai keskusteluun osallistuva nuori ansaitsee kehuja. Pitkään yksin olleelle jo ryhmään tuleminen voi olla suuri harppaus, jonka ottamisesta ansaitsee saada kehuja. Miesten vuorojen lähes kaikissa piloteissa onkin ollut ääneen sanottu sääntö, että “osallistuminen voi tarkoittaa pelkkää paikalle saapumista ja kuuntelemista”.

Positiivinen palaute ja rohkaisu saavat ihmisen tuntemaan itsensä nähdyksi ja kuulluksi. Kehumisen olisi hyvä olla olennainen osa ryhmän toimintakulttuuria. Ohjaajan vastuulla on esimerkin näyttäminen ja sitä myötä toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. Konkreettinen ja helppo tapa luoda kehumisen kulttuuria on ryhmäkeskustelun päätteeksi pidettävä kehukierros.

Käytännön vinkkejä

Kohtaaminen alkaa ensitapaamisesta. Tervehtimisestä on hyvä aloittaa ja sen jälkeen kannattaa:

• Kysyä nimi ja toistaa se.
• Kehua siitä, että on tullut paikalle.
• Kuunnella, hyväksyä ja rohkaista.

Kohtaaminen jatkuu koko yhteistyösuhteen ajan, joten on hyvä:

• Muistaa asioita, joista on juteltu aiemmin ja palata niihin jatkossa.
• Kehua siitä, että on tullut uudestaan.
• Kysyä mielipidettä usein ja erilaisista asioista.
• Innostua osallistujien omista ideoista.

Miten mahdollistaa osallisuus?

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Osallisuus toteutuu parhaiten silloin, kun toiminnan perustana on osallistujalähtöisyys ryhmän ensimmäisestä kokoontumisesta toiminnan loppuarviointiin asti. Täten Miesten vuoroa ei kannata järjestää “kiveen hakatun viiden kerran rungon” mukaan, vaan ensimmäisellä kerralla kannattaa varata aikaa yhteiseen tapahtumien suunnitteluun.

Alla on kysymyksiä, joita ohjaajien on hyvä tasaisin väliajoin kysyä itseltään sekä osallistujilta.

Miksi ja kenelle toimintaa järjestetään?

Kaiken ryhmätoiminnan taustalla on hyvä selkeä tavoite. Miksi me kokoonnumme yhteen? Kenen tavoite se on?

Esimerkiksi Miesten vuoron taustalla oleva Niko-97-hanke sai rahoituksensa nuorten miesten seksuaaliterveyden edistämistä varten. Täten lähdimme laatimaan ohjelmaa seksuaalioikeuksien^​1​ varaan, jotka onneksi tarjoavat laajan pelikentän. Ensimmäisen pilotin kohdalla kuitenkin huomasimme, että osallistujille tärkeimmäksi aiheeksi nousivat yksinäisyys, kiusaaminen ja mielenterveydenongelmat, eivät suoraan seksuaalioikeudet. Toisen pilotin kanssa aiheet rönsyilivät pornosta parisuhteisiin ronskilla otteella. Kolmas pilotti taas halusi puhua sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Tästä pääsemme takaisin otsikon kysymykseen. Miksi ja kenelle toimintaa järjestetään? Jos toimijan alkuperäinen tavoite eroaa osallistujien toiveista, kuinka toimimme? Vaikka ohjaajien kannattaa luoda selkeät tavoitteet ja rakenteet työskentelyn pohjaksi, kannattaa puitteet alusta saakka luoda joustaviksi.

Milloin ja monelta tapaamme?

Ajankohdat, jolloin Miesten vuoroa järjestetään, tulisi mahdollisuuksien mukaan valita niin, että kaikki kiinnostuneet osallistujat pääsevät paikalle. Opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret eivät välttämättä elä virastoaikojen mukaan, joten on aiheellista pohtia, onko aamupäivisin järjestettävä ryhmätoiminta kohderyhmälähtöistä vai pitääkö aikoja miettiä uudestaan.

Me työntekijät saatamme kuitenkin elää virastoaikojen mukaan. Muista tällöin työaikalainsäädännön mukaan varata seuraavalle päivälle tarpeeksi lepoaikaa. Jos iltaryhmä loppuu klo 21 ja seuraava aamu alkaa klo 8, palavat ohjaajat pian loppuun.

Aiheet?

Vaikka Miesten vuoro -työmallin perusajatuksena on seksuaalisuusteemojen käsittely, tulee aiheiden olla sellaisia, joista osallistujat haluavat keskustella. Ensimmäisille kerroille on hyvä olla aihe valmiina mietittynä, esimerkiksi menetelmäosiosta löytyvä aloituskerta “Mies 2020?”.

Tästä eteenpäin seuraavien kertojen aiheet pitää päättää yhdessä osallistujien kanssa. Jos kukaan ei ilmaise kiinnostusta pornosta puhumiseen, vaan osallistujat haluavat puhua kiusaamisesta, yksinäisyydestä tai pelaamisesta, niin kannattaa rohkeasti puhua niistä.

Toisaalta seksuaalisuusaiheet vaativat monesti ohjaajilta rohkeutta tuoda niitä keskusteluun mukaan. Tämä voi tapahtua muiden aiheiden sisällä. Ohjaajien pitää uskaltaa antaa keskustelun harhailla ja karata välillä alkuperäisestä aiheesta. Se ei ole helppoa, mutta siten saa oikean tiedon siitä, mitkä asiat osallistujien mieltä askarruttavat, mistä halutaan keskustella ja mistä saada lisää tietoa. Tämän tiedon pohjalta ohjaajat voivat rakentaa ryhmätapaamisten ohjelmia ja ohjata keskustelua teemoihin, joista olisi hyvä puhua. Hyvin pian saattaa käydä niin, että ryhmässä keskustellaankin ihmissuhde- ja seksuaalisuusteemoista. 

Keskustellaanko vai kokataanko?

Ryhmätapaamisia voidaan toteuttaa monella erilaisella tavalla. Menetelmiä erilaisten harjoitteiden tekemiseen sekä keskustelujen ohjaamiseen löytyy Harjoitteet-osiosta. Huomaa, että Miesten vuorojen menetelmät perustuvat fasilitoinnin ajatuksiin.

Kaikki menetelmät, tavat ja temput ovat kuitenkin hyödyttömiä, jos osallistujat eivät koe toimintatapoja mieleisiksi. Avoimuudella, keskustelulla ja jatkuvalla palautteen keruulla voidaan edesauttaa hyvien toimintatapojen löytymistä.

Palautteen keruu

Miesten vuoro -työmallin perusideana on olla joustava ja helposti osallistujien toiveisiin mukautuva. Täten toiminnan kehittämisen ja osallisuuden näkökulmasta palautteen keruu ja sen hyödyntäminen ovat olennaisia toimenpiteitä.

Tähän päästäkseen on hyvä kerätä palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen. Palautteen keruun tulee olla nopea prosessi, joka ei vie suhteettoman suurta osaa ryhmätoiminnan ajasta. Sen pitää olla osallistujille helppoa ja palautekysymysten selkeitä. Yksi tapa kerätä palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen on käyttää Socrative-palvelua, josta voit lukea tarkemmin tästä.

Palaute kannattaa käydä välittömästi läpi osallistujien kanssa. Tästä kannattaa kertoa tapaamisen alussa ja varata siihen esim. 10 minuuttia aikaa.

Palaute kannattaa purkaa ohjaajien kesken osallistujien poistuttua. Kun tilanne on tuoreena mielessä, on helppo pohtia, kuinka seuraavalla kerralla toimitaan. Tässä kohtaan kannattaa muistaa armollisuus itseä ja toista ohjaajaa kohtaan. Mitä opimme ja miten voisimme tehdä seuraavasta kerrasta vielä paremman?

Yhteenveto

Alle on koottu kysymyksiä, joilla voit tarkistaa, onko työotteesi osallistava:

• Miksi järjestät toimintaasi? Mitä haluat saada aikaiseksi?
• Kenelle järjestät toimintaasi? Tunnetko heidät?
  • Mitä osallistujat tarvitsevat/haluavat?
• Ovatko teema ja menetelmät mieleisiä osallistamiseen?
  • Saavatko osallistujat päättää niistä? (Esim. seuraava kerta)
  • Onko tilaa “harhailulle”?
• Mikä aika ja paikka tukisivat osallistumista? (Esim. kellonaika, viikonpäivä)
• Keräätkö systemaattisesti palautetta? (Esim. Socrative)
• Mitä kautta osallistujat voivat viestiä tapaamisten välillä?
• Palaa lopuksi ensimmäiseen kysymykseen tavoitteesta: miksi järjestät toimintaasi?

Seksuaalisuus

Kirjoittanut: Jukka Oksanen

Seksuaalisuuden määrittely ei ole yksioikoista. Väestöliitto^​1​ määrittelee sen olennaiseksi osaksi ihmisyyttä koko elämän ajan. Aihe on monelle hyvin sensitiivinen alue, joten sen käsittely vaatii Miesten vuoron ohjaajilta positiivista asennetta seksuaalisuuteen sekä ymmärrystä, että seksuaalisuus on monimutkainen ilmiö^​2​.

Seksuaalisuuteen liittyy valtavasti asioita, kuten seksuaalinen kehitys, biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli-identiteetti ja roolit, seksuaalinen suuntautuminen, eroottisuus, läheisyys, nautinnollisuus sekä lisääntyminen. Se onkin niin psyykkistä, fyysistä kuin sosiaalista ihmisenä olemista.

Lisäksi kulttuurin merkitystä ei voi vähätellä, kun puhumme seksuaalisuudesta. Seksuaalisuus on helposti tabuaihe, mutta se on myös ihmisten perusoikeus. Otetaan se siis puheeksi!

Yhdyntä < seksi < seksuaalisuus?

Miesten vuorojen piloteissa olemme huomanneet, että osalle seksuaalisuus voi tarkoitaa pelkkää yhdyntää, osalle seksiä laajemmin ja osalle hyvin laaja-alaista psykofyysis-sosiaalista vuorovaikutusta. Katriina Bildjuschkin onkin tuonut tätä ajatusta hienosti esille Parisuhdekeskuksen blogissa^​3​, johon kannattaa tutustua.

Miesten vuoro -työmallissa oleellista ei ole “käsitteen tarkka tieteellinen määrittely”, vaan toistemme ymmärtäminen. Jos vaikka ohjaajilla on Greenbergin^​4​ määrittelyn mukainen laaja-alainen käsitys seksuaalisuudesta ja ohjattavalla kapeampi yhdyntäkeskeinen näkemys, niin tällöin kannattaa ohjattavien kanssa sopia, mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Oleellista on, että asiaa käsiteltäessä kysyt, mitä tarkoitamme sanalla seksuaalisuus! Täten vältämme turhat väärinkäsitykset ja puhumme aidosti samasta asiasta.

Sanastoa

Seksuaalisuuteen liittyy myös paljon melko teknistäkin käsitteistöä: butch, cisnormi, incel, intersektionaalisuus… Välillä asiaan vihkiytymättömälle sanasto saattaa tuntua jopa valtavalta muurilta keskusteluun.

Miesten vuoro -työmallissa ideana ei ole juuttua sanastoon, mutta monet käsitteistöistä ovat tulleet puhekieleen saakka, joten tässä on muutamia sanastoja ohjaajille avuksi. Muista, että jos et tunnista miestesi käyttämää sanastoa, niin myös ohjaaja saa kysellä, mitä ne tarkoittavat! Ihmetellään yhdessä!

• THL:n tasa-arvosanasto^​5​
• Seta ry:n sateenkaarisanasto^​6​
• Incel-sanastoa sosiologi.fi-sivustolla^​7​

Sanastoista ja seksuaalisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa sääntö: “Älä oleta!” Esimerkiksi kaikki eivät ole heteroseksuaaleja, joten “mies-/vaimo”-sanan sijaan “kumppani” on hyvä valinta. Myös sukupuolineutraali kieli vähentää olettamista ja vähentää paineita miehenä olemisesta (esim. Ylen artikkeli ammattinimikkeistä).

Vinkkejä!

Aihetta käsitellessä tulee muistaa Väestöliiton Seksuaalioikeudet-kirjan (PDF)^​8​ hyvä vinkki:

Seksuaalisuudesta puhuminen ei ole aina luontevaa, sillä aiheet ovat hyvin henkilökohtaisia ja joskus myös kiistanalaisia. Monet suhtautuvat seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviin kysymyksiin tunteellisesti ja perustelevat kantojaan pinttyneillä uskomuksilla.

Seksuaalisuus voi olla yhteiskunnassa myös tabu. Tästä syystä seksuaalioikeuksia on hyvä lähestyä ”helpommilla” lämmittelevillä aiheilla ja luottamusta rakentavalla toiminnalla. Luottamusta voi rakentaa muun muassa tunnustamalla vallitseva valtasuhde itsensä ja keskustelukumppanin välillä. Omalla käytöksellään, kehonkielellä, pukeutumisella ja puhetyylillä voi yrittää viestittää, että keskustelukumppani on keskiössä ja että hänellä on tilanteessa valtaa.

Ilmonen & Korhonen (2015, 20)^​8​

Kyseisessä kirjassa annetaan vinkkejä turvalliseen keskusteluun, jotka ovat myös Miesten vuoro -työmallin ytimessä:

• Normalisoi: tästä aiheesta puhuttaessa on normaalia, että tunteet nousevat pintaan – kerro tämä jo johdannossa.
• Lupa poistua: jos keskustelu tuntuu epämiellyttävältä, keskustelusta saa poistua ja palata halutessaan.
• Positiivisuus: tehtävänäsi on ylläpitää hyvää ilmapiiriä, joten muista kiittää ja kehua aina mahdollisuuksien salliessa (“Kiitos, kun otit rohkeasti esille erilaisen mielipiteen”).
• Vahvuuskieli: älä puhu raiskauksen uhreista, vaan selviytyjistä tai kokijoista – korosta hyvää!
• Tukipalvelut: selvitä jo etukäteen, mitä tukipalveluja on olemassa – voi olla, että joudut ohjaamaan ohjattavia palveluiden äärelle.
• Purku: muista hankkia myös itsellesi tukihenkilö, jotta jaksat käsitellä intensiivisiä asioita – tätä varten Miesten vuoroa suositellaan toteutettavan parina!

Ohjaajan seksuaalisuus?

Vaikka Miesten vuoro -työmallin idea on mahdollistaa seksuaalisuudesta turvallinen puhuminen ilman seksuaalineuvojakoulutusta (Seksologinen seura), asian luonteva ja turvallinen käsittely vaatii ohjaajalta oman seksuaalisuuden pohdintaa^​9,10​. Jos itselle on vaikea puhua vaikkapa homoseksuaalisuudesta, itsetyydytyksestä tai pettämisestä, on vaikea antaa tätä lupaa ryhmäläisille. Jos itse pitää jotakin asiaa luvattomana, tuota lupaa voi olla vaikea antaa muille. Toki esim. seksuaalista kaltoinkohtelua ei tule hyväksyä! Mitkä ovat itsellesi haastavia aiheita?

Miesten Vuoro -työmallissa parityöskentelyn eräs idea on tukea ohjaajia tässä asiassa. Ennen ryhmän aloittamista ohjaajat voivat yhdessä käydä läpi seksuaalisuuttaan ja keskustelua siitä seuraavien kysymysten avulla:

• Kerro, mitä ajatuksia sinulla on.
  • (Katso yllä olevia sanastoja.)
• Ovatko yllä mainitut asiat hyväksyttäviä?
• Saatko kieltäytyä ohjaajana yllä mainittujen asioiden puhumisesta, esim. omasta seksuaalisesti suuntautumisesta kysyttäessä? Jos kyllä, niin mikä olisi ilmapiiriä tukeva tapa?

Lisää aiheesta löytyy artikkelistamme Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti.

Ohjaaja ryhmän jäsenenä

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoro -työmalli on ammattilaisen ohjaama, vertaisuuteen perustuva keskusteluryhmä miehille. Ammattilaisen ohjaama tarkoittaa sitä, että ohjaaja on vastuussa tilaisuuksien suunnittelusta, järjestämisestä ja ohjaamisesta.

Vertaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että ohjaaja ja ryhmäläiset ovat vertaisia suhteessa toisiinsa. Ohjauksen ei tule olla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa niin, että ohjaaja antaa tiedon ja osallistujat vain vastaanottavat sen. Ryhmässä annetaan ja saadaan tietoa yhdessä vuorovaikutuksellisesti.

Ohjaaminen perustuu kahden ohjaajan malliin, josta on erillinen artikkeli.

Ilmapiiri

Ilmapiirin luovat ohjaajan lisäksi ryhmäläiset itse, ja ryhmän tuleekin olla itsensä näköinen. Jokaisen tapa osallistua on erilainen.

Aktiivinen keskustelu tai sivusta hiljaa seuraaminen ovat yhtä arvokkaita tapoja osallistua. Ohjaajan tehtävä on huolehtia siitä, että osallistujat tulevat nähdyksi, kuulluiksi ja ennen kaikkea kohdatuksi – omina itsenään. 

Ohjauksen muuttuvat tasot

Ohjauksen taso voi vaihdella voimakkaasti eri ryhmätapaamisten välillä ja jopa yhden ryhmätapaamisen aikana. Ohjaajan tehtävä on olla tarkkaavainen, havainnoida ryhmätilanteessa muuttuvat dynamiikat ja säädellä ohjauksen tasoa niiden mukaisesti.

Yhtäältä on hyvä antaa keskustelun harhailla ja kulkea luonnollisia polkuja päämääräänsä ohjaajan vetäytyessä taka-alalle. Toisaalta välillä on tarvetta rajata keskustelua voimakkaasti tai tehdä yhteenvetoja, että aiheessa päästään eteenpäin. 

Kaikki ryhmät ovat erilaisia ja omanlaisiaan. Minkälainen keskustelukulttuuri ryhmään syntyy, on ohjaajan lisäksi osallistujien vastuulla, ja sen tekeminen näkyväksi on tärkeää. Mallin näyttäminen ja osallistujien kehuminen puheenvuoroista, kysymyksistä ja läsnäolosta on sitä myös. Kriittisen palautteen anto on mahdollista silloin, kun luottamus on rakennettu huolellisesti.

Läsnäolo

Ohjaajan läsnäolo sekä mukautuvuus ryhmän tarpeisiin ja tapaan olla mahdollistavat kohderyhmälähtöisen ja osallisuutta tukevan ryhmän syntymisen. Läsnäolo tarkoittaa sitä, että: 

• Ohjaaja kuuntelee ja reagoi.
• Ohjaaja ei tee muita asioita ohjauksen lomassa.
• Jos ohjaaja tekee muistiinpanoja, tulee siitä kertoa osallistujille ja pyrkiä tekemään niitä niin, että itse ohjaus ei kärsi.
• Läsnäolo alkaa heti toiminnan alkaessa ja jatkuu siihen asti, että tilaisuus loppuu ja “ovet suljetaan”.

Tärkeintä on uskaltaa

Seksuaalisuudesta, seksistä ja ihmissuhteista puhuminen ei välttämättä tunnu luontevalta jokaiselle ammattilaisellekaan. Omat ennakkoluulot ja -asenteet sekä elämänhistoria saattavat vaikuttaa ohjaajan suhtautumiseen ja tapaan ohjata.

Ryhmänohjaajan onkin hyvä tarkastella omia ennakkokäsityksiään ennen ryhmänohjauksen aloittamista. Aiheet, kuten porno, seksuaalivähemmistöt, sukupuoli ja seksi, herättävät tunteita meissä kaikissa – siispä omien rajojen ja estojen tiedostaminen on tärkeää ohjauksen sujumisen kannalta.

Kuka voi ohjata?

Miesten vuorossa puhutaan miehuudesta, ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, seksistä ja kaikista aiheista, jotka nuoria miehiä koskettavat. Miesten vuoron järjestäminen ei kuitenkaan vaadi seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeutin koulutusta.

Tärkeintä on avoin suhtautuminen ja valmius tarttua haasteeseen. Toiminnan ydin on luoda turvallinen tila puhumiselle ja ohjaajana yrittää parhaansa mukaan vastata esille nouseviin kysymyksiin. Jos ja kun käy niin, että ohjauksen aikana tulee kysymys, johon ei osaa vastata, voi ohjaaja aivan hyvin kertoa, ettei tiedä mutta voi ottaa asiasta selvää seuraavaa tapaamista varten.  

Oman tietämyksen lisääminen

Ohjaajan on hyvä seurata mediassa käytävää keskustelua sukupuolesta ja miehuudesta. Tälle sivustolle on kerätty paljon tietoa esimerkiksi seksuaalisuudesta.

Lue lisää:

Sitran Erätauko-menetelmä on ilmainen materiaali netissä, josta saat paljon käytännön vinkkejä ohjaustyöhön, vaikka olisit konkari.

Fasilitointi osallistavana ohjaamisena

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Eräs usein kysytty kysymys Miesten vuorosta on ollut, että miten minun asiantuntemukseni ohjaajana riittää puhumaan miesten seksuaalisuudesta. Miesten vuoro -mallin yksi hienous on siinä, että ohjaajan tarkoitus ei ole niinkään kertoa seksuaalisuudesta vaan saada osallistujat jakamaan turvallisessa tilassa omia ajatuksiaan. Tällöin koko toiminnan rakenne kannattaa rakentaa fasilitoinnin ympärille.

Fasilitoinnilla ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta Miesten vuorossa se on määritelty osallistavana ryhmän ohjaamisena^​1​ sisältökeskeisen toiminnan sijaan. Eräs tapa kuvata tätä on ajattelun johtaminen. Se on roolisi ohjaajana!

Äärimmillään fasilitointi tarkoittaa sitä, että ohjaaja tuo 0 % sisältöä keskusteluun ja keskittyy 100 % prosessin ohjaamiseen. Tämä tarkoittaa keskustelun avaamista avoimilla kysymyksillä ja fasilitoinitekniikoilla, osallistujien aktiivista kuuntelua, selkeyttävien yhteenvetojen tekoja, kuullun kiteyttämistä ja ylipäätään osallistujien aktivoimista ohjaajan luennoimisen sijaan.

Fasilitoinnin tavoite onkin prosessi, ei sisältöä. Pohdi ryhmäkertaa järjestäessäsi, mitä te haluatte yhdessä kehittää ja miksi. Esimerkkinä voi olla osallistujien mieskäsityksen laajentaminen, jotta osallistujat voisivat antaa itselleen luvan toimia joustavammin arjen aallokoissa. Tässä kohtaan kannattaa myös kysyä, miten osallistuja hyötyy osallistumisesta ja onko hän tietoinen hyödystä.

Monesti haasteena on, että osallistujat eivät syystä tai toisesta ymmärrä toisiaan. Ajattelun johtaminen vaatiikin ohjaajalta yhteisen äänen löytämistä ryhmälle. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä, vaan moniäänisyyden tukemista: “Olemme kuulleet tänään kolme erilaista mielipidettä ja laajentaneet kykyämme katsoa asiaa eri näkökulmista.”

Yksi haaste fasilitoinnissa on oma innostuminen. Innostuminen on välttämätön tapa osallistujien aktivointiin, mutta se ei saisi johtaa siihen, että ohjaaja rupeaa itse tuottamaan sisältöä. Eräs tapa estää tätä on laittaa ohjaaja kirjuriksi. Kirjaamalla muiden ajatuksia joutuu samalla itse koko ajan keskittyä ohjaamisen ytimeen: aktiiviseen kuunteluun ja reflektointiin.

Yllä olevan perusteella fasilitointi onkin osallisuuden helpottamista. Fasilitointi-sana perustuukin latinan sanaan facil, joka tarkoittaa helppoa.

Miten tämä sitten tehdään teknisesti? Fasilitoinnin maailma on täynnä tuhansia eri jippoja, joita ovat mm. akvaariokeskustelu, karuselli ja galleriakävely. Miesten vuoro -piloteissa käytettyihin fasilitointitekniikoihin pääset tutustumaan Harjoitukset-sivulla.

Turvallisemman tilan periaatteet

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Mikään tila ei ole täysin turvallinen, ja kun keskustelua käydään vaikeista ja monimutkaisista aiheista, on vaikea taata sitä, että kukaan ei loukkaannu. Tilan ja ilmapiirin tulisi kuitenkin olla niin turvallinen kuin mahdollista.

Ryhmän on hyvä luoda yhdessä yhteiset säännöt, joissa määritellään ne reunaehdot, joiden puitteissa keskusteluja käydään ja toimintaa järjestetään. Alla olevat turvallisemman tilan periaatteet^​1​ ovat yksi esimerkki, jota voidaan käyttää yhteisten sääntöjen pohjana.

1. Ole kunnioittava – älä kyseenalaista toisten kokemusta ja kunnioita toisten fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia rajoja.
2. Älä oleta – ole avoin ja kuuntele.
3. Anna tilaa – huolehdi, että kaikki tulevat keskusteluissa kuulluksi ja pääsevät osalliseksi.
4. Pidä huoli, että sinulla ja muilla on kivaa – jos kaipaat ongelmatilanteisiin apua tai tukea, pyydä sitä ohjaajalta.

Omia ennakkoluuloja ja olettamuksia on aika ajoin hyvä ravistella ja opetella tiedostamaan. Avoimuus ja kuunteleminen antavat meille tilaisuuden oppia toisistamme ja toisenlaisuudesta. Sinun kokemuksesi ovat sinun. Älä yleistä niiden pohjalta tai määrittele muiden kokemuksia heidän puolestaan. Jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, eikä kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri, mutta toisia pitää kunnioittaa.

Nämä periaatteet ovat yksinkertaistetut, ja niitä voi käyttää pohjana, kun ryhmä luo itselleen omat säännöt. Periaatteiden tarkoitus ei ole olla ehdottomia sääntöjä, joiden rikkomisesta rangaistaan. Mokata saa ja pitää, se antaa mahdollisuuden keskustelulle ja uusille tavoille katsoa asioita.

Lupa puhua seksuaalisuudesta

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Maija-Riitta Jouhki

“Kuinka paljon psykologin vastaanotolla puhutaan seksuaalisuudesta?”
“Niin paljon kuin psykologi tuo asiaa turvallisesti esille.”

Keskustelu seksuaalisuusluennolla

Miesten vuoron pilottien perusteella miehillä on tarve puhua seksuaalisuudesta mutta ei välttämättä turvallista paikkaa sille. Osallistujat voivat olla hyvin yksin ja hämmentyneitä aiheen kanssa ja tuntea jopa häpeää siitä. Vaietuista ja salatuista asioista voi tulla taakka, joka voi purkautua vahingollisilla tavoilla, kuten incel-kulttuurissa^​1​.

Aihe jää helposti kokonaan käsittelemättä, elleivät ohjaajat nosta asiaa esille. Ohjaajien tulee kehdata kysyä seksuaalisuudesta!

Kuinka?

Seksuaalisuus otetaan puheeksi kertomalla ääneen, että siitä on lupa puhua. Puheeksitolle varataan aikaa ja luodaan avoin sekä hyväksyvä ilmapiiri. Sanaton viestintä, ilmeet ja eleet ovat osa luvan antamista. Osallistujilla on myös lupa kieltäytyä aiheen käsittelystä.

Alla on lisää käytännön vinkkejä aiheeseen liittyen.

Luodaan säännöt

Miesten vuorossa puheeksiottoa kannustetaan luomalla tapaamisille säännöt, jotka tarkistetaan jokaisen kerran aluksi. Luottamuksellisuus ja lupa olla vastaamatta ovat toistuneet kaikissa ryhmissä.

“Kuunteleminen on osallistumista! Jos et halua puhua, voit vain kuunnella!”

Yksi Miesten vuoron tapaamisten perussäännöistä

Arvoneutraalius

Seksuaalisuutta koskevan puheen käsittelyn haastavimmista puolista on arvoneutraalius. Miesten vuorolla olemme kohdanneet laidasta laitaan konservatiivisia ja liberaaleja osallistujia. On vaikea olla painostamatta osallistujia omaan arvomaailmaan varsinkin, jos se on vastoin omaa ihmiskäsitystä ja jos eri näkökulmien edustajat haastavat muita läsnäolijoita valitsemaan puolensa.

Tämä ei tarkoita arvokeskustelun välttämistä vaan toisten erilaisten näkemysten kunnioittamista. Tällöin kannattaa palata pohtimaan, miksi Miesten vuoroa järjestetään. Vaikka osallistujalla olisi vahvoja näkökulmia, saako heitä syrjiä?

Itsensä tunteminen on yksi avain arvoneutraaliuuteen. Omia arvoja ja asenteita on työstettävä, jotta voi avoimesti kohdata toisten arvoja. THL:n vuonna 2015 julkaisemassa Seksuaalikasvatuksten tueksi -työpaperissa on esimerkiksi seuraavia kysymyksiä pohdittavaksi ohjaajien kesken:^​2​

• Millaista seksuaalikasvatusta olet saanut lapsena, nuorena ja aikuisena?
  • Missä/mistä olet sitä saanut?
  • Millainen ilmapiiri/tunnelma oli noissa tilanteissa?
  • Millaista seksuaalikasvatusta olisit kokenut tarvitsevasi?
• Mitkä ovat mielestäsi seksuaalikasvatuksen tavoitteet?
  • Esim. tiedonanto, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus vai eettinen vastuullisuus?

Sanasto-osaaminen

Ennen keskustelun aloittamista on hyvä varmistaa,  että ohjaajilla ja osallistujilla on yhteinen sanasto seksuaalisuudesta. Kieli ja käsitykset muuttuvat alati, kuten Setan sateenkaarisanaston^​3​ johdannossa sanotaan hyvin.

Ohjaajien kannattaa käydä sanasto-osaaminen läpi keskenään ennen Miesten vuoron pitämistä. On hyvä harjoitella sukupuolineutraaleja ilmaisuja ja käsitteitä, kuten tyttöystävän sijaan käsitettä kumppani.

Osallistujien kanssa hauska tapa käydä käsitteitä on S-E-X-ideakorteista löytyvä Seksialias-peli ja vastaava Seksuaaliterveyden työkalupakista löytyvä Arvaatko?-sanaselityspeli.

Puheeksioton mallit

Tunnetuimmat seksuaalisuuden puheeksioton mallit ovat PLISSIT ja BETTER^​4​. Ne ovat kirjainlyhenteitä, jotka toimivat muistisääntöinä mallien sisällöistä.

PLISSIT – ohjaajan ei tarvitse osata kaikkea!

PLISSIT^​5​ kuvaa puheeksioton syvyyttä: kuinka suuri asiakkaan huoli on ja kuinka paljon ammattilaisilla on osaamista asian käsittelyyn. Tasoja on neljä (P, LI, SS ja IT).

Miesten vuoro -mallissa oletus on, että ohjaajalla ei ole erityiskoulutusta seksuaalisuudesta. Tällöin on huojentavaa, että perustasolla voidaan keskittyä luvan antamiseen (P = Permission) seksuaalisuudesta puhumiseen, eikä sen missään nimessä tarvitse olla tiedon antamista (LI = Limited Information), erityisohjeita (SS = Spesific Suggestions) saati intensiivistä terapiaa (IT = Intensive Therapy).

Itse asiassa tämä Miesten vuoron malli välttelee asiantuntijalähtöistä tiedonantoa ja ohjeistusta ja pyrkii perustason (P) mukaisesti normalisoimaan seksuaalisuuden puheenaiheena nimenomaan osallistamalla osallistujat puhumaan seksuaalisuudesta rohkeasti. Jos keskustelussa nousee aiheita, joihin ohjaajien osaaminen ei riitä, niin silloin kannattaa rohkeasti nostaa asia esille: “Etsisimmekö yhdessä lisätietoa aiheesta vai kutsuttaisiinko asiantuntijavierailija paikalle?”

BETTER

BETTER-malli puolestaan pyrkii jäsentämään, kuinka puheeksiotto tulisi tehdä. Se ei sovi täysin Miesten vuoron käyttöön, koska esim. viimeinen kirjain R viittaa kirjaamiseen (Record). Oletuksemme on, että vertaisryhmistä ei tarvitse tehdä asiakaskirjauksia.

Keskustelun avaamiseen BETTER tarjoaa kuitenkin seuraavat vinkit:

• Luo otollinen ilmapiiri seksuaalisuudesta puhumiselle (B = Bring Up The Subject).
• Kerro, miksi puhuminen on tärkeää, ja tarjoa MAHDOLLISUUS puheelle (E = Explain).
• Käsitellään osallistujien huolia ja ratkaisumalleja ohjaajien osaamisen rajojen mukaan (T = Tell).
• Ajoituksen tulee olla oikea (T = Timing).
• Annetaan tarvittaessa tietoa (E = Education).
• Kirjataan (R = Record).

Miesten vuoro -mallissa joustavuus on erittäin tärkeää, jolloin edellä kuvattuja malleja ei tarvitse seurata orjallisesti. Toki seksuaalisuuden puheeksiottoon voi käyttää puheeksiottolomakkeita ja kysymyspankkeja (esim. Päihdelinkin PDF-materiaali)^​6​, mutta kaavakkeita käytettäessä tulee varoa, ettei niistä tule kaavamaisia prosesseja.

Lomakkeiden käyttöä kannattaa kuitenkin testata aluksi ohjaajien kesken. Esimerkiksi miltä tuntuisi puhua vertaisryhmässä Sarolan^​7​ kysymyksestä 9. “Oletko kokenut seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä?” Riittääkö osaamisesi aiheen käsittelyyn? Entä kaikkien osallistujien? Mikä on oikea ajoitus kysymykselle?

THL:n Seksuaalisuus puheeksi -nettisivustolla^​8​ on hyviä käytännön vinkkejä asian käsittelyyn. Tässä muutama esimerkki:

• Ole läsnä kiireettömästi. Jos ammattilainen vaikuttaa kiireiseltä, voi olla, ettei asiakas uskalla puhua.
• Sano ääneen, että seksuaalisuudesta on lupa puhua. Kerro, että seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on normaali käytäntö, joka tehdään kaikkien asiakkaiden kohdalla

Aikataulun ja rakenteen suunnittelu

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Ryhmätapaamisten aikataulu voidaan rakentaa monella tavalla. Alla olevassa esimerkissä yksi ryhmätapaaminen on kolmen tunnin pituinen. Se saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta pilottikokeilun perusteella sen on havaittu antavan aikaa virittäytymiselle, aktiiviselle keskustelulle sekä kunnolliselle prosessin lopetukselle.

Ensimmäiselle ryhmätapaamiselle on hyvä luoda selkeä rakenne. Tämä on tärkeää, koska osallistujat ja ohjaaja ovat molemmat uudessa tilanteessa. Selkeä rakenne, johon nojata, luo turvallisuudentunnetta kaikille läsnäolijoille. 

Esimerkki kolmen tunnin tapaamisen aikataulusta

Yllä oleva aikataulun rakenne koostuu neljästä osasta: alun vapaasta kahvihetkestä, ohjatusta ajasta, palauteajasta ja lopun vapaasta olemisesta. Huomaa, että myös tilaisuuden loppuaika on selkeä.

Vapaa oleminen

Ryhmän alussa ja lopussa on hyvä olla aikaa vapaalle oleskelulle. Ensimmäisellä kerralla alussa oleva aika voi olla lyhyempi. Lopussa oleva aika on sitä varten, että osallistujat voivat saada halutessaan yksilöllisempää ohjausta tai tutustua paremmin muihin osallistujiin.

Aikataulun rakenne kannattaa käydä osallistujien kanssa läpi heti ryhmätapaamisen alussa ja toistaa jokaisella kerralla uudestaan. On pidettävä huolta siitä, että kaikki osallistujat tietävät, milloin tauot ovat ja milloin suunniteltu ohjelma loppuu. Erityisesti ensimmäisen tilaisuuden lopuksi voidaan käyttää aikaa keskusteluun siitä, oliko rakenne mieleinen vai kaipaisiko se muutosta johonkin kohtaan esimerkiksi taukojen tai muiden ajankohtien osalta. Ole valmis muuttamaan rakennetta toiveiden mukaan!

Palauteaika

Aikatauluilla on tapana venyä ja paukkua – tärkeää olisi kuitenkin pitää kiinni keskustelun lopetusajasta ja jättää aikaa palautteelle. Jos loppuun ei jää aikaa lopetukselle ja prosessin päätökseen viemiselle, voi keskustelu jäädä elämään omaa elämäänsä ilman ohjaajan mahdollisuutta ohjata tai moderoida sitä.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö kävijät saisi jatkaa keskusteluja keskenään ryhmätapaamisen jälkeen ja niiden ulkopuolella, mutta on tärkeä taata, että varsinaisen toiminnan puitteissa tapahtuva keskustelu noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Siksi on tehtävä selkeä rajaus ohjatun ja vapaan toiminnan välillä. 

Ruoka

Ruokatarjoilun merkitystä ryhmätoiminnan menestykselle ei kannata aliarvioida. Resurssien käyttäminen kahviin ja leipään on halpa hinta siitä, että nuoret tulevat paikalle ja osallistuvat keskusteluun. Täysi vatsa ja kuppi kuumaa käsissä luo turvallisuuden tunnetta.

Yhteenveto

Alle on ranskalaisin viivoin yhteenvedettynä Miesten vuoron rakenne:

• aluksi vapaata olemista
  • kahvittelua ja syötävää
  • varmistus, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi & pääset tutustumaan uusiin osallistujiin
• ohjattu ryhmäkeskustelu
  • esittely, tavoite & säännöt
  • itse aihe
  • yhteenveto & palaute
• vapaata olemista
  • aikaa yksilökeskusteluille
• ohjattujen poistuttua
  • 5 min tauko
  • purkukeskustelu.

Kehu päivässä pitää itsetunnon kunnossa

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Voimaantuminen^​1,2​ (empowerment) on käsite, jota kasvatus-, sosiaali- ja terveusaloilla käytetään kyllästymiseen saakka. Se jää helposti abstraktiksi käsitteeksi, vaikka se on ihmistyöskentelyn ydinosaamista.

Myös Miesten vuoro -työmalli perustuu vahvasti voimaantumiselle. Jotta voisimme konkretisoida tämän ajattelutavan oleellisuutta, olemme konkretisoineet sen yksinkertaisesti kehumiseksi. Toki esimerkiksi kunnioittava ja osallistava tapa ohjata ja asioiden sensitiivinen puheeksi ottaminen ovat osa voimaantumista, mutta koulutustemme perusteella aiheesta on kaivattu mahdollisimman konkreettista esitystapaa.
Tässä artikkelissa keskitymme kehumisen jaloon taitoon.

Harjoittele kehumista päivittäin!

Kehumista ja niiden vastaanottamista pitää harjoitella aivan kuin mitä tahansa muuta sosiaalista taitoa! Ohjaajien on hyvä harjoitella taitoa esim. kehumalla muutamaa työkaveria joka päivä normaalissa arjessa, jolloin taito huomata toisten hyviä puolia kasvaa ja kehukierrosten vetäminen helpottuu. Samalla kaupanpäällisenä työyhteisön ilmapiiri kohentuu.

Kehumiseen löytyy paljon erilaisia vinkkejä netistä hakusanalla “kehuminen”. Esimerkiksi Valittujen palojen teksti^​3​ vinkkaa kiinnittämään huomiota kehujen aitouteen ja täsmällisyyteen ja vinkkaa jatkamaan kehua kysymyksellä (“Osasit tuoda hyviä vinkkejä työnhakuun. Mistä sinä keksit niitä?”). Ylen artikkelissa^​4​ kuvataan, miltä toimittaja Kahilasta tuntui harjoitella kehumista psykologi Nymanin johdolla, ja siinä tuodaan esille hauskat käsitteet kehukankeus, kehupihtaus ja kehukoukku.

Hidasta elämää -blogissa^​5​ Pauliina Flang miettii hyvin, kuinka kehu voi joskus kääntyä tahattomasti moitteeksi. Esimerkiksi toisen ulkonäön kehuminen voidaan helposti tulkita moitteeksi (“Laihtunut – olenko ollut ennen lihava?”). Turvallisempia aiheita ovat osallistujien toiminta Miesten vuorolla ja positiiviset persoonallisuudenpiirteet (“Olit jälleen todella ystävällinen, kuten tarjosit paikkasi Jokelle, kun tuolit loppuivat”).

Alla on Flangin laatima 15-osainen lista erilaisista kehuttavista asioista. Mitkä niistä ovat sinulle mieluisa saada ja mitkä mieluisia antaa? Käy lista läpi ohjaajaparisi kanssa.

Kehukierros

Miesten vuoro -mallin perusrakenteeseen kuuluu kehukierros. Se toteutetaan jokaisen tapaamisen lopuksi. Alla on kuvattu, mikä se on, miten se tehdään ja miksi se on niin oleellinen osa mallia.

Mikä?

Kehukierros on klassinen tapa nostattaa osallistujien mielialaa, josta on monta mukaelmaa. Perinteinen tapa on ottaa vuorotellen esille yksi osallistuja, josta jokainen muu osallistuja kertoo yhden kehun (“Osallistuit tänään aktiivisesti”, “Näin ilmeistäsi, kuinka kuuntelit hienosti” tai vaikkapa “Kerroit todella avoimesti elämästäsi, kiitos luottamuksesta meihin”).

Kehuminen voi aluksi aiheuttaa hetkellistä hämmennystä, mutta Miesten vuorojen piloteilla se on saanut eniten hymyä osallistujien kasvoille. Täten se on otettu osaksi Miesten vuoron lopetusrakennetta. Eli se käydään läpi jokaisen tapaamisen päätteeksi.

Miten?

Kehumisen aloittaminen on helposti haastavaa, joten jokaista yksilöä koskevan kehukierroksen voi aloittaa päävetäjä. Tällä tavalla hän rikkoo jäitä muilta ja antaa esimerkin, mistä asioista voi kehua.

Vastaavasti kehukierroksen voi päättää apuvetäjä, jotta tämä voi vetää yhteen kehut ja/tai, jos osallistujat eivät keksi lisäkehuja (“samaa kuin edellinen”), niin hän voi tuoda vielä esille uuden lisäkehun. Vastuu ja kontrolli kierroksen onnistumisesta on täten ohjaajille.

Kehuminen vaatii tarkkaavaista kykyä huomioida toiset, jolloin apuvetäjä tarkkailijan asemassa on erinomaisessa tilanteessa huomaamaan yksityiskohtia.

Ennen kehujen antamista pääohjaajan on hyvä selittää, että kehuun ei tarvitse reagoida eikä sitä tarvitse kommentoida, ainoastaan ottaa se vastaan.  

Miksi?

Kehuminen tekee hyvää! Kehuminen tekee näkyväksi!

Osallistujien kehuminen on hyvä ottaa osaksi toimintakulttuuria. Kehukierroksen tarkoituksena on tehdä kehuminen helpoksi ja rohkaista myös osallistujia kehumaan toisiaan myös muulloinkin kuin kehukierroksella.

Toiseksi vertaiselta saatava kehu voi olla ohjaajien kehuja arvokkaampaa. Vertaisilta saa harvoin kehuja, joten kokemus voi olla hyvin voimaannuttava ja auttaa osallistujia ryhmäytymään.

Kolmantena hyötynä kehukierroksella harjoitellaan kehujen vastaanottamista ja hyväksymistä, mutta myös positiivisen palautteen antamista muille, mikä on tärkeää kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Piloteilla on huomattu, kuinka myös ohjaajat ovat kokeneet erityisesti kehujen vastaanottamisen vaivaannuttavana mutta myös iloisena asiana.

Kahden ohjaajan malli

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Mitä vaatimuksia Miesten vuoro -malli asettaa ohjaajille? Lähtökohtaisesti työmalli on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka toimivat miesten kanssa. Malli on kuitenkin pyritty luomaan niin helpoksi, että kuka tahansa asiasta kiinnostunut voisi pitää Miesten vuoroja.

Oli taustasi mikä tahansa, herkkien asioiden käsittely vaatii valmistautumista, sillä huonosti ohjattu vertaisryhmä voi olla vahingoittavaa toimintaa niin osallistujille kuin ohjaajille. Jopa koulutetut psykoterapeutit saattavat välillä pahentaa potilaidensa oloa, vaikka tämä on harvinaista^​1​. Tätä varten alle on koottu joitakin ajatuksia, joilla varmistamme laadukkaat tapaamiset:

Valmistaudu!

Ensimmäinen kysymys ryhmää perustettaessa on, mikä on sen tavoite. Vastauksen ei tarvitse olla kovin tarkka, vaan tavoitteena voi olla mallin mukaisesti tarjota laadukas paikka miehille puhua itseään koskevista asioista. Tietty väljyys itse asiassa tukee mallin ideaa osallistujalähtöisyydestä.

Toinen kohta on tähän materiaaliin tutustuminen. Kun olet päätynyt tälle sivulle, luultavasti oletkin jo hyvää vauhtia lukemassa materiaalia.

Alle on koottu joitakin yleisiä kysyttyjä kysymyksiä ohjaajiin liittyen:

Kuinka keskustelua tulisi vetää?

Sitran Erätauko-menetelmässä^​2​ on erinomaisesti koottu keskustelun vetäjän parhaat ohjaustoimet:

1. Mahdollista tila jokaiselle osallistujilla kertoa ajatuksensa.
2. Yhdistä eri osallistujien puheenvuorot toisiinsa.
3. Ole esimerkilläsi suora mutta sensitiivinen.
4. Varmista, että kaikki tajuavat toisten puheenvuorot (esim. vaikeat käsitteet).
5. Pysähdy jännitteiden ilmaantuessa käsittelemään niitä.
6. Auta tuomaan esille piiloon jääneistä näkökulmia.
7. Auta lopuksi luomaan yhteinen käsitys aiheesta.

Erätauko-malli painottaa erityisesti sitä, että ohjaajat pyrkivät nivomaan osallistujien erilaiset näkökulmat yhteen: “Mistä me olemme nyt lopuksi samaa mieltä? Missä ovat erot? Mitä uutta ymmärrämme nyt?“

Tuleeko ohjaajia olla kaksi?

Yksi Miesten vuoron perustava lähtökohta on kahden ohjaajan malli. Koska mallissa ei oleteta työntekijöiltä esimerkiksi seksuaalineuvojan koulutusta tai työnohjausta mutta tapaamisten aikana voi nousta haastavia aiheita esille, ohjaajien on hyvä saada tukea toisiltaan.

Toinen tärkeä seikka kahdelle ohjaajalle on työmallin ajatusperusta. Jotta osallistuvuutta ja laadukasta kohtaamista voidaan tukea, kannattaa ohjaajien roolit sopia selkeästi etukäteen:

Pääohjaajan ja apuohjaajien rooleja kannattaa kierrättää. Täten kummallekin ohjaajalle tulee kokonaisvaltaisempi näkemys vertaisryhmän vetämisestä ja työmäärä jakautuu tasaisemmin ohjaajien kesken.

Tulisiko ohjaajien olla miehiä?

Niin Miesten vuoron pilottitoiminnan kuin muun kirjallisuuden^​4​ perusteella ohjaajien sukupuolella on vaikutusta toimintaan. Lyhyt vastaus on, että kokemustemme mukaan ohjaajien kannattaisi olla miehiä.

“Kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset kykenisi auttamaan poikia siinä kuin miesauttajatkin, vaan siitä, että avun antamisen ja sen hakemisen luonne muuttuu. Pojat eivät esimerkiksi ole puhuneet asioista naiselle samalla tavalla kuin auttajan ollessa mies. Pojat kehtasivat muun muassa kysyä teini-iän haasteista syvemmin miehiltä, mikä edesauttoi tarvitun avun tarjoamista ja saamista.”

Auta miestä mäessä, s. 9

Tilanne on haastava, sillä valtaosa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöistä on naisia. Jos ohjaajat ovat naisia, kattaa tämä aihe ottaa esille ensimmäisellä tapaamiselle. Koska osallistujat eivät välttämättä uskalla sanoa suoraan haluavansa miesohjaajan, voi asiaa kysyä anonyymisti kysymyspurkilla. Silmu-hankkeessa^​5​ on tehty huomio, että sekin voi auttaa, että vain ensimmäisellä kerralla on miesohjaaja paikalla.

Mitkä ovat tyypillisiä virheitä?

Alle on koottu kirjallisuudesta^​6​ ja pilottitoiminnasta kertyneitä kokemuksia. Lähtökohtaisesti ryhmät ovat toimineet erinomaisesti. On kuitenkin sudenkuoppia, joita kannattaa välttää.

• Pääohjaaja ei aloita tilaisuutta selkeästi.
  • Aloitus venyy.
  • Ei rauhoituta tilaisuuteen.
  • Ei käydä esityskierrosta ja pelisääntöjä läpi.
  • Ei esitellä tapaamisen tavoitetta selkeästi.
• Tapaamisen aikana:
  • Ohjaajat esittävät suljettuja, (piilo)tuomitsevia tai painostavia kysymyksiä.
  • Ohjaajat antavat yhden osallistujan viedä kaiken ajan.
  • Ohjaajat eivät aktivoi passiivisia osallistujia (“Matti, mikä ajatus sinulle herää tästä?”).
  • Ohjaajat antavat keskustelun punaisen langan kadota (rönsyily).
  • Ohjaajilla on kiire, ja he jopa hoputtavat puhujia.
  • Ohjaaja kysyy oma uteliaisuuttaan, kun hän pitäisi kysyä osallistujien tarpeista lähtien.
  • Ohjaajat sallivat sääntörikkomuksen, esimerkiksi loukkaavan kommentin tai toisen keskeyttämisen.
  • Ohjaaja pyrkii muuttamaan osallistujien tunteita pakolla positiivisemmaksi tai ovat yliempaattisia.
  • Ohjaaja pyrkii ratkaisemaan osallistujien ongelmia.
  • Ohjaajat puhuvat liikaa.
  • Pääohjaaja ei muuta toimintaa, vaikka huomaa ilmapiirin olevan huono (“Hetkinen! Huomaan teidän katselevan kännyköitä. Unohdetaanko luentomaiset kalvot vai mitä toivoisitte meidän tekevän?”).
  • Apuohjaaja ei uskalla puuttuu pääohjaajan virheisiin.
  • Tapaamisesta ei kerätä palautetta.
• Tapaamisen jälkeen:
  • Ohjaajat eivät välittömästi pidä palautekeskustelua.

Purkukeskustelu ohjaajille

Suosittelemme ohjaajia välittömästi tapaamisen jälkeen pitämän 5 minuutin tauon. Sen jälkeen kannattaa purkaa heti tapaamisen herättämiä ajatuksia, niin ne ovat tuoreessa muistissa ja tapahtuman saa suljettua mielestään ennen kotiin menoa.

Apuohjaaja aloittaa kysymällä pääohjaajan tuntemuksia. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä^​7​:

• Mistä pääohjaajana haluat kiittää itseäsi? Missä onnistuit?
• Mistä haluat kiittää muita läsnäolleita?
• Huomasitko “tyypillisiä virheitä” -listasta jotakin tällä tapaamisella? Mitä asialla pitäisi tehdä?
• Koitko yllätyksiä?
• Mitä sinun pitäisi tehdä nyt tulevia tapaamisia ajatellen?

Apuohjaajan kannattaa varautua siihen, että pääohjaaja kokee negatiivisia tunteita varsinkin, jos jotakin häiriöitä ilmeni. Tarkoitus on voimaannuttaa ja kehittää toimintaa, ei keskittyä virheisiin tai juuttua negatiivisiin tunteisiin. Lopuksi apuohjaajan kannattaakin antaa positivinen yhteenveto tilanteesta Miesten vuoron kehumisen periaatteiden mukaan.

Kun pääohjaaja on käynyt läpi nämä kysymykset, voidaan ne käydä läpi myös apuohjaajan toimesta. Monesti tämä tapahtuu kuitenkin itsestään keskustelun aikana.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Miesten vuoro on nimensä mukaisesti tarkoitettu miehille. Työmallissa miehuuden määritelmä annetaan osallistujalle itselleen. Jos osallistuja kokee olevansa mies, hän on tervetullut ryhmään.

Osassa piloteista tämä aiheutti keskustelua osallistujien keskuudessa. Osa cismiehistä (Seta) koki, että eivät voi puhua täysin avoimesti, kun läsnä oli transihmisiä, sekä päinvastoin. Välillä molemmat miesryhmät kokivat toistensa mielipiteet ahdistavina, varsinkin jos ne olivat hyvin vahvoja. Sama ilmiö voi toki ilmaantua iän, kulttuuritaustan tai jonkin muun tekijän suhteen.

Tähän ilmiöön ei ole yksinkertaista ratkaisua. Mahdollisimman samankaltaisen ryhmän luominen on yksi tapa estää mielipiteiden törmäämisiä. Esim. VIGOR-hankkeessa ryhmät muodostetaan osallistujien kulttuuri- ja kielitaustan perusteella.

Toisaalta juuri rakentava hyvinkin eroavien mielipiteiden läpikäyminen voi avartaa molempien osapuolten ajatusmaailmaa ja hyvinvointia. Tässä kohtaan ohjaajien osaaminen ja rooli korostuu – kuinka luot rakentavan ja sallivan ilmapiirin? Onko sinulle helpompaa vetää mahdollisimman samankaltaista vai erilaista ryhmää?

Tämä asia kannattaa mallin mukaisesti puheeksi osallistujien kanssa, varsinkin jos huomaat, että osallistujien erilaiset lähtökohdat rikkovat ilmapiiriä. Tällöin on hyvä nostaa kissa heti pöydälle ja keskeyttää muu toiminta. Mitä ajatuksia osallistujilla on? Mikä loisi heille turvallisen ilmapiirin? Tässä kohtaa anonyymit menetelmät, kuten kysymyspurkki, voivat rohkaista osallistujia puhumaan asiasta suoraan mutta kunnioittavasti.

Ryhmän koko

Ryhmän kokoa ei ole hakattu kiveen. Piloteissa ryhmää on vedetty kahdellekin osallistujalle, mutta näppituntuma on, että 4–10 osallistujaa on ideaalimäärä. Myös Leena Ståhlberg suosittelee tätä määrää Pienryhmäohjaajan opas -kirjassaan (s. 61–64)^​1​.

Osallistujamäärää oleellisempaa on vuorovaikutuksen laatu, esimerkiksi se, miten saat herätettyä osallistujien mielenkiinnon. Osallistujien aktivointi varsinkin keskenäiseen vuorovaikutukseen on yksi vertaistoiminnan idea. Kokevatko ryhmäläiset me-henkeä keskenään? Ohjaajan tehtävä on tukea tätä prosessia, ettei ryhmään synny vastakkainasettelua tai ettei se juuttuisi valituskerhoksi.

Koska malli perustuu avoimeen ryhmään eli siihen saa tulla tai poistua oman päätöksen mukaan, on kävijämäärää vaikea rajata. Jos osallistujia tulee yli kymmenen, kannattaa harkita, tulisiko ryhmä jakaa edes osaksi ajaksi kahtia, kun vetäjiä on kaksi. Toinen tapa on vaihtaa tai muokata harjoituksia isommalle ryhmälle sopivaksi. Esimerkiksi yhdessä pilotissa käytettiin akvaariokeskustelua, kun osallistujia oli yli 30 paikalla.

Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Miesten vuoroon kuuluu palautteen pyytäminen osallistujilta osana tapaamista. Tällä pyritään osallistamaan heidät toiminnan kehittämiseen. Kun työkalu valitaan harkiten, palautteen antaminen on helppoa ja anonyymiä ja palautteet tallentuvat yhteen paikkaan ohjaajien yhteistä loppupurkua varten. Avoimuutta lisää, että palautteet näytetään tapaamisessa myös osallistujille. 

Miesten vuoro -piloteissa olemme käyttäneet palautteen keräämisessä Socrative-kyselytyökalua. Osallistujat vastasivat kännyköillään muutamaan yksinkertaiseen palautekysymykseen, joilla pyrimme osallistamaan heidät toiminnan kehittämiseen. Vastaukset oli helppo näyttää välittömästi osallistujille videotykillä. Tämä struktutoi palautteen keräämistä ja vahvisti kaikkien osallisuutta. Lisäksi vastaukset tallentuivat yhteen paikkaan, mikä mahdollisti tapaamiskerran jälkeen ohjaajien loppupurun päivän annista.

Socrative on mukava käyttöjärjestelmänä, sillä:

• Ilmaisversio riittää hyvin.
• Kysymykset on helppo kopioida seuraavalle kerralle.
• Kysymykset ovat helposti muokattavissa.
• Siihen on kätevä vasta kännykällä (nimellä tai anonyymisti).
• Se toimii selaimella, ei vaadi mitään asennuksia.
• Vastaukset voi näyttää reaaliajassa osallistujille (anonyymisti).

Ainoana miinuksena on ehkä Socrativen hieman vanhahtava ulkoasu, mutta osallistujamme eivät ole koskaan valittaneet siitä!

Voit ladata itsellesi piloteissa käytämämme palautekyselyn Word-tiedostona ja käyttää sitä sellaisenaan tai muokata oman näköiseksesi.

Kirjoittaja: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoroa voi toteuttaa niin avoimena kuin suljettuna ryhmänä. Toteutustapa riippuu luonnollisesti järjestävän tahon olemassaolevista rakenteista.

Avoimen ryhmän haasteena on se, että ohjaaja ei voi varmuudella tietää, keitä on tulossa paikalle ja miten uudet osallistujat vaikuttavat ryhmän dynamiikkaan. Toisaalta se mahdollistaa osallistumisen silloin, kun nuorelle itselleen sopii, ja ryhmä voi olla houkuttelevampi, jos se ei vaadi sitoutumista tai ilmoittautumista.

Suljettu ryhmä on haastava toteuttaa, jos järjestävän tahon kohtaamaat nuoret eivät mielellään sitoudu tai ilmoittaudu toimintoihin. Toisaalta suljettu ryhmä mahdollistaa tiiviimmän ryhmäprosessin ja voi olla merkitsevä siinä, kokevatko osallistujat ryhmän luottamukselliseksi.

Kaupunkiolohuone Kohtauksessa, Metropolian opiskelijoiden etäryhmä sekä Oulun Poikien Talolla järjestetyt Miesten vuoro -pilotit ovat toimineet avoimella periaatteella. Keravan vankilassa ja Maisonkodilla järjestetyt pilotit olivat puolestaan suljettuja. Toteutustapa valittiin pilottikohteen toivomusten mukaan ja molemmat tavat koettiin hyviksi kyseisiin toimintaympäristöihin.

Tuttu paikka

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoro -toimintaa voidaan järjestää, missä vain nuoria miehiä on. Pilottiemme perusteella tilan tulisi olla sellainen, että se on nuorille jo ennestään tuttu – ympäristö, jossa nuoret viettävät aikaansa muutenkin. Nuoret sitoutuvat paremmin toimintaan ja osallisuus on vahvempaa silloin, kun tila on jo valmiiksi nuorten näköinen ja heidän omansa. Tuttu ja turvallinen tila mahdollistaa aktiivisen osallistumisen keskusteluihin vaikeistakin aiheista. 

Vaikka tila olisi suurimmalle osalle tai kaikille tuttu ennestään, on tilanne uusi. Siksi ryhmätoiminnan aluksi ei ole pahitteeksi käydä läpi muutamia perusasioita ja toistaa näitä vaikka joka kerta.

Esimerkiksi:

• Missä vessa sijaitsee?
• Mistä saa juotavaa?
• Missä on uloskäynti?
• Missä on sopivaa istua?
• Missä tilassa itse ryhmätoiminta tai -keskustelu tapahtuu?
• Onko sellaista tilaa, jossa voi olla yksin tarvittaessa?

Tieto perusasioista luo turvallisuuden tunnetta. Ei ole liioittelua toistaa näitä asioita jokaisella kerralla, vaikka osallistujat olisivat samoja ja paikka tuttu.

Yhteydenpito osallistujiin tapaamisten välillä

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Yhteydenpito osallistujien ehdoilla

Yhteydenpidon osallistujien kanssa tulee tapahtua heidän ehdoillaan. Ryhmänohjaajan tehtävänä on selvittää, mitä kanavia käyttäen viestit tavoittavat nuoret. Pakollisten Facebook-sivujen tai WhatsApp-ryhmien perustaminen on turhaa, jos osallistujat eivät käytä kyseisiä medioita.

Ohjaajan vastuulla on ottaa selvää, mitä medioita osallistujat käyttävät ja mitä kautta he haluavat tiedon saada ja, jos tarpeellista, opetella käyttämään itselleen aiemmin tuntemattomia viestinnän välineitä. Yllätyksenä voi tulla, että osallistujat haluavat Discord-kanavan sijaan yhteydenpitoa perinteisillä tekstiviesteillä.

Henkilökohtaisuus

Jonkinlainen viestintäkanava ohjaajan ja osallistujien välillä pitää olla. Yhteydenpito ohjaajan ja osallistujan välillä myös tapaamisten ulkopuolella voi olla monelle nuorelle erittäin merkityksellistä. Esimerkiksi tekstiviestillä lähetetty muistutus ryhmätapaamista edeltävänä aamuna voi olla ratkaiseva tekijä siinä, saapuuko nuori paikalle.

Henkilökohtainen viesti rankan ryhmätapaamisen jälkeisenä päivänä voi tehdä huonosta päivästä hyvän ja ratkaista sen, sitoutuuko nuori jatkossa toimintaan. Aktiivinen yhteydenpito viestii siitä, että nuoresta välitetään, hänet muistetaan ja hänen osallistumistaan toivotaan. 

Kahdenlaista tiedotusta

Tiedotuksessa on hyvä miettiä, minkälainen linja ja tyyli on, kun viestitään osallistujille, ja minkälainen silloin, kun viestitään verkostoille ja yhteistyökumppaneille. Näiden tyylien ei kannata olla samoja.

Verkostoille ja ammattilaisille voi viestiä ryhmätoiminnasta, jonne saa ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä, mutta mahdollisille osallistujille viestinnän kannattaa olla vähemmän leimaavaa ja enemmän houkuttelevaa. Alla on esimerkkikuva Vallilan ja Malmin pilottiryhmistä.

Olemme myös tehneet valmiita viestintäpohjia joita voit käyttää toiminnasta viestimiseen. Pohjat ovat Power Point -kalvoja joihin voit muokata tekstejä vapaasti.

Selkeys

Kun toiminnasta tiedotetaan osallistujille eli kohderyhmälle, tulee viestinnän olla selkeää.

• Mitä? (Ryhmäkerran aihe)
• Milloin? (Kellonaika, vaikka se olisi aina sama)
• Missä? (Paikan nimi ja osoite ja tarkentavat tiedot, jos tarpeellista)
• “Toivottavasti nähdään illalla…”