Miesten vuoro -työmalli -verkkojulkaisua koskee EU:n saavutettavuusdirektiivi sekä laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jossa edellytetään, että julkisten verkkopalvelujen on oltava saavutettavia. Tavoitteena on ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa ja yhdenmukaiset vaatimukset saavutettavuudelle. 

Sivuston saavutettavuusstandardi on WCAG 2.1, AA-taso. Verkkosivujen tekemisessä on huomioitu saavutettavuusvaatimukset ja se on pyritty tekemään mahdollisimman toimivaksi kaikki käyttäjät huomioiden. Saavutettavuusselosteen tiedot perustuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun omaan saavutettavuusarviointiin.

Tämä saavutettavuusseloste koskee palvelua Miesten vuoro -työmalli ja on päivitetty 27.11.2020. Tämä verkkosivusto on julkaistu vuonna 2018. Se on muokattu Metropolian kustantamaksi julkaisuksi ja julkaistu tässä muodossaan 27.11.2020.

Digipalvelun saavutettavuuden tila

Täyttää saavutettavuusvaatimukset osittain. 

1.2.1 Pelkkä audio ja pelkkä video (tallennettu)

Verkkosivulla on Metropolian ja muiden organisaatioiden Youtubesta sekä Yle Areenasta upotettuja videoita, jotka on julkaistu ennen 24.9.2020 ja joissa ei ole tekstitystä eikä niille ole tekstivastineita.

2.4.4 Linkin tarkoitus (kontekstissa)

Verkkosivun lähteissä olevat linkit eivät ole muotoiltu tekstilinkeiksi vaan ne niissä on käytetystä pluginista johtuen näkyvillä www-osoitteet. Osa verkkosivun linkkiteksteistä ei myöskään kerro tarkalleen mikä sivusto aukeaa kun linkkiä klikkaa.

Huomasitko saavutettavuuspuutteen digipalvelussamme? Kerro se meille ja teemme parhaamme puutteen korjaamiseksi.

Voit antaa palautetta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen julkaisut@metropolia.fi.

Valvontaviranomainen

Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta meille eli sivuston ylläpitäjälle. Vastauksessa voi mennä 14 päivää. Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai et saa vastausta lainkaan kahden viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avautuu uuteen ikkunaan). Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivulla kerrotaan tarkasti, miten ilmoituksen voi tehdä ja miten asia käsitellään.

Valvontaviranomaisen yhteystiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Saavutettavuuden valvonnan yksikkö
www.saavutettavuusvaatimukset.fi
saavutettavuus(at)avi.fi
puhelinnumero vaihde 0295 016 000

The post Saavutettavuusseloste ja -palaute appeared first on Miesten vuoro.

Mieserityisyys

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Eroaako miehenä oleminen naisena tai muunsukupuolisena olemisesta? Sukupuolierityisyys, tässä tapauksessa mieserityisyys, lähtee liikkelle tästä ajatuksesta^​1​. Alla on kuvattu, kuinka Miesten vuorojen pilotissa on huomioitu mieserityisyys.

Sukupuolisensitiivisyys

Yhteiskuntamme on sukupuolittunut ja sukupuolittava, halusimme sitä tai emme. Sukupuolisensitiivisyydellä ei pyritä häivyttämään sukupuolia, vaan tekemään ne näkyväksi ja tarkastelemaan niitä kriittisesti, esimerkiksi löytämään syrjiviä käytänteitä ja poistamaan niitä^​1,2​. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain^{​​3​​} sekä tasa-arvolain^​​4​ mukaan viranomaisten ja oppilaitosten on edistettävä yhdenarvoisuutta.

Tämä ei tarkoita sukupuolineutraalisuutta eli sukupuolen jättämistä huomioimatta tai häivyttämistä. Päinvastoin ideana on, että kaikki sukupuolet kokevat tasa-arvoisesti oman roolinsa yhtä merkityksellisenä kuin muiden roolit^​5​. Mieserityisyys on positiivista erityiskohtelua, jossa miehet nähdään aktiivisina ja osallistuvina ihmisinä.

Vankina rooleissa?

Miehistä puhuttaessa pitää muistaa, että kyseessä on valtava ja moninainen ryhmä. Silti kulttuurissamme elää stereotyyppisia käsityksiä miehistä, “jotka eivät puhu tai pussaa”, “pärjäävät hammasta purren” tai “eivät turhista valita”. Miehet saattavat myös tietoisesti ja tiedostamatta toistaa elämässään näitä rooliodotuksia joutuen stereotyyppien vangeiksi.

Miesten ryhmän ohjaajana on hyvä tunnistaa, miten yhteiskunnan käsitykset elävät hänessä itsessään. Miespalvelut rakennetaan monesti ongelmakeskeisesti. Miten estetään lähisuhdeväkivalta tai päihteiden väärinkäyttö? Tehtävä on mitä tärkein, mutta sisältävätkö ne oletuksen aktiivisesta ja osallistuvasta miehestä?

Vaatimukset ohjaajalle

Mieserityinen osaaminen tarkoittaa ymmärrystä miehuudesta, miehenä olemisesta, miehuuden historiasta, miehille kasaantuvista haasteista, paineista ja etuuksista sekä miehuuteen liittyvistä normeista^​1,5​. Siihen kuuluu myös ryhmänvetäjän kyky olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutukseista asiakastilanteisiin.

Miestyö on helposti ongelmalähtöistä. Miehillä on naisia huonommat elintavat, he ovat väkivaltaisempia, syrjäytyvät helpommin, kolme neljästä itsemurhan tehneistä on miehiä^​6​ ja 90 % vangeista on miehiä.^​5​ Miessakit ry:n juhlavuoden artikkelissa vuonna 2015 miestyötä kuvataan jopa “ongelmia korjaavaksi kriisityöksi”^​7​.

Toinen näkökulma on miesten passiivinen rooli heitä koskevissa tukipalveluissa. Miesten vuoro -malli pyrkii rikkomaan näitä lähtökohtia ja luomaan mallin, joka tukisi voimauttavaa ja osallistavaa toimintaa miehille. Mallin iskusanoja voisivat olla aktiivinen, osallistuva ja sitoutunut mies.

Isätyökirjaa (2020, s. 10)^​5​ lainaten voimme tiivistää mieserityisyyden vaatimukset seuraavaan lauseeseen:

“Miten otamme miehet yksilöllisemmin huomioon ja kohdennamme omia työtapojamme paremmin miehille soveltuviksi ja heidät tavoittaviksi?” 

Se ei ole keneltäkään pois, vaan sen avulla rikastetaan mahdollisuuksia kaikille.^​2​

Yksi tapa ohjaajien oman mieskäsityksen kirkastamiseen on, että he tekevät aluksi itse miehuuteen liittyviä tehtäviä keskenään, esimerkiksi Miehuuden moninaiset mallit -tehtävän.

Lue lisää aiheesta:

• Miestyö – hyvinvointityötä miesten kanssa (Miessakit)
• Mieserityisyys (Miessakit)
• Miesten keskinäinen vertaisuus (Miessakit)
• Miehinen juttu. Opas miesten terveyden edistämiseen (PDF).

The post Mieserityisyys appeared first on Miesten vuoro.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen, Hemmo Rättyä, Marianne Roivas, Riikka Wallin

Kun tapaamisen puitteet on luotu ja sen teemat on valittu, valitaan vielä, miten aihetta käsitellään. Oleellista on osallistujalähtöisyys! 

Olemme koonneet sinulle tueksi muutamia hyviksi havaittuja tapoja käsitellä teemoja. Muitakin tapoja on totta kai, mutta voit ottaa meidän kokemuksistamme hyödyt irti.

Piloteissa kokeilimme ohjaajalähtöisiä luentoja, ja ne olivat kaikkein vähiten suosittuja tapaamisia. Toisaalta täysin vapaat toiminnalliset kokkaus- ja peli-illat eivät myöskään keränneet osallistujia. Tavalla tai toisella ohjattu keskustelu oli suosituin toimintatapa ryhmissämme. 

Miesmyyttien vastaisesti miehet haluavat keskustella – eivät vain toimia!

Monipuoliset tavat herättävät ja ohjaavat keskustelua ja pitävät toiminnan kiinnostavana. Vaikka jokin yksittäinen harjoitus olisi kuinka hyvä, ei yhtä ja samaa tapaa jaksa loputtomiin. Paras palaute tapaamisten toimivuudesta tulee kuitenkin osallistujilta! Muista siis kerätä tapaamisen päätteeksi palautetta myös toimintatavasta!

”Niille miestyötä tekeville tahoille, jotka pohtivat tällaisen kokonaisuuden aloittamista työssään, haluaisin sanoa, että ei muuta kuin rohkeasti vain tekemään ja kokeilemaan. Hyvä siitä tulee! Muistaa suhtautua tekemiseen sillä asenteella, että koko ajan oppii uutta. Muokkaa omaa toimintaansa prosessin edetessä ja keskustelee sekä reflektoi oman ohjaajaparin kanssa tasasin väliajoin. Paras juttu tämän kaltaisen toiminnan ohjaamisessa ovat ehdottomasti ne ihmiset, kenen kanssa saat työskennellä. Se antaa työlle merkityksen.”

Joonas Koskela, Poikien Talo Oulu​

Akvaariokeskustelu

Mikä?

Akvaariokeskustelu on menetelmä, jonka avulla ryhmässä voidaan käydä lyhyitä keskusteluja ennalta määrätyistä aiheista. Aiheet voivat olla mitä vain, ja tämä menetelmä taipuu monenlaisten teemojen käsittelyyn.

Miten?

Akvaariokeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Tavasta riippumatta tärkeää on ohjaajan huolellinen pohjustus keskustelun aiheesta. Aiheiden tiukahko rajaus on myös kannattavaa – ohjaaja ei lähtökohtaisesti itse osallistu keskusteluihin, joten keskustelun ollessa käynnissä ei aihetta voi enää rajata. Ohjaaja voi tarvittaessa osallistua akvaariokeskusteluun yhtenä jäsenenä mutta ei silloin voi toimia keskustelun moderaattorina

Perusasetelma

Keskelle tilaa asetetaan tuoleja (max 5 kpl) tiiviiseen rinkiin tai puolikaareen. Tämä on itse akvaario, jossa keskustelu käydään. Akvaarion ulkopuolelle tehdään isompi rinki, josta näkee ja kuulee akvaariossa käytävän keskustelun. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ja ulkopuolella istuvat kuuntelevat osallistumatta tai kommentoimatta.

Suljettu akvaario

Akvaariossa istuu sen verran osallistujia, kun siellä on tuoleja. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ennalta määrätystä aiheesta, ennalta sovitun keston. Akvaarion ulkopuolella olevat kuuntelevat hiljaisuudessa. Kun aika on mennyt, tehdään vaihto ja ulkopuolella istuneet tulevat akvaarioon ja käyvät keskustelua toisesta aiheesta. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Avoin akvaario

Akvaarioon jätetään yksi tuoli tyhjäksi. Tähän tuoliin voi kesken keskustelun istua joku akvaarion ulkopuolelta tullut ja osallistua keskusteluun. Silloin yhden akvaariossa olleen tulee poistua sieltä. Akvaariossa olleet antavat puheenvuoron uudelle osallistujalle, kun kesken ollut puheenvuoro on käyty loppuun. Keskusteluun voi liittyä ja sieltä poistua vapaasti niin kauan kuin keskustelulle on varattu aikaa. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Yhteenveto

Ohjaaja käy läpi esille nousseet näkökulmat: asiat, joista osallistujilla oli yhteisymmärrys, sekä asiat, joissa osallistujien näkökulmat olivat selvästi erilaisia. Tämän voi sanoittaa osallistujille ja ilmaista, että eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat sallittuja eikä akvaariokeskustelun päämäärä ole siinä, että kaikki ovat lopuksi samaa mieltä. Akvaario on osa ajatusprosessia, joka jatkuu keskustelun jälkeen.

Esimerkki akvaariokeskustelun käytöstä ryhmätapaamisella

Ensiksi ohjaaja pohjustaa tapaamisen teeman ja virittää osallistujat keskusteluvalmiuteen. Tämän jälkeen osallistujat voidaan jakaa 3–5 hengen ryhmiin riippuen osallistujamäärästä. Ryhmät kirjoittavat 3 kysymystä tai väitettä illan teemaan liittyen. Nämä kysymykset tai väitteet annetaan akvaarioon toiselle ryhmälle keskustelun aiheiksi.

Ajan voi jakaa niin, että jokaista aihetta käsitellään esimerkiksi 5 minuuttia. Ohjaaja kellottaa ja katkaisee keskustelun, kun aika on kulunut.

Seuraavaksi tehdään vaihto ja seuraava ryhmä tulee keskustelemaan kysymyksistä tai väitteistä, jotka toinen ryhmä on tehnyt. Kun kaikki ryhmät ovat keskustelleet, voidaan ryhmässä valita vielä kaksi aihetta, joista keskustelua jatketaan, ja siirtyä avoimen akvaarion käyttöön, jolloin halukkaat pääsevät keskustelemaan valitsemistaan aiheista.

Esimerkki akvaariokeskustelun toteutuksesta ja aikataulusta

Ryhmätapaamisen teema: Parisuhteen muodostaminen

Aika	Sisältö
17.00	Illan teeman pohjustus ja menetelmän ohjeistus
17.30	Jakautuminen ryhmiin, joissa pohditaan kysymyksiä/väitteitä
17.45	Takaisin tilaan ja kertaus menetelmästä
18.00	Suljettu akvaario 1: Kolme aiheitta – 5 min/aihe
18.15	Suljettu akvaario 2: Kolme aihetta – 5 min/aihe
18.30	Avoin akvaario 1–2 aihetta – 10 min/aihe
19.00	Yhteenveto ja palautteen keruu

Akvaariokeskustelun edut

• Menetelmä toimii pienelle ja isolle ryhmälle.
• Se on oiva tilaisuus ohjaajalle tarkastella ryhmän dynamiikkaa ja tehdä havaintoja osallistujien erilaisista rooleista ryhmässä.
• Akvaario on perinteisistä keskustelun tavoista poikkeava malli, joka vapauttaa osallistujat vakiintuneista rooleista ja mahdollistaa hiljaisempien ryhmäläisten osallistumisen keskusteluun.

Mihin teemoihin?

Menetelmä soveltuu melkeinpä minkä vaan aiheen käsittelyyn, ja sitä voi kokeilla esimerkiksi seuraavien teemojen kanssa:

• parisuhde
• porno
• aloitteen tekeminen
• itsetunto.

Anonyymit kysymykset

Mikä?

Anonyymit kysymykset on menetelmä, jossa osallistujat saavat esittää nimettömästi kysymyksiä jostain aiheesta. Kysymykset ja niiden vastaukset käydään yhteisesti läpi ryhmässä. Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla.

Miten?

Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla. Tässä tarjoamme sinulle kaksi erilaista toteutustapaa:

Kysymykset etukäteen

Päätetään yhdessä ryhmän kanssa seuraavan kerran teema. Osallistujat saavat kirjoittaa nimettömästi lapuille kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ohjaaja voi myös itse sanoa ääneen muutaman esimerkin. Lopuksi ohjaaja kerää kaikki kysymykset. 

Seuraavaa kertaa varten ohjaaja käy läpi kaikki esitetyt kysymykset ja lisää sinne muutaman omansa sekä tekee itselleen muistiinpanot kysymyksiin vastaamista varten. Seuraavalla ryhmätapaamisella kysymykset voi heijastaa esimerkiksi seinälle, ja ohjaaja vastaa niihin sekä herättelee keskustelua niiden pohjalta.

Kysymykset ryhmätapaamisen aikana

Toinen tapa käyttää menetelmää on dialogisempi. Tämä vaatii ohjaajalta enemmän tietämystä aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä ja valmiutta keskustelevampaan toteutukseen. 

Kysymykset voidaan kerätä ryhmätapaamisen aikana ja keskustelu aiheesta voi alkaa heti kysymysten keräämisen jälkeen. Yksi hyvä väline kysymysten keräämiseksi ja läpikäymiseen on Flinga. Se mahdollistaa anonyymien kysymysten esittämisen osallistujan omalta älypuhelimelta ja samalla kaikkien kysymysten heijastamisen seinälle läpikäymistä varten. 

Flinga-palveluun voi luoda ilmaisen tilin, joka mahdollistaa sessioiden järjestämisen. Kun sessio on nimetty ja käynnissä, ohjaaja voi jakaa liittymiskoodin osallistujille. Parhaiten Flinga toimii niin, että ohjaaja heijastaa videotykillä session kaikkien nähtäväksi.

Tämä lähestymistapa toimii, jos halutaan enemmänkin keskustella kysymyksistä yhteisesti ryhmässä suoran vastaamisen sijaan. Haasteena on, että kysymyksiä saattaa tulla nopeasti todella paljon ja osaan kysymyksistä saattaa olla vaikeaa antaa vastauksia. Silloin asioista voidaan ottaa yhdessä selvää käyttäen internetiä, samalla heijastaen koko tiedonhakuprosessi seinälle. Se on myös oivallinen tilaisuus näyttää osallistujille, mistä ja miten löytää luotettavaa tietoa aiheeseen liittyen.

Anonyymit kysymykset ovat hyvä tapa käsitellä useita erilaisia aiheita. Erityisesti se sopii aiheisiin, joista puhuminen ryhmässä on osallistujille vaikeaa. Nimettömästi esitetyt kysymykset antavat mahdollisuuden “säilyttää kasvonsa” vertaistensa parissa, samalla kuitenkin antaen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. 

Ohjaajan on hyvä tuoda esille se, että yhden osallistujan kysymys todennäköisesti mietityttää muitakin, joten se kysymys kannattaa esittää. Yhteisesti toteutettu tiedonhakuprosessi on erinomainen tapa näyttää, miten löytää luotettavaa tietoa internetistä ja esitellä erilaisia palveluita aiheeseen liittyen. Seksistä ja seksuaalisuudesta saa hyvää tietoa Väestöliiton sivuilta.

Resursseja

Apuna voit ohjaajana käyttää esimerkiksi Väestöliiton seksisivuja tai Hyvä kysymys -sivustoa.

Mihin teemoihin?

Anonyymit kysymykset menetelmä on toimiva esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyssä:

• porno
• seksin myytit
• parisuhde.

Näiden lisäksi anonyymejä kysymyksiä voi ehdottaa tavaksi käsitellä asioita, jos ryhmän kanssa käydään vierailemassa jossain tai ryhmään tulee vierailijaksi jonkin alan asiantuntija.

Miehuuden moninaiset mallit

Mikä?

Menetelmän ideana on pohtia, minkälaiset miehuuden mallit ovat valloillaan ja minkälainen käsitys osallistujilla on siitä, mitä miehenä oleminen tarkoittaa. Sen avulla voidaan herättää keskustelua miehuuden moninaisuudesta ja siitä, mitä miehiltä odotetaan ja miten se vaikuttaa osallistujien elämään.

Miehenä olemiselle ei ole yhtä valmista muottia. Biologia ei yksi selitä miehuutta^​1​. Käsitys siitä, mikä on miehistä, muuttuu jatkuvasti historian saatossa. Se vaihtelee myös kulttuurien välillä. Vallitseva miesmalli voi kuitenkin olla ahdistavan ahdas, jolloin tällä menetelmällä pyritään saamaan osallistujat itse pohtimaan miehuuden moninaisuutta. Ohjaajat pyrkivät saamaan osallistujat pohtimaan turvallisemmin erilaisia näkökulmia asiaan.

Miten?

Menetelmä toteutetaan niin, että ohjaaja esittää osallistujille kysymyksen: Minkälainen on hyvä mies?

• Minkälaisia ominaisuuksia hyvällä miehellä on?
• Minkälaiset arvot hyvällä miehellä on?
• Miten hyvät miehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Vastaukset kirjataan ylös taululle, paperille tai käyttäen tietokonetta ja videotykkiä. Yllä olevat apukysymykset ovat eri merkkejä, joilla voit ruokkia puhetta, jos se synny itsenäisesti. Varmista, että kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden tuoda esille näkemyksiään.

Seuraavaksi ohjaaja esittää kysymyksen: Minkälainen on tosimies?

• Mitä ominaisuuksia tosimiehellä on?
• Minkälaiset arvot tosimiehellä on?
• Miten tosimiehet käyttäytyvät ja puhuvat?

Kirjaa myös näitä vastauksia näkyville. Kun kumpaakin kohtaan on kerätty vastauksia, keskustellaan siitä, miksi ne näyttävät erilaisilta.

Kysymyksiä keskustelun avuksi:

• Mitä huomaatte?
• Mitä yhteistä hyvällä miehellä ja tosimiehellä on?
• Mitä eroa?
• Miten te luulette näiden vaikuttavan teihin poikina ja miehinä?
• Entä miten luulette näiden vaikuttavan tyttöihin ja naisiin?

Hyvä mies vs. tosimies -menetelmä on toimiva silloin, kun aiheena ovat miehuus ja maskuliinisuus. Menetelmä sopii esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyyn:

• Mies 2020
• Mies 2050
• Oman paikan löytäminen yhteiskunnassa miehenä

1. 1.

   Huhtasalo J. Yhtenäisestä poikakulttuurista moninaisiin maskuliinisuuksiin. AK. November 2018:340-341. doi:10.33336/aik.88382

Kuvagalleria

Mikä?

Kuvagalleria on menetelmä, jonka avulla herätellään keskustelua. Se on energinen menetelmä, jossa liikutaan tilassa.

Mitä tarvitset?

Menetelmän toteutukseen tarvitset tulostimen, muistilappuja, kyniä ja teippiä. Halutessasi voit käyttää myös videotykkiä ja tietokonetta.

Miten?

Ennen tapaamista:

Tulostakaa ryhmätapaamisen teemaan liittyviä kuvia ja miettikää valmiiksi joitain kysymyksiä, joita ryhmälle voi esittää kustakin kuvasta.  Teipatkaa kuvat ympäri tilaa, jossa ryhmäkeskustelut käydään. Näin tilasta tulee ikään kuin galleria, jossa voi kiertää katselemassa kuvia. 

Tapaamisessa:

Kun osallistujat tulevat paikalle, heille jaetaan kyniä ja post-it-lappuja. Heidät ohjeistetaan kiertelemään tilassa katsomaan kuvia. Jos jokin kuva herättää ajatuksen, kirjoittakaa se lapulle ja liimatkaa se kuvan viereen. Tarkkailkaa ohjaajina, että osallistujat ehtivät tutustua kaikkiin kuviin.

Kun osallistujat ovat kiertäneet kaikki kuvat ja kirjoittaneet ajatuksiaan lapuille, ohjaajat keräävät kuvat ja laput itselleen. Samat kuvat, jotka olivat seinillä, voi nyt heijastaa yksitellen videotykillä seinälle, ja ohjaajat voivat käydä lappuihin kirjoitetut kommentit yhteisesti läpi sekä esittää kysymyksiä niiden pohjalta. Videotykin sijasta voi vaan käyttää samoja tulosteita, jotka olivat seinällä, mutta niin, että käsittelee yhtä kuvaa kerrallaan.

Jos johonkin kuvaan ei ole liimattu yhtään lappua, se ei tarkoita, etteikö kuva olisi herättänyt ajatuksia. Tilanne voi itse asiassa olla päinvastainen. Siksi ohjaajilla olisi hyvä olla valmiita kysymyksiä jokaiseen kuvaan liittyen, joilla rohkaista osallistujia tuomaan ajatuksiaan esille.

Millaisia kuvia?

Yleisesti kannattaa valita jokseenkin provosoivia ja tunteita herättäviä kuvia. Jos aiheena on esimerkiksi miehen ja naisen asema, kannattaa rohkeasti ottaa käsittelyyn kuvia, joissa esitetään ääripäitä ja joissa on vastakkainasettelua. Voimakkaan reaktion aiheuttavat kuvat voivat rohkaista keskustelemaan. Provosoiva ei kuitenkaan tarkoita järkyttävää.

Hyviä kuvia eri aiheiden käsittelyyn ovat meemit. Meemejä löytää googlaamalla aihepiirin sanastoa ja lisäämällä perään sanan meemi. Meemit toimivat kuvallisena väitteenä, johon osallistujat voivat vastata.

Kuvagallerian edut

• Menetelmä on energinen ja osallistujat liikkuvat. 
• Ajankohtaisia ilmiöitä tuodaan keskusteluun meemien ja kuvien avulla.
• Kuvat mahdollistavat rajattoman määrän tulkintoja, joita kuuntelemalla ohjaaja oppii tuntemaan osallistujia paremmin.

Mihin teemoihin?

Kuvagalleriaa voi käyttää useiden erilaisten aiheiden käsittelyyn. Miesten vuoro -piloteissa sitä on käytettiin erityisesti silloin, kun käsiteltiin miehuutta tulevaisuudessa, mutta se soveltuu myös. pornon käsittelyyn, koska aiheeseen liittyy valtavasti stereotypioita.

Kysymyspurkki

Mikä?

Kysymyspurkki on muunnelma anonyymeista kysymyksistä. Se on helppo tapa herätellä keskustelua mistä tahansa aiheesta. Sen on tarkoitus olla kevyempi kuin anonyymien kysymysten. Se on ohjaajalähtöinen, mutta ohjaaja ei välttämättä tarjoa oikeita vastauksia. Tässä dialogisuus ja osallistujien keskustelu ovat tärkeämpiä.

Miten?

Kysymyspurkkiin tarvitsee jonkinlaisen purkin tai astian, johon lapuille kirjoitettuja kysymyksiä voi laittaa. Ensimmäisellä kerralla, kun kysymyspurkkia käytetään, on ohjaaja tehnyt sinne valmiiksi ryhmätapaamisen teemaan sopivia kysymyksiä ja väitteitä.

Ohjaaja kertoo osallistujille, että siinä on kysymyksiä ja väitteitä sisältävä purkki. Kysymykset ja väitteet toimivat keskustelun avaajina. Purkki laitetaan kiertämään, ja osallistujat nostavat purkista sattumanvaraisesti lapun, jonka lukevat ääneen kaikille. Sen jälkeen ryhmä keskustelee aiheesta. Kun aihetta on käsitelty tarpeeksi, purkki annetaan seuraavalle osallistujalle, joka vuorostaan nostaa kysymyksen tai väitteen keskusteltavaksi.

Kysymyspurkki voi olla jokaisella kerralla toistuva menetelmä esimerkiksi ryhmätapaamisen aluksi ja keskustelun käynnistämiseksi. Jos seuraavan kerran aihe on tiedossa ennen tapaamisen loppua, voivat osallistujat kirjoittaa omia kysymyksiään/väitteitään tapaamisen lopuksi ja niitä voidaan nostaa purkista seuraavalla tapaamisella. Näin ohjaaja pystyy myös lukemaan kysymyksiä etukäteen ja valmistautumaan keskusteluun. 

Kevyt versio

Kysymyspurkkia ei tarvitse välttämättä käyttää itse ryhmätapaamisen teeman käsittelyyn. Se voi myös olla toistuva aloitus, jonka avulla rentoudutaan ja virittäydytään keskusteluun. Silloin kysymykset voivat olla mitä vain, esimerkiksi:

• Jos olisit supersankari, kuka olisit?
• Kumpi supervoima mieluummin ja miksi, näkymättömyys vai lentokyky?
• Mökkiloma saaressa vai kaupunkiloma Tokiossa?
• Mikä olisi sinun merirosvonimesi?
• Jne.

Huumori saa rentoutumaan, ja itse teemasta keskustelu voi helpottua. 

Miestarinat

Miestarinat

Ihminen tulkitsee elämäänsä käyttäen apuna tarinoita. Jopa identiteettiä voidaan tarkastella kertomuksena, jonka ihminen kertoo itsestään itselleen ja muille. Se on ihmisen itse itselleen kertoma tarina, jonka avulla ihminen pyrkii vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen?^​1​

Kulttuuri tarjoaa monenlaisia mallitarinoita, joihin omia pieniä ja laajempia tarinoita tulee usein huomaamattakin peilattua. Mallitarinat voivat vahvistaa vallitsevia normeja tai kertoa monenlaisista vaihtoehtoisista tavoista elää ja toteuttaa itseään. Myös mediassa erilaisista sosiokulttuurisista ilmiöistä kerrotaan nykyisin usein korostuneen henkilöityneesti: yksilöiden tarinoina. Tarinoita janotaan, koska toisten ihmisten tarinoiden kuuleminen tarjoaa mahdollisuuden paitsi kuulla muiden ääni myös vahvistaa ymmärrystä itsestään.

Miestarinat on erityisesti Oulun Poikien Talon pilotissa käytetty menetelmä, joka yksinkertaisuudessaan on miesvierailijan kertomus omasta elämästään. Tämä vierailija voi olla esimerkiksi avioeron, kiusaamista tai yksinäisyyttä kokenut mies. Henkilö ja aihe kannattaa sopia yhdessä ryhmäläisten kanssa.

Oulun kokemuksen mukaan nämä ovat olleet suosituimpia Miesten vuoro -kertoja ja koskettavat tarinat ovat pysäyttäneet kuulijansa. Vertaistarinat rankoistakin tilanteista selviämisestä ovat luoneet uskoa tulevaan.

“Jos hän selvisi tuostakin tilanteesta, niin kyllä minäkin pärjään!”

Selviytymistarinat voimauttavat myös kuulijoitaan, ja lisäksi se, että tarinansa käy kertomassa vierailija, saattaa vapauttaa keskustelua. Tällöin alun kysymys identiteetistä muuttuu muotoon: “Kuka minusta voi tulla?”

Miestarinoita netistä:

Netistä löytyy erilaisia miestarinoita videoina, sosiaalisen median postauksina tai vaikkapa lehtiartikkeleina. Niitä voi käyttää keskustelun herättämiseksi.

Millaisia miestarinoita sinun osallistujasi kaipaisivat? Haluaisivatko he mieluummin lukea tai katsoa videoita vai voisitko pyytää miehen kertomaan tarinansa kasvotusten vierailijakäynnin muodossa?

• Tarina ensihoitajaopiskelijasta (YouTube)^​2​
• Viisi tarinaa miesten työllistymisestä sosiaalialalle (YouTube)^​3​.

Vinkki!

Mies+ Facebookissa ja Mies+ Instragramissa ovat sosiaalisen median tilejä, joissa jaetaan miesten kokemuksia mielenterveydestä ja hyvinvoinnista kuvien kera.^​4​

Voisiko sieltä valita muutama kuvan, jonka voisi näyttää osallistujille? Kuvien herättämän keskustelun perusteella, ajan salliessa, osallistujat voisivat etsiä Instagramista lisää itseään puhuttelevia tarinoita ja niitä voitaisiin purkaa yhdessä läpi.

1. 1.

   Rautio P, Saastamoinen M, eds. Minuus Ja Identiteetti, Sosiaalipsykologinen Ja Sosiologinen Näkökulma. Tampereen yliopistopaino; 2006. Accessed November 11, 2020. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95382
2. 2.

   Sippu A-M, Poikolainen J. Mentorointi menetelmänä – kokemuksia elämänkulkupajoista. In: Kohtaa Nuori. Metropolia; 2018:6.
3. 3.

   Haapanen A, ed. Auta Miestä Mäessä. Nuorten Miesten Koulutus- Ja Työuravalmennusprosessi. Diakonia-ammattikorkeakoulu; 2019. Accessed November 11, 2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/221313/DIAK_Puheenvuoro_24.pdf?sequence=2&isAllowed=y
4. 4.

   Mies+. Mies+. https://www.instagram.com/miesplus/?hl=fi

Ruokailu

Mikä?

Ruoan merkitystä ryhmätoiminnan onnistumiselle ei kannata aliarvioida. Ihanteellisessa tilanteessa syötävää ja juotavaa on aina tarjolla ryhmän kokoontuessa. Yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös itsessään toimiva menetelmä nuorten miesten kohtaamiseen ja keskustelun käymiseen.

Ruokailu on monessa kulttuurissa sosiaalinen tapahtuma. Siihen liittyy erilaisia rituaaleja, tapakulttuurisidonnaisia toimintatapoja sekä vuorovaikutusta. Nykyajan kiireinen elämäntyyli on kuitenkin verottanut perheen ja yhteisön yhteisestä ajasta. Moni “hoitaa” ruokailun itsekseen ja sen jälkeen jatkaa muita askareita. 

Pitkään yksin ja eristäytynyttä elämää elävä nuori mies ei välttämättä ruokaile yhdessä kenenkään kanssa. Ryhmätapaamisen puitteissa järjestettävä ruokailutilaisuus antaa yksinäiselle mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemukselle. Se on myös oiva tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta.

Miten?

Ruoan valmistaminen ja ruokailu yhdessä on erinomainen tapa harjoitella sosiaalisia taitoja. Prosessissa on monta vaihetta, jotka pakottavat vuorovaikutukseen muiden osallistujien kanssa:

• ruokien valinta (keskustelu, joka voidaan käydä edellisellä tapaamisella, niin että ohjaaja ehtii hankkia tarvikkeet ennen seuraavaa kertaa)
• työnjako ruoanlaittokerralla (kuka pilkkoo, paistaa, kattaa jne).
• ruokailu (kuinka ruokailtaessa käyttäydytään ja huomioidaan toisen syöjät)
• lopetus (siivoaminen ja tiskaaminen).

Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole ruoanlaittoon tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjaajan on hyvä näyttää konkreettisesti, miten vihannekset pilkotaan ja miten hellaa käytetään. Osaavaa nuorta voi kannustaa auttamaan niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Kehumalla ja antamalla vastuuta tuetaan osallisuutta ja vahvistetaan nuoren itsetuntoa ja omatoimijuutta. 

Ruokaa valmistaessa ja ruokailun aikana voidaan käydä keskusteluja melkein mistä vaan aiheesta. Käsillä tekeminen rentouttaa ja mahdollistaa syvällisienkin teemojen käsittelyn.

Yhteinen ruoanlaitto toimii simulaationa tavallisesta illanvietosta, josta moni yksinäinen nuori mies on elämässään jäänyt paitsi. Se on helppo tapa luoda tilanne, jossa voi konkreettisesti harjoitella kanssakäymistä. Lisäksi arjen taitojen oppiminen tukee nuoren itsetuntoa ja antaa työkaluja elämässä pärjäämiseen.

Seksuaaliterveyden työkalupakki

Seksuaaliterveyden työkalupakki

Seksuaaliasioiden käsittelemiseksi on paljon valmista materiaalia. Hivpointin tekemä Seksuaaliterveyden työkalupakki on yksi erinomainen työkalu. Se koostuu yhdestä kirjasta, kuvakorttisarjasta, sanaselityspelistä, tekopeniksestä ja -klitoriksesta, kondomipakkauksesta ja viidestä erilaisesta esitteestä. Se on siis todella kattava paketti!

Paketin kirjallinen materiaali on mahtavasti saatavilla myös ilmaiseksi Hivpointin verkkosivuilla, kuten kaikki Hivpointin julkaisemat esitteet. Koko Seksuaaliterveyden työkalupakin voi tilata Pointshopping-verkkokaupasta.

Seksuaalikasvattajan käsikirja

Materiaali sisältää seksuaalikasvattajan käsikirjan, joka on saatavilla ilmaiseksi netistä. Se sisältää hyviä näkökulmia seksuaalisuuden käsittelyyn, esimerkiksi vinkkejä, miten toimia, kun nuori kertoo tulleensa seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi.^​1​

Kirja sisältää 38 harjoitetta aiheen käsittelemiseksi, joten materiaalista ei pitäisi olla pulaa! Tehtävät alkavat mahtavasti ohjaajan valmistautumistehtävillä, joissa pohditaan ohjaajien omaa nuoruutta, viestintätapaa ja osallistuvuutta.

Toisessa tehtäväosiossa puhutaan turvallisemman tilan rakentamisesta. Se koostuu kahdesta tehtävästä: yhteisen pelisääntöjen luomisesta sekä sen pohdinnasta, ”kuinka minä voin tehdä muiden olosta turvallisemman”.

Loput tehtäväosiot käsittelevät seksuaalisuuden eri teemoja. Ne ovat:

• murrosikä ja kehitys
• seksuaalisuus
• suhteet
• seksi
• seksitautien ja raskauden ehkäisy
• yhteiskunta, normit ja media.

Miesten vuoro suosittelee lämpimästi tähän materiaaliin tutustumista!

1. 1.

   Oinonen M, Susineva A. Seksuaalikasvattajan Käsikirja. Helsinki: Hivpoint; 2019. https://hivpoint.fi/wp-content/uploads/2019/09/Seksuaalikasvattajan-k%C3%A4sikirja_nettiversio.pdf. Accessed February 2, 2020.

S-E-X-ideakortit (14 ideaa)

S-E-X -ideakortit sisältävät 14 osallistavaa toiminnallista menetelmää seksuaalikasvatukseen.

Kortit on jaettu kolmeen osaan:

1. Start!-lämmittelyharjoitukset (Sanoja seksuaalisuudesta, Seksibingo, Patsaat, Seksialias & Mielipidejana)
2. Think!-keskusteluharjoitukset (Ilmiöt mediassa, Rakkaustarinoita, Keskustelua seksuaalioikeuksista & Kysy, mitä haluat!)
3. Act!-toimintaharjoitukset (Projekti, Simulaatio, Sarjakuva, Kondomi-info & Palveluinfo)

Kortit on tuotettu Omaksi iloksi -hankkeessa pidetyissä amistyöpajoissa kokeiltujen menetelmien pohjalta vuosina 2016–2017 Nuorten Akatemian, Kohtaus ry:n, Hivpointin ja Saku ry:n toimesta.

Tutustu ohjeisiin ja lataa PDF-kortit käyttöösi Nuorten Akatemian verkkosivuilta.

Yhteistyötahoja ja vierailijoita tapaamisiin

Yksi hyvä tapa avata keskustelua on pyytää paikalle vierailija. Alla on aakkosjärjestyksessä eri tahoja, joilta voi kysellä vierailijaa ryhmääsi.

Vinkki!

Voit yhdistää vierailukäyntiin muita toimintatapoja, esim. kysymyspurkin. Klassinen tapa on kerätä edelliskerralla osallistujilta kysymyksiä etukäteen, joiden avulla vierailija voi valmistautua aiheeseen. Täten halutessanne pääsette käsittelemään asiaa kahdesti! 

Hivpoint

Hivpointista saat tietoa hivistä ja muista seksitaudeista. Toimipisteitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hivpointin kautta voit pyytää vierailijan ryhmääsi toimipisteiden alueilla tai etänä. Ammattilaiselle löytyy esimerkiksi vinkkejä ja tukikortit seksuaalisuuden puheeksiotolle, asiaa turvaseksistrategiasta sekä nettiversio Seksuaalikasvattajan käsikirjasta (PDF).

Hivpoint.fi 

Intoa isätyöhön, Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto ry:n Miestyön kehittämiskeskus koordinoi valtakunnallisesti yhdistysten tekemää miestyötä, joka kohdistuu vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden auttamiseen. Kehittämiskeskus on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miesjaoston asiantuntijajäsen ja järjestää vuosittain Miestyön foorumi -tapahtumaa.

• Hyvien käytäntöjen opas isätyöhön (Ensi- ja turvakotien liitto)
• Ensi- ja turvakotienliiton artikkeleita ja tutkimuksia suomalaisesta ja kansainvälisestä isyystutkimuksesta.

Miehet ry

Feministinen miesjärjestö, joka edistää kaikkien tasa-arvoa intersektionaalisen feminismin ja antirasismin viitekehyksestä.

Miehet ry

Miessakit ry

Miessakit ry tarjoaa valtavasti palveluja miehille. Tarjolla on vertaisryhmiä keskustelusta kulttuuriin ja liikuntaan sekä yksilötukea neuvonnan, ohjauksen ja puhelinpalvelun muodossa.

Toimintaa on sekä väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille että väkivaltaa kokeneille miehille, isyyteen ja eroon liittyen sekä tueksi maahanmuuttajamiehille.

Miessakit.fi

Poikien Puhelin, Väestöliitto

Väestöliiton Poikien Puhelin on auttava puhelin- ja verkkopalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

Poikienpuhelin.fi

Poikien Talo

Poikien Talo on turvallinen tila 12–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille sukupuolen moninaisuus huomioiden. Poikien Talon verkkosivuilta löytyy mm. 99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta, joihin kannattaa tutustua, kun suunnittelee omaa Miesten vuoroa.

Poikien Talo Helsinki
Poikien Talo Oulu

Seta – Seksuaalinen tasavertaisuus ry

Seta ry on ihmisoikeusjärjestö, joka edistää seksuaalista tasavertaisuutta. Näkyvintä toimintaa on erilaiset Pride-tapahtumat. Seta ry:llä on 28 jäsenjärjestöä, ja se ylläpitää myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskusta (ent. Transtukipiste) .

Setan sateenkaarisanasto on mahtava apuväline Miesten vuoroa järjestettäessä. Se sopii käytettäväksi esim. sananselityspeliksi osallistujien kanssa.

Seta.fi

Sexpo

Sexpo on toiminut vuodesta 1969 saakka seksuaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa. Sen toimintaan kuuluvat neuvonta, terapia, konsultointi ja kouluttaminen seksuaalisuuteen liittyen.

Sexpon nettineuvonnasta löytyy paljon vastauksia, ja kysymyksiä voi esittää lisää vapaasti. Sexpon kautta löytyy myös seksuaaliterapeutteja, ryhmätoimintaa ja valmennusta.

Sexpon kautta löytyy myös työnohjausta, jos kaipaat sellaista tueksesi!

Sexpo.fi

Tukinainen

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville.

Tarjolla on kriisi- ja juristipäivystystä uhreille sekä kosultaatiota yhteistyökumppaneille ja viranomaisille.

Tukinainen.fi

Lisää harjoituksia löydät esimerkiksi Innokylän työkaluista.

The post Harjoitukset appeared first on Miesten vuoro.

Mikä?

Akvaariokeskustelu on menetelmä, jonka avulla ryhmässä voidaan käydä lyhyitä keskusteluja ennalta määrätyistä aiheista. Aiheet voivat olla mitä vain, ja tämä menetelmä taipuu monenlaisten teemojen käsittelyyn.

Miten?

Akvaariokeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Tavasta riippumatta tärkeää on ohjaajan huolellinen pohjustus keskustelun aiheesta. Aiheiden tiukahko rajaus on myös kannattavaa – ohjaaja ei lähtökohtaisesti itse osallistu keskusteluihin, joten keskustelun ollessa käynnissä ei aihetta voi enää rajata. Ohjaaja voi tarvittaessa osallistua akvaariokeskusteluun yhtenä jäsenenä mutta ei silloin voi toimia keskustelun moderaattorina

Perusasetelma

Keskelle tilaa asetetaan tuoleja (max 5 kpl) tiiviiseen rinkiin tai puolikaareen. Tämä on itse akvaario, jossa keskustelu käydään. Akvaarion ulkopuolelle tehdään isompi rinki, josta näkee ja kuulee akvaariossa käytävän keskustelun. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ja ulkopuolella istuvat kuuntelevat osallistumatta tai kommentoimatta.

Suljettu akvaario

Akvaariossa istuu sen verran osallistujia, kun siellä on tuoleja. Akvaariossa olevat käyvät keskustelua ennalta määrätystä aiheesta, ennalta sovitun keston. Akvaarion ulkopuolella olevat kuuntelevat hiljaisuudessa. Kun aika on mennyt, tehdään vaihto ja ulkopuolella istuneet tulevat akvaarioon ja käyvät keskustelua toisesta aiheesta. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Avoin akvaario

Akvaarioon jätetään yksi tuoli tyhjäksi. Tähän tuoliin voi kesken keskustelun istua joku akvaarion ulkopuolelta tullut ja osallistua keskusteluun. Silloin yhden akvaariossa olleen tulee poistua sieltä. Akvaariossa olleet antavat puheenvuoron uudelle osallistujalle, kun kesken ollut puheenvuoro on käyty loppuun. Keskusteluun voi liittyä ja sieltä poistua vapaasti niin kauan kuin keskustelulle on varattu aikaa. Lopuksi ohjaaja voi tehdä yhteenvedon keskustelusta.

Yhteenveto

Ohjaaja käy läpi esille nousseet näkökulmat: asiat, joista osallistujilla oli yhteisymmärrys, sekä asiat, joissa osallistujien näkökulmat olivat selvästi erilaisia. Tämän voi sanoittaa osallistujille ja ilmaista, että eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat sallittuja eikä akvaariokeskustelun päämäärä ole siinä, että kaikki ovat lopuksi samaa mieltä. Akvaario on osa ajatusprosessia, joka jatkuu keskustelun jälkeen.

Esimerkki akvaariokeskustelun käytöstä ryhmätapaamisella

Ensiksi ohjaaja pohjustaa tapaamisen teeman ja virittää osallistujat keskusteluvalmiuteen. Tämän jälkeen osallistujat voidaan jakaa 3–5 hengen ryhmiin riippuen osallistujamäärästä. Ryhmät kirjoittavat 3 kysymystä tai väitettä illan teemaan liittyen. Nämä kysymykset tai väitteet annetaan akvaarioon toiselle ryhmälle keskustelun aiheiksi.

Ajan voi jakaa niin, että jokaista aihetta käsitellään esimerkiksi 5 minuuttia. Ohjaaja kellottaa ja katkaisee keskustelun, kun aika on kulunut.

Seuraavaksi tehdään vaihto ja seuraava ryhmä tulee keskustelemaan kysymyksistä tai väitteistä, jotka toinen ryhmä on tehnyt. Kun kaikki ryhmät ovat keskustelleet, voidaan ryhmässä valita vielä kaksi aihetta, joista keskustelua jatketaan, ja siirtyä avoimen akvaarion käyttöön, jolloin halukkaat pääsevät keskustelemaan valitsemistaan aiheista.

Esimerkki akvaariokeskustelun toteutuksesta ja aikataulusta

Ryhmätapaamisen teema: Parisuhteen muodostaminen

Akvaariokeskustelun edut

• Menetelmä toimii pienelle ja isolle ryhmälle.
• Se on oiva tilaisuus ohjaajalle tarkastella ryhmän dynamiikkaa ja tehdä havaintoja osallistujien erilaisista rooleista ryhmässä.
• Akvaario on perinteisistä keskustelun tavoista poikkeava malli, joka vapauttaa osallistujat vakiintuneista rooleista ja mahdollistaa hiljaisempien ryhmäläisten osallistumisen keskusteluun.

Mihin teemoihin?

Menetelmä soveltuu melkeinpä minkä vaan aiheen käsittelyyn, ja sitä voi kokeilla esimerkiksi seuraavien teemojen kanssa:

• parisuhde
• porno
• aloitteen tekeminen
• itsetunto.

The post Akvaariokeskustelu appeared first on Miesten vuoro.

Aikataulun ja rakenteen suunnittelu

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Ryhmätapaamisten aikataulu voidaan rakentaa monella tavalla. Alla olevassa esimerkissä yksi ryhmätapaaminen on kolmen tunnin pituinen. Se saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta pilottikokeilun perusteella sen on havaittu antavan aikaa virittäytymiselle, aktiiviselle keskustelulle sekä kunnolliselle prosessin lopetukselle.

Ensimmäiselle ryhmätapaamiselle on hyvä luoda selkeä rakenne. Tämä on tärkeää, koska osallistujat ja ohjaaja ovat molemmat uudessa tilanteessa. Selkeä rakenne, johon nojata, luo turvallisuudentunnetta kaikille läsnäolijoille. 

Esimerkki kolmen tunnin tapaamisen aikataulusta

Yllä oleva aikataulun rakenne koostuu neljästä osasta: alun vapaasta kahvihetkestä, ohjatusta ajasta, palauteajasta ja lopun vapaasta olemisesta. Huomaa, että myös tilaisuuden loppuaika on selkeä.

Vapaa oleminen

Ryhmän alussa ja lopussa on hyvä olla aikaa vapaalle oleskelulle. Ensimmäisellä kerralla alussa oleva aika voi olla lyhyempi. Lopussa oleva aika on sitä varten, että osallistujat voivat saada halutessaan yksilöllisempää ohjausta tai tutustua paremmin muihin osallistujiin.

Aikataulun rakenne kannattaa käydä osallistujien kanssa läpi heti ryhmätapaamisen alussa ja toistaa jokaisella kerralla uudestaan. On pidettävä huolta siitä, että kaikki osallistujat tietävät, milloin tauot ovat ja milloin suunniteltu ohjelma loppuu. Erityisesti ensimmäisen tilaisuuden lopuksi voidaan käyttää aikaa keskusteluun siitä, oliko rakenne mieleinen vai kaipaisiko se muutosta johonkin kohtaan esimerkiksi taukojen tai muiden ajankohtien osalta. Ole valmis muuttamaan rakennetta toiveiden mukaan!

Palauteaika

Aikatauluilla on tapana venyä ja paukkua – tärkeää olisi kuitenkin pitää kiinni keskustelun lopetusajasta ja jättää aikaa palautteelle. Jos loppuun ei jää aikaa lopetukselle ja prosessin päätökseen viemiselle, voi keskustelu jäädä elämään omaa elämäänsä ilman ohjaajan mahdollisuutta ohjata tai moderoida sitä.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö kävijät saisi jatkaa keskusteluja keskenään ryhmätapaamisen jälkeen ja niiden ulkopuolella, mutta on tärkeä taata, että varsinaisen toiminnan puitteissa tapahtuva keskustelu noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Siksi on tehtävä selkeä rajaus ohjatun ja vapaan toiminnan välillä. 

Ruoka

Ruokatarjoilun merkitystä ryhmätoiminnan menestykselle ei kannata aliarvioida. Resurssien käyttäminen kahviin ja leipään on halpa hinta siitä, että nuoret tulevat paikalle ja osallistuvat keskusteluun. Täysi vatsa ja kuppi kuumaa käsissä luo turvallisuuden tunnetta.

Yhteenveto

Alle on ranskalaisin viivoin yhteenvedettynä Miesten vuoron rakenne:

• aluksi vapaata olemista
  • kahvittelua ja syötävää
  • varmistus, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi & pääset tutustumaan uusiin osallistujiin
• ohjattu ryhmäkeskustelu
  • esittely, tavoite & säännöt
  • itse aihe
  • yhteenveto & palaute
• vapaata olemista
  • aikaa yksilökeskusteluille
• ohjattujen poistuttua
  • 5 min tauko
  • purkukeskustelu.

The post Aikataulu & rakenne appeared first on Miesten vuoro.

Kehu päivässä pitää itsetunnon kunnossa

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Voimaantuminen^​1,2​ (empowerment) on käsite, jota kasvatus-, sosiaali- ja terveusaloilla käytetään kyllästymiseen saakka. Se jää helposti abstraktiksi käsitteeksi, vaikka se on ihmistyöskentelyn ydinosaamista.

Myös Miesten vuoro -työmalli perustuu vahvasti voimaantumiselle. Jotta voisimme konkretisoida tämän ajattelutavan oleellisuutta, olemme konkretisoineet sen yksinkertaisesti kehumiseksi. Toki esimerkiksi kunnioittava ja osallistava tapa ohjata ja asioiden sensitiivinen puheeksi ottaminen ovat osa voimaantumista, mutta koulutustemme perusteella aiheesta on kaivattu mahdollisimman konkreettista esitystapaa.
Tässä artikkelissa keskitymme kehumisen jaloon taitoon.

Harjoittele kehumista päivittäin!

Kehumista ja niiden vastaanottamista pitää harjoitella aivan kuin mitä tahansa muuta sosiaalista taitoa! Ohjaajien on hyvä harjoitella taitoa esim. kehumalla muutamaa työkaveria joka päivä normaalissa arjessa, jolloin taito huomata toisten hyviä puolia kasvaa ja kehukierrosten vetäminen helpottuu. Samalla kaupanpäällisenä työyhteisön ilmapiiri kohentuu.

Kehumiseen löytyy paljon erilaisia vinkkejä netistä hakusanalla “kehuminen”. Esimerkiksi Valittujen palojen teksti^​3​ vinkkaa kiinnittämään huomiota kehujen aitouteen ja täsmällisyyteen ja vinkkaa jatkamaan kehua kysymyksellä (“Osasit tuoda hyviä vinkkejä työnhakuun. Mistä sinä keksit niitä?”). Ylen artikkelissa^​4​ kuvataan, miltä toimittaja Kahilasta tuntui harjoitella kehumista psykologi Nymanin johdolla, ja siinä tuodaan esille hauskat käsitteet kehukankeus, kehupihtaus ja kehukoukku.

Hidasta elämää -blogissa^​5​ Pauliina Flang miettii hyvin, kuinka kehu voi joskus kääntyä tahattomasti moitteeksi. Esimerkiksi toisen ulkonäön kehuminen voidaan helposti tulkita moitteeksi (“Laihtunut – olenko ollut ennen lihava?”). Turvallisempia aiheita ovat osallistujien toiminta Miesten vuorolla ja positiiviset persoonallisuudenpiirteet (“Olit jälleen todella ystävällinen, kuten tarjosit paikkasi Jokelle, kun tuolit loppuivat”).

Alla on Flangin laatima 15-osainen lista erilaisista kehuttavista asioista. Mitkä niistä ovat sinulle mieluisa saada ja mitkä mieluisia antaa? Käy lista läpi ohjaajaparisi kanssa.

Kehukierros

Miesten vuoro -mallin perusrakenteeseen kuuluu kehukierros. Se toteutetaan jokaisen tapaamisen lopuksi. Alla on kuvattu, mikä se on, miten se tehdään ja miksi se on niin oleellinen osa mallia.

Mikä?

Kehukierros on klassinen tapa nostattaa osallistujien mielialaa, josta on monta mukaelmaa. Perinteinen tapa on ottaa vuorotellen esille yksi osallistuja, josta jokainen muu osallistuja kertoo yhden kehun (“Osallistuit tänään aktiivisesti”, “Näin ilmeistäsi, kuinka kuuntelit hienosti” tai vaikkapa “Kerroit todella avoimesti elämästäsi, kiitos luottamuksesta meihin”).

Kehuminen voi aluksi aiheuttaa hetkellistä hämmennystä, mutta Miesten vuorojen piloteilla se on saanut eniten hymyä osallistujien kasvoille. Täten se on otettu osaksi Miesten vuoron lopetusrakennetta. Eli se käydään läpi jokaisen tapaamisen päätteeksi.

Miten?

Kehumisen aloittaminen on helposti haastavaa, joten jokaista yksilöä koskevan kehukierroksen voi aloittaa päävetäjä. Tällä tavalla hän rikkoo jäitä muilta ja antaa esimerkin, mistä asioista voi kehua.

Vastaavasti kehukierroksen voi päättää apuvetäjä, jotta tämä voi vetää yhteen kehut ja/tai, jos osallistujat eivät keksi lisäkehuja (“samaa kuin edellinen”), niin hän voi tuoda vielä esille uuden lisäkehun. Vastuu ja kontrolli kierroksen onnistumisesta on täten ohjaajille.

Kehuminen vaatii tarkkaavaista kykyä huomioida toiset, jolloin apuvetäjä tarkkailijan asemassa on erinomaisessa tilanteessa huomaamaan yksityiskohtia.

Ennen kehujen antamista pääohjaajan on hyvä selittää, että kehuun ei tarvitse reagoida eikä sitä tarvitse kommentoida, ainoastaan ottaa se vastaan.  

Miksi?

Kehuminen tekee hyvää! Kehuminen tekee näkyväksi!

Osallistujien kehuminen on hyvä ottaa osaksi toimintakulttuuria. Kehukierroksen tarkoituksena on tehdä kehuminen helpoksi ja rohkaista myös osallistujia kehumaan toisiaan myös muulloinkin kuin kehukierroksella.

Toiseksi vertaiselta saatava kehu voi olla ohjaajien kehuja arvokkaampaa. Vertaisilta saa harvoin kehuja, joten kokemus voi olla hyvin voimaannuttava ja auttaa osallistujia ryhmäytymään.

Kolmantena hyötynä kehukierroksella harjoitellaan kehujen vastaanottamista ja hyväksymistä, mutta myös positiivisen palautteen antamista muille, mikä on tärkeää kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Piloteilla on huomattu, kuinka myös ohjaajat ovat kokeneet erityisesti kehujen vastaanottamisen vaivaannuttavana mutta myös iloisena asiana.

The post Kehuminen appeared first on Miesten vuoro.

Mikä?

Anonyymit kysymykset on menetelmä, jossa osallistujat saavat esittää nimettömästi kysymyksiä jostain aiheesta. Kysymykset ja niiden vastaukset käydään yhteisesti läpi ryhmässä. Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla.

Miten?

Menetelmää voi käyttää usealla eri tavalla. Tässä tarjoamme sinulle kaksi erilaista toteutustapaa:

Kysymykset etukäteen

Päätetään yhdessä ryhmän kanssa seuraavan kerran teema. Osallistujat saavat kirjoittaa nimettömästi lapuille kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ohjaaja voi myös itse sanoa ääneen muutaman esimerkin. Lopuksi ohjaaja kerää kaikki kysymykset. 

Seuraavaa kertaa varten ohjaaja käy läpi kaikki esitetyt kysymykset ja lisää sinne muutaman omansa sekä tekee itselleen muistiinpanot kysymyksiin vastaamista varten. Seuraavalla ryhmätapaamisella kysymykset voi heijastaa esimerkiksi seinälle, ja ohjaaja vastaa niihin sekä herättelee keskustelua niiden pohjalta.

Kysymykset ryhmätapaamisen aikana

Toinen tapa käyttää menetelmää on dialogisempi. Tämä vaatii ohjaajalta enemmän tietämystä aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä ja valmiutta keskustelevampaan toteutukseen. 

Kysymykset voidaan kerätä ryhmätapaamisen aikana ja keskustelu aiheesta voi alkaa heti kysymysten keräämisen jälkeen. Yksi hyvä väline kysymysten keräämiseksi ja läpikäymiseen on Flinga. Se mahdollistaa anonyymien kysymysten esittämisen osallistujan omalta älypuhelimelta ja samalla kaikkien kysymysten heijastamisen seinälle läpikäymistä varten. 

Flinga-palveluun voi luoda ilmaisen tilin, joka mahdollistaa sessioiden järjestämisen. Kun sessio on nimetty ja käynnissä, ohjaaja voi jakaa liittymiskoodin osallistujille. Parhaiten Flinga toimii niin, että ohjaaja heijastaa videotykillä session kaikkien nähtäväksi.

Tämä lähestymistapa toimii, jos halutaan enemmänkin keskustella kysymyksistä yhteisesti ryhmässä suoran vastaamisen sijaan. Haasteena on, että kysymyksiä saattaa tulla nopeasti todella paljon ja osaan kysymyksistä saattaa olla vaikeaa antaa vastauksia. Silloin asioista voidaan ottaa yhdessä selvää käyttäen internetiä, samalla heijastaen koko tiedonhakuprosessi seinälle. Se on myös oivallinen tilaisuus näyttää osallistujille, mistä ja miten löytää luotettavaa tietoa aiheeseen liittyen.

Anonyymit kysymykset ovat hyvä tapa käsitellä useita erilaisia aiheita. Erityisesti se sopii aiheisiin, joista puhuminen ryhmässä on osallistujille vaikeaa. Nimettömästi esitetyt kysymykset antavat mahdollisuuden “säilyttää kasvonsa” vertaistensa parissa, samalla kuitenkin antaen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. 

Ohjaajan on hyvä tuoda esille se, että yhden osallistujan kysymys todennäköisesti mietityttää muitakin, joten se kysymys kannattaa esittää. Yhteisesti toteutettu tiedonhakuprosessi on erinomainen tapa näyttää, miten löytää luotettavaa tietoa internetistä ja esitellä erilaisia palveluita aiheeseen liittyen. Seksistä ja seksuaalisuudesta saa hyvää tietoa Väestöliiton sivuilta.

Resursseja

Apuna voit ohjaajana käyttää esimerkiksi Väestöliiton seksisivuja tai Hyvä kysymys -sivustoa.

Mihin teemoihin?

Anonyymit kysymykset menetelmä on toimiva esimerkiksi seuraavien teemojen käsittelyssä:

• porno
• seksin myytit
• parisuhde.

Näiden lisäksi anonyymejä kysymyksiä voi ehdottaa tavaksi käsitellä asioita, jos ryhmän kanssa käydään vierailemassa jossain tai ryhmään tulee vierailijaksi jonkin alan asiantuntija.

The post Anonyymit kysymykset appeared first on Miesten vuoro.

Ohjaaja ryhmän jäsenenä

Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen

Miesten vuoro -työmalli on ammattilaisen ohjaama, vertaisuuteen perustuva keskusteluryhmä miehille. Ammattilaisen ohjaama tarkoittaa sitä, että ohjaaja on vastuussa tilaisuuksien suunnittelusta, järjestämisestä ja ohjaamisesta.

Vertaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että ohjaaja ja ryhmäläiset ovat vertaisia suhteessa toisiinsa. Ohjauksen ei tule olla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa niin, että ohjaaja antaa tiedon ja osallistujat vain vastaanottavat sen. Ryhmässä annetaan ja saadaan tietoa yhdessä vuorovaikutuksellisesti.

Ohjaaminen perustuu kahden ohjaajan malliin, josta on erillinen artikkeli.

Ilmapiiri

Ilmapiirin luovat ohjaajan lisäksi ryhmäläiset itse, ja ryhmän tuleekin olla itsensä näköinen. Jokaisen tapa osallistua on erilainen.

Aktiivinen keskustelu tai sivusta hiljaa seuraaminen ovat yhtä arvokkaita tapoja osallistua. Ohjaajan tehtävä on huolehtia siitä, että osallistujat tulevat nähdyksi, kuulluiksi ja ennen kaikkea kohdatuksi – omina itsenään. 

Ohjauksen muuttuvat tasot

Ohjauksen taso voi vaihdella voimakkaasti eri ryhmätapaamisten välillä ja jopa yhden ryhmätapaamisen aikana. Ohjaajan tehtävä on olla tarkkaavainen, havainnoida ryhmätilanteessa muuttuvat dynamiikat ja säädellä ohjauksen tasoa niiden mukaisesti.

Yhtäältä on hyvä antaa keskustelun harhailla ja kulkea luonnollisia polkuja päämääräänsä ohjaajan vetäytyessä taka-alalle. Toisaalta välillä on tarvetta rajata keskustelua voimakkaasti tai tehdä yhteenvetoja, että aiheessa päästään eteenpäin. 

Kaikki ryhmät ovat erilaisia ja omanlaisiaan. Minkälainen keskustelukulttuuri ryhmään syntyy, on ohjaajan lisäksi osallistujien vastuulla, ja sen tekeminen näkyväksi on tärkeää. Mallin näyttäminen ja osallistujien kehuminen puheenvuoroista, kysymyksistä ja läsnäolosta on sitä myös. Kriittisen palautteen anto on mahdollista silloin, kun luottamus on rakennettu huolellisesti.

Läsnäolo

Ohjaajan läsnäolo sekä mukautuvuus ryhmän tarpeisiin ja tapaan olla mahdollistavat kohderyhmälähtöisen ja osallisuutta tukevan ryhmän syntymisen. Läsnäolo tarkoittaa sitä, että: 

• Ohjaaja kuuntelee ja reagoi.
• Ohjaaja ei tee muita asioita ohjauksen lomassa.
• Jos ohjaaja tekee muistiinpanoja, tulee siitä kertoa osallistujille ja pyrkiä tekemään niitä niin, että itse ohjaus ei kärsi.
• Läsnäolo alkaa heti toiminnan alkaessa ja jatkuu siihen asti, että tilaisuus loppuu ja “ovet suljetaan”.

Tärkeintä on uskaltaa

Seksuaalisuudesta, seksistä ja ihmissuhteista puhuminen ei välttämättä tunnu luontevalta jokaiselle ammattilaisellekaan. Omat ennakkoluulot ja -asenteet sekä elämänhistoria saattavat vaikuttaa ohjaajan suhtautumiseen ja tapaan ohjata.

Ryhmänohjaajan onkin hyvä tarkastella omia ennakkokäsityksiään ennen ryhmänohjauksen aloittamista. Aiheet, kuten porno, seksuaalivähemmistöt, sukupuoli ja seksi, herättävät tunteita meissä kaikissa – siispä omien rajojen ja estojen tiedostaminen on tärkeää ohjauksen sujumisen kannalta.

Kuka voi ohjata?

Miesten vuorossa puhutaan miehuudesta, ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, seksistä ja kaikista aiheista, jotka nuoria miehiä koskettavat. Miesten vuoron järjestäminen ei kuitenkaan vaadi seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeutin koulutusta.

Tärkeintä on avoin suhtautuminen ja valmius tarttua haasteeseen. Toiminnan ydin on luoda turvallinen tila puhumiselle ja ohjaajana yrittää parhaansa mukaan vastata esille nouseviin kysymyksiin. Jos ja kun käy niin, että ohjauksen aikana tulee kysymys, johon ei osaa vastata, voi ohjaaja aivan hyvin kertoa, ettei tiedä mutta voi ottaa asiasta selvää seuraavaa tapaamista varten.  

Oman tietämyksen lisääminen

Ohjaajan on hyvä seurata mediassa käytävää keskustelua sukupuolesta ja miehuudesta. Tälle sivustolle on kerätty paljon tietoa esimerkiksi seksuaalisuudesta.

Lue lisää:

Sitran Erätauko-menetelmä on ilmainen materiaali netissä, josta saat paljon käytännön vinkkejä ohjaustyöhön, vaikka olisit konkari.

The post Ohjaaminen appeared first on Miesten vuoro.

Kahden ohjaajan malli

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Mitä vaatimuksia Miesten vuoro -malli asettaa ohjaajille? Lähtökohtaisesti työmalli on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka toimivat miesten kanssa. Malli on kuitenkin pyritty luomaan niin helpoksi, että kuka tahansa asiasta kiinnostunut voisi pitää Miesten vuoroja.

Oli taustasi mikä tahansa, herkkien asioiden käsittely vaatii valmistautumista, sillä huonosti ohjattu vertaisryhmä voi olla vahingoittavaa toimintaa niin osallistujille kuin ohjaajille. Jopa koulutetut psykoterapeutit saattavat välillä pahentaa potilaidensa oloa, vaikka tämä on harvinaista^​1​. Tätä varten alle on koottu joitakin ajatuksia, joilla varmistamme laadukkaat tapaamiset:

Valmistaudu!

Ensimmäinen kysymys ryhmää perustettaessa on, mikä on sen tavoite. Vastauksen ei tarvitse olla kovin tarkka, vaan tavoitteena voi olla mallin mukaisesti tarjota laadukas paikka miehille puhua itseään koskevista asioista. Tietty väljyys itse asiassa tukee mallin ideaa osallistujalähtöisyydestä.

Toinen kohta on tähän materiaaliin tutustuminen. Kun olet päätynyt tälle sivulle, luultavasti oletkin jo hyvää vauhtia lukemassa materiaalia.

Alle on koottu joitakin yleisiä kysyttyjä kysymyksiä ohjaajiin liittyen:

Kuinka keskustelua tulisi vetää?

Sitran Erätauko-menetelmässä^​2​ on erinomaisesti koottu keskustelun vetäjän parhaat ohjaustoimet:

1. Mahdollista tila jokaiselle osallistujilla kertoa ajatuksensa.
2. Yhdistä eri osallistujien puheenvuorot toisiinsa.
3. Ole esimerkilläsi suora mutta sensitiivinen.
4. Varmista, että kaikki tajuavat toisten puheenvuorot (esim. vaikeat käsitteet).
5. Pysähdy jännitteiden ilmaantuessa käsittelemään niitä.
6. Auta tuomaan esille piiloon jääneistä näkökulmia.
7. Auta lopuksi luomaan yhteinen käsitys aiheesta.

Erätauko-malli painottaa erityisesti sitä, että ohjaajat pyrkivät nivomaan osallistujien erilaiset näkökulmat yhteen: “Mistä me olemme nyt lopuksi samaa mieltä? Missä ovat erot? Mitä uutta ymmärrämme nyt?“

Tuleeko ohjaajia olla kaksi?

Yksi Miesten vuoron perustava lähtökohta on kahden ohjaajan malli. Koska mallissa ei oleteta työntekijöiltä esimerkiksi seksuaalineuvojan koulutusta tai työnohjausta mutta tapaamisten aikana voi nousta haastavia aiheita esille, ohjaajien on hyvä saada tukea toisiltaan.

Toinen tärkeä seikka kahdelle ohjaajalle on työmallin ajatusperusta. Jotta osallistuvuutta ja laadukasta kohtaamista voidaan tukea, kannattaa ohjaajien roolit sopia selkeästi etukäteen:

Pääohjaajan ja apuohjaajien rooleja kannattaa kierrättää. Täten kummallekin ohjaajalle tulee kokonaisvaltaisempi näkemys vertaisryhmän vetämisestä ja työmäärä jakautuu tasaisemmin ohjaajien kesken.

Tulisiko ohjaajien olla miehiä?

Niin Miesten vuoron pilottitoiminnan kuin muun kirjallisuuden^​4​ perusteella ohjaajien sukupuolella on vaikutusta toimintaan. Lyhyt vastaus on, että kokemustemme mukaan ohjaajien kannattaisi olla miehiä.

“Kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset kykenisi auttamaan poikia siinä kuin miesauttajatkin, vaan siitä, että avun antamisen ja sen hakemisen luonne muuttuu. Pojat eivät esimerkiksi ole puhuneet asioista naiselle samalla tavalla kuin auttajan ollessa mies. Pojat kehtasivat muun muassa kysyä teini-iän haasteista syvemmin miehiltä, mikä edesauttoi tarvitun avun tarjoamista ja saamista.”

Auta miestä mäessä, s. 9

Tilanne on haastava, sillä valtaosa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöistä on naisia. Jos ohjaajat ovat naisia, kattaa tämä aihe ottaa esille ensimmäisellä tapaamiselle. Koska osallistujat eivät välttämättä uskalla sanoa suoraan haluavansa miesohjaajan, voi asiaa kysyä anonyymisti kysymyspurkilla. Silmu-hankkeessa^​5​ on tehty huomio, että sekin voi auttaa, että vain ensimmäisellä kerralla on miesohjaaja paikalla.

Mitkä ovat tyypillisiä virheitä?

Alle on koottu kirjallisuudesta^​6​ ja pilottitoiminnasta kertyneitä kokemuksia. Lähtökohtaisesti ryhmät ovat toimineet erinomaisesti. On kuitenkin sudenkuoppia, joita kannattaa välttää.

• Pääohjaaja ei aloita tilaisuutta selkeästi.
  • Aloitus venyy.
  • Ei rauhoituta tilaisuuteen.
  • Ei käydä esityskierrosta ja pelisääntöjä läpi.
  • Ei esitellä tapaamisen tavoitetta selkeästi.
• Tapaamisen aikana:
  • Ohjaajat esittävät suljettuja, (piilo)tuomitsevia tai painostavia kysymyksiä.
  • Ohjaajat antavat yhden osallistujan viedä kaiken ajan.
  • Ohjaajat eivät aktivoi passiivisia osallistujia (“Matti, mikä ajatus sinulle herää tästä?”).
  • Ohjaajat antavat keskustelun punaisen langan kadota (rönsyily).
  • Ohjaajilla on kiire, ja he jopa hoputtavat puhujia.
  • Ohjaaja kysyy oma uteliaisuuttaan, kun hän pitäisi kysyä osallistujien tarpeista lähtien.
  • Ohjaajat sallivat sääntörikkomuksen, esimerkiksi loukkaavan kommentin tai toisen keskeyttämisen.
  • Ohjaaja pyrkii muuttamaan osallistujien tunteita pakolla positiivisemmaksi tai ovat yliempaattisia.
  • Ohjaaja pyrkii ratkaisemaan osallistujien ongelmia.
  • Ohjaajat puhuvat liikaa.
  • Pääohjaaja ei muuta toimintaa, vaikka huomaa ilmapiirin olevan huono (“Hetkinen! Huomaan teidän katselevan kännyköitä. Unohdetaanko luentomaiset kalvot vai mitä toivoisitte meidän tekevän?”).
  • Apuohjaaja ei uskalla puuttuu pääohjaajan virheisiin.
  • Tapaamisesta ei kerätä palautetta.
• Tapaamisen jälkeen:
  • Ohjaajat eivät välittömästi pidä palautekeskustelua.

Purkukeskustelu ohjaajille

Suosittelemme ohjaajia välittömästi tapaamisen jälkeen pitämän 5 minuutin tauon. Sen jälkeen kannattaa purkaa heti tapaamisen herättämiä ajatuksia, niin ne ovat tuoreessa muistissa ja tapahtuman saa suljettua mielestään ennen kotiin menoa.

Apuohjaaja aloittaa kysymällä pääohjaajan tuntemuksia. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä^​7​:

• Mistä pääohjaajana haluat kiittää itseäsi? Missä onnistuit?
• Mistä haluat kiittää muita läsnäolleita?
• Huomasitko “tyypillisiä virheitä” -listasta jotakin tällä tapaamisella? Mitä asialla pitäisi tehdä?
• Koitko yllätyksiä?
• Mitä sinun pitäisi tehdä nyt tulevia tapaamisia ajatellen?

Apuohjaajan kannattaa varautua siihen, että pääohjaaja kokee negatiivisia tunteita varsinkin, jos jotakin häiriöitä ilmeni. Tarkoitus on voimaannuttaa ja kehittää toimintaa, ei keskittyä virheisiin tai juuttua negatiivisiin tunteisiin. Lopuksi apuohjaajan kannattaakin antaa positivinen yhteenveto tilanteesta Miesten vuoron kehumisen periaatteiden mukaan.

Kun pääohjaaja on käynyt läpi nämä kysymykset, voidaan ne käydä läpi myös apuohjaajan toimesta. Monesti tämä tapahtuu kuitenkin itsestään keskustelun aikana.

The post Ohjaajat (2 kpl) appeared first on Miesten vuoro.

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Miesten vuoro on nimensä mukaisesti tarkoitettu miehille. Työmallissa miehuuden määritelmä annetaan osallistujalle itselleen. Jos osallistuja kokee olevansa mies, hän on tervetullut ryhmään.

Osassa piloteista tämä aiheutti keskustelua osallistujien keskuudessa. Osa cismiehistä (Seta) koki, että eivät voi puhua täysin avoimesti, kun läsnä oli transihmisiä, sekä päinvastoin. Välillä molemmat miesryhmät kokivat toistensa mielipiteet ahdistavina, varsinkin jos ne olivat hyvin vahvoja. Sama ilmiö voi toki ilmaantua iän, kulttuuritaustan tai jonkin muun tekijän suhteen.

Tähän ilmiöön ei ole yksinkertaista ratkaisua. Mahdollisimman samankaltaisen ryhmän luominen on yksi tapa estää mielipiteiden törmäämisiä. Esim. VIGOR-hankkeessa ryhmät muodostetaan osallistujien kulttuuri- ja kielitaustan perusteella.

Toisaalta juuri rakentava hyvinkin eroavien mielipiteiden läpikäyminen voi avartaa molempien osapuolten ajatusmaailmaa ja hyvinvointia. Tässä kohtaan ohjaajien osaaminen ja rooli korostuu – kuinka luot rakentavan ja sallivan ilmapiirin? Onko sinulle helpompaa vetää mahdollisimman samankaltaista vai erilaista ryhmää?

Tämä asia kannattaa mallin mukaisesti puheeksi osallistujien kanssa, varsinkin jos huomaat, että osallistujien erilaiset lähtökohdat rikkovat ilmapiiriä. Tällöin on hyvä nostaa kissa heti pöydälle ja keskeyttää muu toiminta. Mitä ajatuksia osallistujilla on? Mikä loisi heille turvallisen ilmapiirin? Tässä kohtaa anonyymit menetelmät, kuten kysymyspurkki, voivat rohkaista osallistujia puhumaan asiasta suoraan mutta kunnioittavasti.

Ryhmän koko

Ryhmän kokoa ei ole hakattu kiveen. Piloteissa ryhmää on vedetty kahdellekin osallistujalle, mutta näppituntuma on, että 4–10 osallistujaa on ideaalimäärä. Myös Leena Ståhlberg suosittelee tätä määrää Pienryhmäohjaajan opas -kirjassaan (s. 61–64)^​1​.

Osallistujamäärää oleellisempaa on vuorovaikutuksen laatu, esimerkiksi se, miten saat herätettyä osallistujien mielenkiinnon. Osallistujien aktivointi varsinkin keskenäiseen vuorovaikutukseen on yksi vertaistoiminnan idea. Kokevatko ryhmäläiset me-henkeä keskenään? Ohjaajan tehtävä on tukea tätä prosessia, ettei ryhmään synny vastakkainasettelua tai ettei se juuttuisi valituskerhoksi.

Koska malli perustuu avoimeen ryhmään eli siihen saa tulla tai poistua oman päätöksen mukaan, on kävijämäärää vaikea rajata. Jos osallistujia tulee yli kymmenen, kannattaa harkita, tulisiko ryhmä jakaa edes osaksi ajaksi kahtia, kun vetäjiä on kaksi. Toinen tapa on vaihtaa tai muokata harjoituksia isommalle ryhmälle sopivaksi. Esimerkiksi yhdessä pilotissa käytettiin akvaariokeskustelua, kun osallistujia oli yli 30 paikalla.

The post Osallistujat appeared first on Miesten vuoro.