Miten varmistaa hyvä kohtaaminen?
Kirjoittajat: Hemmo Rättyä & Jukka Oksanen
Kohtaamista voidaan pitää itsestäänselvänä ja helppona, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja kuinka pitää huolen siitä, että se tapahtuu laadukkaasti? Tämä on ollut Miesten vuoro -mallin pääkysymyksiä, johon pilottien aikana on pysähdytty yhä uudestaan ja uudestaan.
Kohtaamisesta on kirjoitettu paljon. Esimerkiksi Matti – miesten matkat työhön -hankkeen (2016–2018) verkkojulkaisu Kohtaa nuori1 keskittyi nimenomaan kohtaamiseen ympärille. Siinä olevassa Oksasen ja Poikolaisen (2018)2 artikkelissa korostetaan nuoren tasa-arvoisuutta vuorovaikutuksessa: onko nuori mies kohde vai aito osallistuja?
“Tee minut näkyväksi”
Olennaista kohtaamisessa on osallistujan näkyväksi tekeminen. Pitkään yksin ollut nuori ei välttämättä koe tulleensa kuulluksi tai nähdyksi koskaan elämässään. On tärkeää tehdä selväksi, että myös tämä nuori mies on arvokas ja hänen ajatuksillaan on väliä. Kukaan ihminen ei ole yhdentekevä, ja jokainen ansaitsee tuntea olevansa tärkeä.
Nuori mies saattaa vetäytyä tapaamisilla taka-alalle, vaikka kaipaisi huomiota. Tällöin kannattaa muista fraasi: “Käytösongelma on toive valeasussa.”2
Luottamus rakentuu kuuntelemalla
Keskusteluissa osallistujat saattavat esittää mielipiteitä tai näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa ohjaajan omien näkemysten tai arvojen kanssa. On tärkeä muistaa jokaisen ihmisen kokevan asiat omalla tavallaan ja puhuvan omasta todellisuudestaan käsin.
Kuuntelemalla ja vastaanottamalla tuomitsematta tai kyseenalaistamatta saadaan rakennettua luottamusta. Luottamuksen päälle rakentuu yhteistyösuhde, joka puolestaan mahdollistaa dialogin ja tätä myötä kyseenalaistamisen ja uuden oppimisen – puolin ja toisin.
Kehuminen sitouttaa ja osallistaa
Kehuminen tukee osallisuuden rakentumista. Positiivista palautetta tulee antaa paikalle saapumisesta, keskusteluun osallistumisesta ja etenkin osallistujien omasta aktiivisuudesta toiminnan kehittämiseen. Osallistujia pitää kannustaa ideoimaan ja kehittämään – ehdottamaan aiheita, joista keskusteluja käydään, ja tapoja, joilla tilaisuudet toteutetaan. Tämä ei tarkoita osallistujien vastuuttamista toiminnan järjestämiseen vaan aktiivista kannustusta vaikuttamiseen ja omatoimisuuden lisäämiseen.
Jokainen toimintaan tai keskusteluun osallistuva nuori ansaitsee kehuja. Pitkään yksin olleelle jo ryhmään tuleminen voi olla suuri harppaus, jonka ottamisesta ansaitsee saada kehuja. Miesten vuorojen lähes kaikissa piloteissa onkin ollut ääneen sanottu sääntö, että “osallistuminen voi tarkoittaa pelkkää paikalle saapumista ja kuuntelemista”.
Positiivinen palaute ja rohkaisu saavat ihmisen tuntemaan itsensä nähdyksi ja kuulluksi. Kehumisen olisi hyvä olla olennainen osa ryhmän toimintakulttuuria. Ohjaajan vastuulla on esimerkin näyttäminen ja sitä myötä toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. Konkreettinen ja helppo tapa luoda kehumisen kulttuuria on ryhmäkeskustelun päätteeksi pidettävä kehukierros.
Käytännön vinkkejä
Kohtaaminen alkaa ensitapaamisesta. Tervehtimisestä on hyvä aloittaa ja sen jälkeen kannattaa:
- Kysyä nimi ja toistaa se.
- Kehua siitä, että on tullut paikalle.
- Kuunnella, hyväksyä ja rohkaista.
Kohtaaminen jatkuu koko yhteistyösuhteen ajan, joten on hyvä:
- Muistaa asioita, joista on juteltu aiemmin ja palata niihin jatkossa.
- Kehua siitä, että on tullut uudestaan.
- Kysyä mielipidettä usein ja erilaisista asioista.
- Innostua osallistujien omista ideoista.
- 1.Rautiola T, Ala-Nikkola E. Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. KOHTAA NUORI. Published 2018. Accessed November 11, 2019. http://kohtaanuori.metropolia.fi/
- 2.Oksanen J, Poikolainen J. KOHTAA NUORI- Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. http://kohtaanuori.metropolia.fi/kohtaamisen-merkitys-tasavertainen-kohtaaminen-mita-se-on/. Published 2018. Accessed November 11, 2019.