Kirjoittajat: Marianne Roivas & Jukka Oksanen
Miesten vuoron piloteissa on korostunut yksi aihe ylitse muiden – yksinäisyys. Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen, joka voi olla vapaaehtoista ja positiivistakin.1 Vastaavasti ihminen, jolla on paljon sosiaalisia kontakteja, voi kokea olevansa yksinäinen.
Moni mies kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys voi liittyä fyysiseen erilläoloon muista, esimerkiksi muuttoon vieraalle paikkakunnalle tai yksinasumiseen, mutta toisaalta tulla esille jopa perheessä tai muussa ihmissuhteessa kokemuksena siitä, että ei ole ketään, jolle puhua ja joka todella ymmärtäisi minua. Pilottien perusteella monella on taustallaan ollut kiusaamista ja haastavia perhetilanteita, jotka ovat syrjäyttäneet irti ihmissuhteista ja jopa luoneet pelkoja niitä kohtaan.
Yksinäisyyteen liittyy usein ahdistusta, tunnetta huonommuudesta ja suoranaista häpeää. Sen taustalla voi olla kokemuksia koulukiusaamisesta tai muusta ulkopuolelle suljetuksi joutumisesta, mutta usein yksinäinen ihminen syyttää tilanteesta itseään, mikä syventää kierrettä.1 Yksinäisyys voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvoinnin kokemukseen – kavereiden puuttuminen voi johtaa hyvin konkreettisesti esimerkiksi siihen, että liikunta jää vähäiseksi. Yksinäisyys voi myös tuottaa yhteiskunnallisen osattomuuden tunteita ja jopa liittyä syrjäytymiseen.
Suomalaisten yksinäisyyttä on viime aikoina tutkitty aiempaa enemmän. Huomiota on kiinnitetty paljon nuoriin ja ikääntyneisiin, mutta tutkimusten mukaan moni aikuisistakin kärsii yksinäisyydestä. Tilanteen lievittämiseksi tehdään työtä monella eri sektorilla.2
Tutkimusten valossa parisuhteen merkitys korostuu yksinäisyyttä lievittävänä ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä erityisesti miehillä. Parisuhteen puuttuminen voi siis tuoda valtavia paineita, ja vastaavasti suhteen päättyminen voi tiputtaa erittäin korkealta, varsinkin jos elämän tärkeät sosiaaliset suhteet ovat olleet ikään kuin kumppanin vastuulla.
Järjestetyt sosiaaliset tapahtumat eivät välttämättä korvaa intiimiä ihmissuhteita, mutta voivat toimia väylänä pois synkimmästä yksinäisyydestä, kuten Noora Lindroos on kirjoittanut bloggauksessaan “Sä olet mun ystäväni, nimesi on Yksinäisyys”.3 HelsinkiMissio on tehnyt pitkään työtä yksinäisyyden parissa, ja järjestön projektikoordinaattori Maria Rakkolainen on todennut: ”Yksinäisyyteen saa parhaiten apua pohtimalla, mitä itse tilanteessa eniten tarvitsee.”4 Miesten vuorot antavat mahdollisuuden tuolle pohdinnalle vertaisten parissa: tilaisuuden käsitellä ajatuksia syvällisesti ja laadukkaasti sekä parhaassa tapauksessa luoda uusia ystävyyssuhteita.
HelsinkiMissio on julkaissut Yksinäisyys – tehtäväkirja apunasi -teoksen. Voit käyttää sitä apunasi Miesten vuoroilla.
- 1.Rönkä AR. Vierailijalta: Ahdistava yksinäisyys. Vuolle Poikien talon blogi. Accessed November 26, 2020. https://poikientalo-oulu.fi/vauhtia-elamaan-ryhma-20-3-alkaen-18-28-vuotiaat/
- 2.Lahden Diakonialaitos D. Ei yhtään yksinäistä 2030. DILA. Published 2019. Accessed November 27, 2020. http://www.dila.fi/files/2009/Dila-ei_yhtaan_yksinaista_311019.pdf
- 3.Lindroos N. Sä olet mun ystäväni, nimesi on Yksinäisyys. Miesten aseman blogi. Published 2019. Accessed November 27, 2020. https://miestenasema.fi/yksinaisyys/
- 4.Martikainen L. HelsinkiMission Maria Rakkolainen: ”Yksinäisyyteen saa parhaiten apua pohtimalla, mitä itse tilanteessa eniten tarvitsee”. Seura. Published September 28, 2020. Accessed November 11, 2020. https://seura.fi/ilmiot/tarinat/helsinkimissio-maria-rakkolainen-yksinaisyys/