Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä koskevat normit ja niiden kyseenalaistaminen

Kirjoittaja: Jukka Oksanen

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti koskettavat meitä kaikkia. Ne eivät siis kosketa vain vähemmistöjä, poikkeustapauksia tai erityiskysymyksiä, vaan ovat osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää.^​1​

Miesten vuoro on nimensä mukaisesti tarkoitettu niille, jotka kokevat itsensä miehiksi. Tämä ei tarkoita, että tämä olisi täysin yksiselitteinen asia. Piloteissamme on käynyt transihmisiä, omaa sukupuoltaan pohtivia henkilöitä ja laajasti seksuaali-identiteetin kirjoa, siinä missä heteromiehiä.

Identiteetti, tässä kohtaa sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvä, ei ole muuttumaton asia. Harva ihminen on 100-prosenttisesti hetero- tai homoseksuaali, eikä miehuudestakaan ole yhtä yleistä hyväksyttyä mallia.

Silti vaikkapa keski-iällä homouden löytyminen voi olla valtava kriisi, kun on “puoliso, lapsia, omakotitalo ja koira”. Peake ja Santavuori (2019) ovat haastatelleet 15 henkilöä aiheesta kirjaansa Entiset heterot^​2​. Tämä voi olla yksi aihe, joka voi puhututtaa osallistujiasi.

Normit ympärillämme

Halusimme tai emme, normit ohjaavat elämäämme myös näissä kysymyksissä. Näitä normeja voivat olla esimerkiksi automaattioletus toisen heteroseksuaalisuudesta tai oletus, että on olemassa vain miehiä ja naisia, että vähemmistön edustajien olevan yliseksuaalisia tai että homot ovat naismaisia^​3​. Parisuhteista puhuttaessa saatamme olettaa parisuhteiden olevan automaattisesti yksiavioisia (monogamisia).

Miesten kohdalla “äijäkulttuuri” voi tehdä hyvin vaikeaksi käsitellä näitä asioita, kuten Marita Karvinen pohtii blogissaan homoksi ulostulosta urheiluyhteisöissä^​4​. Blogin teksti löytyy myös Nuorisotutkimusseuran vuonna 2020 julkaisemassa kirjoituskokoelmasta Siitä on pikemminkin vaiettu, joka löytyy maksutta netistä^​5​. Kokoelmasta löytyy useita tekstejä aiheeseen liittyen.

Normit eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, joten omalla toiminnallamme me voimme vaikuttaa niihin. Kuinka aihetta tulisi sitten käsitellä Miesten vuorolla?

Setan vuonna 2013 julkaisemassa Älä oleta – Normit nurin! -kirjassa^​6​ käsitellään normikriittisyyttä kouluissa. Siinä puhutaan mm. normien tiedostamisen sudenkuopista.

“Usein on hämmentävää ja epämiellyttävää huomata ylläpitävänsä normeja … käsittely voi tuntua niin musertavalta tai liian vaikealta, että sen mieluummin jättäisi tekemättä … (mutta) sivuuttaminen on normien hyväksymistä ja ylläpitämistä”.

Haastamme Miesten vuoron ohjaajia tutustumaan tähän kirjaan. Mitä vinkkejä siinä annetaan normikriittisyyden tueksi?

Tunnista ilmiö – puhukaa ensiksi ohjaajien kesken asiasta

Kenenkään identiteetti ei rakennu pelkästään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin varaan. Silti varsinkin vähemmistön edustajia saatetaan kohdella vain tästä näkökulmasta. Toisaalta vähemmistöidentiteetti saatetaan sivuttaa täysin. Lisäksi me helposti oletamme esim. ulkoisten piirteiden perusteella toisen identiteetin.

Myös enemmistön edustajille seksuaalisuus on sensitiivinen aihe. Miesten vuoron piloteilla aiheeksi ovat nousseet esimerkiksi kumppanin puute, se, ettei Tinderistä saa osumia, ja neitsyys. Myös sukupuolinormit puhututtavat miehiä. Varsinkin heikkouden kanssa eläminen on asia, joka on herättänyt osalle osallistujista häpeää (esim. työttömyys).

Näiden haasteiden käsittelyyn ei ole yhtä helppoa tapaa. Ensimmäinen askel on kuitenkin tajuta näiden ilmiöiden olemassaolo, jotta niille voi tehdä jotain.

Miesten vuoron vetäjien olisi aluksi hyvä yhdessä pohtia omia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejään. Millaisia oletuksia ja uskomuksia teillä heräsi? Mitä positiivisia asioita nousi esille? Tuntuiko keskustelu teidän kesken luontevalta?

Kukaan ei ole täysin vapaa normeista, joten oleellista on haastaa itseään pohtimaan asioita ennen kuin niitä käsittelee ryhmän kanssa. Ohjaajina voi yllättää, että itselläkin voi olla kielteisiä tai epävarmoja ajatuksia aiheesta^​1​. Jos niistä pystyi kuitenkin keskustelemaan keskenään hyvässä sovussa, se on hieno merkki ryhmää ajatellen. Teillä on keskenään luottamuksen ilmapiiri, jota myös ryhmäläiset kaipaavat.

Ota asia esille ryhmän kanssa

Toisena suosituksemme on, että kun olette saaneet luotua turvallisemman ilmapiirin ryhmällenne, ottakaa nämä asiat esille ryhmässä vapaamuotoisella keskustelulla -– kuinka meidän tulisi tässä ryhmässä käsitellä sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiä?

Ryhmäläisten ajatukset ja kokemukset luultavasti poikkeavat ohjaajien välisessä keskustelussa nousseista asioista. Älä siis edelleenkään oleta, miten keskustelun tulisi kulkea tai mitä asioita siellä nousee, vaan ota tavoitteeksi luoda turvallisempi ilmapiiri, jossa kaikki kuuntelevat toisiaan ja ohjaajina katkaisette mahdolliset ryhmästä ulossulkemisen tekniikat (vähättely, naureskelu tms.) ja ruokitte avoimuutta kehumalla ja kannustamalla ryhmäläisiä (“Kiitos, kun kerroit, tästä tuli mieleen aiempi hyvä kommentti” jne.). Toisten kokemuksiin eläytyminen on ensimmäinen askel yhdenvertaisuuden polulla^​6​, joka on hyvä ottaa tietoiseksi tavoitteeksi Miesten vuoron toiminnalle.

Koska aihe on sensitiivinen, suora kysymys voi lukita ryhmän keskustelun. Eräs tapa alustaa aihetta voisi olla lukea yllä olevaa tekstiä tai lähteitä osallistujille ja kertoa, mitä ajatuksia teille ohjaajille heräsi, kun kävitte keskenänne aihetta läpi.

Tässä kohtaa on hyvä pohtia etukäteen myös sitä, kuinka paljon kerrotte itsestänne. Kultainen keskitie on hyvä nyrkkisääntö. Jos itsestään ei jaa mitään, se luultavasti tukkii myös ryhmäläisten suut. Toisaalta ei ole tarkoitus, että ohjaajat puhuvat vain itsestään. Ohjaajien ääni ei saisi kuulua ryhmäläisten ääniä vahvempana, vaan sen tulisi rohkaista heitä nostamaan omia ajatuksia keskusteluun.

Apuvetäjän rooli on tässä kohtaan hyvin tärkeä. Hänen täytyy herkillä korvilla kuulostella ryhmää ja rohkaista ryhmäläisiä mukaan keskusteluun. Mallina toimiminen, selkeä rakenne sekä sitä tukevat avoimet kysymykset ja tilan antaminen luovat hyvän pohjan turvallisemmalle keskustelulle.

Kun asia on käsitelty, kannattaa lopuksi kiittää ryhmäläisiä asian käsittelystä. Kehu ja kannustus ovat motivaation polttoainetta!

Lisää ajatuksia

Niin edellä mainitussa oppaassa^​1​ kuin Miesten vuorossa on muutama lisäajatus, joihin kannattaa tutustua ennen aiheen käsittelyä. Niitä ovat

• inklusiivinen kielenkäyttö
• seksuaalisuuteen liittyvän sanaston osaaminen
• turvallisempi tila
• Älä oleta (Setan julkaisu kouluille vuodelta 2013).

Viimeisenä muistutuksena olkoon, että sen enempää enemmistön kuin vähemmistön edustajat eivät ole samanlaisia keskenään. Miesten vuorossa pyritäänkin tiedon antamisen sijaan luomaan turvallista keskustelua aiheesta (katso kohta fasilitointi). Ohjaajana sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Oleellista on luoda kunnioittava, avoin ja aktivoiva ilmapiiri.

Jos esille tulee kysymyksiä, johon teillä ole vastauksia, niin pyytäkää rohkeasti esim. Setasta tai Sexposta (etä)vierailija käsittelemään aihetta kanssanne. Vierailijakäynti on yksi Miesten vuoron suosituimmista menetelmistä, joissa ohjaajatkin oppivat uutta!