Osallisuus

Miten mahdollistaa osallisuus?

Kirjoittajat: Jukka Oksanen & Hemmo Rättyä

Osallisuus toteutuu parhaiten silloin, kun toiminnan perustana on osallistujalähtöisyys ryhmän ensimmäisestä kokoontumisesta toiminnan loppuarviointiin asti. Täten Miesten vuoroa ei kannata järjestää “kiveen hakatun viiden kerran rungon” mukaan, vaan ensimmäisellä kerralla kannattaa varata aikaa yhteiseen tapahtumien suunnitteluun.

Alla on kysymyksiä, joita ohjaajien on hyvä tasaisin väliajoin kysyä itseltään sekä osallistujilta.

Miksi ja kenelle toimintaa järjestetään?

Kaiken ryhmätoiminnan taustalla on hyvä selkeä tavoite. Miksi me kokoonnumme yhteen? Kenen tavoite se on?

Esimerkiksi Miesten vuoron taustalla oleva Niko-97-hanke sai rahoituksensa nuorten miesten seksuaaliterveyden edistämistä varten. Täten lähdimme laatimaan ohjelmaa seksuaalioikeuksien^​1​ varaan, jotka onneksi tarjoavat laajan pelikentän. Ensimmäisen pilotin kohdalla kuitenkin huomasimme, että osallistujille tärkeimmäksi aiheeksi nousivat yksinäisyys, kiusaaminen ja mielenterveydenongelmat, eivät suoraan seksuaalioikeudet. Toisen pilotin kanssa aiheet rönsyilivät pornosta parisuhteisiin ronskilla otteella. Kolmas pilotti taas halusi puhua sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Tästä pääsemme takaisin otsikon kysymykseen. Miksi ja kenelle toimintaa järjestetään? Jos toimijan alkuperäinen tavoite eroaa osallistujien toiveista, kuinka toimimme? Vaikka ohjaajien kannattaa luoda selkeät tavoitteet ja rakenteet työskentelyn pohjaksi, kannattaa puitteet alusta saakka luoda joustaviksi.

Milloin ja monelta tapaamme?

Ajankohdat, jolloin Miesten vuoroa järjestetään, tulisi mahdollisuuksien mukaan valita niin, että kaikki kiinnostuneet osallistujat pääsevät paikalle. Opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret eivät välttämättä elä virastoaikojen mukaan, joten on aiheellista pohtia, onko aamupäivisin järjestettävä ryhmätoiminta kohderyhmälähtöistä vai pitääkö aikoja miettiä uudestaan.

Me työntekijät saatamme kuitenkin elää virastoaikojen mukaan. Muista tällöin työaikalainsäädännön mukaan varata seuraavalle päivälle tarpeeksi lepoaikaa. Jos iltaryhmä loppuu klo 21 ja seuraava aamu alkaa klo 8, palavat ohjaajat pian loppuun.

Aiheet?

Vaikka Miesten vuoro -työmallin perusajatuksena on seksuaalisuusteemojen käsittely, tulee aiheiden olla sellaisia, joista osallistujat haluavat keskustella. Ensimmäisille kerroille on hyvä olla aihe valmiina mietittynä, esimerkiksi menetelmäosiosta löytyvä aloituskerta “Mies 2020?”.

Tästä eteenpäin seuraavien kertojen aiheet pitää päättää yhdessä osallistujien kanssa. Jos kukaan ei ilmaise kiinnostusta pornosta puhumiseen, vaan osallistujat haluavat puhua kiusaamisesta, yksinäisyydestä tai pelaamisesta, niin kannattaa rohkeasti puhua niistä.

Toisaalta seksuaalisuusaiheet vaativat monesti ohjaajilta rohkeutta tuoda niitä keskusteluun mukaan. Tämä voi tapahtua muiden aiheiden sisällä. Ohjaajien pitää uskaltaa antaa keskustelun harhailla ja karata välillä alkuperäisestä aiheesta. Se ei ole helppoa, mutta siten saa oikean tiedon siitä, mitkä asiat osallistujien mieltä askarruttavat, mistä halutaan keskustella ja mistä saada lisää tietoa. Tämän tiedon pohjalta ohjaajat voivat rakentaa ryhmätapaamisten ohjelmia ja ohjata keskustelua teemoihin, joista olisi hyvä puhua. Hyvin pian saattaa käydä niin, että ryhmässä keskustellaankin ihmissuhde- ja seksuaalisuusteemoista. 

Keskustellaanko vai kokataanko?

Ryhmätapaamisia voidaan toteuttaa monella erilaisella tavalla. Menetelmiä erilaisten harjoitteiden tekemiseen sekä keskustelujen ohjaamiseen löytyy Harjoitteet-osiosta. Huomaa, että Miesten vuorojen menetelmät perustuvat fasilitoinnin ajatuksiin.

Kaikki menetelmät, tavat ja temput ovat kuitenkin hyödyttömiä, jos osallistujat eivät koe toimintatapoja mieleisiksi. Avoimuudella, keskustelulla ja jatkuvalla palautteen keruulla voidaan edesauttaa hyvien toimintatapojen löytymistä.

Palautteen keruu

Miesten vuoro -työmallin perusideana on olla joustava ja helposti osallistujien toiveisiin mukautuva. Täten toiminnan kehittämisen ja osallisuuden näkökulmasta palautteen keruu ja sen hyödyntäminen ovat olennaisia toimenpiteitä.

Tähän päästäkseen on hyvä kerätä palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen. Palautteen keruun tulee olla nopea prosessi, joka ei vie suhteettoman suurta osaa ryhmätoiminnan ajasta. Sen pitää olla osallistujille helppoa ja palautekysymysten selkeitä. Yksi tapa kerätä palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen on käyttää Socrative-palvelua, josta voit lukea tarkemmin tästä.

Palaute kannattaa käydä välittömästi läpi osallistujien kanssa. Tästä kannattaa kertoa tapaamisen alussa ja varata siihen esim. 10 minuuttia aikaa.

Palaute kannattaa purkaa ohjaajien kesken osallistujien poistuttua. Kun tilanne on tuoreena mielessä, on helppo pohtia, kuinka seuraavalla kerralla toimitaan. Tässä kohtaan kannattaa muistaa armollisuus itseä ja toista ohjaajaa kohtaan. Mitä opimme ja miten voisimme tehdä seuraavasta kerrasta vielä paremman?

Yhteenveto

Alle on koottu kysymyksiä, joilla voit tarkistaa, onko työotteesi osallistava:

• Miksi järjestät toimintaasi? Mitä haluat saada aikaiseksi?
• Kenelle järjestät toimintaasi? Tunnetko heidät?
  • Mitä osallistujat tarvitsevat/haluavat?
• Ovatko teema ja menetelmät mieleisiä osallistamiseen?
  • Saavatko osallistujat päättää niistä? (Esim. seuraava kerta)
  • Onko tilaa “harhailulle”?
• Mikä aika ja paikka tukisivat osallistumista? (Esim. kellonaika, viikonpäivä)
• Keräätkö systemaattisesti palautetta? (Esim. Socrative)
• Mitä kautta osallistujat voivat viestiä tapaamisten välillä?
• Palaa lopuksi ensimmäiseen kysymykseen tavoitteesta: miksi järjestät toimintaasi?

1. 1.

   Ilmonen K, Korhonen E. Seksuaalioikeudet. Seksuaalioikeudet. https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/5048510/va%CC%88esto%CC%88liitto_seksuaalioikeudet_web.pdf. Published 2015.